Eronneet, miksi erositte?
Te, jotka olette eronneet omasta tai puolison tahdosta, niin mikä oli syy eroonne? Ja kauanko kesti "toipua" erosta ja oletteko löytäneet jo uuden?
Kommentit (9)
Pettäminen. Toipuminen kesken, pahin ohi 2 vuoden kuluttua. On uusi.
En rakastanut miestä enää. Vuosi sitten erottiin, mulla on vaikeampaa kuin exällä, on löytänyt jo uuden, mä en. Hyvä näin kuitenkin
Mies alkoholisoitui eikä onnistunut pääsemään jaloilleen edes AA-kerhon avulla. Hän kävi siellä kerran. Kävin itse omaisten Al-Anon -ryhmässä 2 vuotta, jaksoin sen avulla vieöyrittää ja lopulta tehdä päätöksiäkin. Yritimme myös parisuhdeterapiaa. Alkoholin mukana tuli kuitenkin sairaalloista mustasukkaisuutta ja väkivaltaa, lopulta oli pakko viedä lapset ja itseni turvaan.
Olen löytänyt uuden puolison, avioitunut. Ex-mies on sittemmin kuollut.
Emme olleet naimisissa, mutta kihloissa ja seurusteltiin 7 vuotta.
Aloimme seurustella nuorina, ja aikuistuttuamme huomasin, että olemme elämänarvoiltamme liian erilaisia. Olin kuitenkin pikkuhiljaa omaksunut mieheni ajatuksia, enkä enää tiennyt, kuka oikeastaan olin. Se oli pelottavaa. Hän eli melkein arvotyhjiössä, jossa kaikki on "ihansama". Häntä kiinnosti raha ja helppo elämä, minua uudet asiat ja ihmiset, kulttuuri. Minä olin optimistinen tunne-ihminen, ja hän taas kylmän rationaalinen, ja tunnevouhotukset edustivat hänelle tyhmyyttä. Lisäksi häntä ei kiinnostanut seksi.
..ainiin. Erosta kesti toipua lähes kaksi vuotta. Lähinnä piti löytää itsensä ja omat halut ja arvot uudestaan.
Nykyään olen onnellisesti naimisissa ihan toisenlaisen miehen kanssa.
t.6
Miehen alkoholismin vuoksi. Ei ole koskaan lasiin sylkenyt mutta ajan mittaan alkoholin käyttö riistäytyi käsistä, tuli ongelmia työssä ja raha-asioissa jne. En merkinnyt minä eikä lapsi kun juomaan piti päästä,oli aika tai paikka mikä hyvänsä.Ero oli niin suuri helpotus minulle etten koe tarvinneeni toipumisaikaa,olin niin valmis siihen ja umpiväsynyt. Minulla ei ole uutta parisuhdetta,tunnen ettei minulla ole juuri nyt mitään annettavaa kellekään sillä saralla enkä kaipaa elämääni ketään uutta ihmistä. Elämä on hyvää juuri näin, tässä ja nyt.
Ja erosta aikaa kaksi vuotta.
hei nro 6 joka kirjoitit, että olit enemmän kiinnostunut kulttuurista ja mies enemmän rahasta ja helposta elämästä, tuntuiko erotessa ettei nuo syyt välttämättä ole tarpeeksi hyviä erota? Tarkoitan että monet eroavat koska puoliso pettää, käyttää liikaa alkoholia jne? Kumman päätös oli erota, vai oliko yhteinen? Ymmärsivätkö läheisevät miksi erositte?
kyseessä oli pettäminen, jatkuva sellainen, eikä edes salannut, toitotti mulle vapaasta avioliitosta jne jne, tulin lopulta järkiini, jätin hänet 10 vuoden jälkeen, syyllisyyden tunne oli valtava vaikka järki sanoi muuta, oli se raskasta, löysin uuden ja olen ikionnellinen että erosin, elämäni paras päätös