Lue keskustelun säännöt.
Pientä lakineuvontaa?
05.03.2019 |
Osaisiko joku auttaa...?
Jos perillisistä yksi saa merkittävää taloudellista etua vanhemmalta tämän vielä eläessä, toisin kuin muut perilliset, niin eikö se voida huomioida perunkirjoituksessa? Kyse on siitä, että aikuinen lapsi asuu vanhemman luona maksamatta siitä vuokraa.
Millaiset dokumentit tästä pitäisi olla?
Kommentit (32)
Suosiolahja on perittävän antama lahja, joka on annettu joko perittävän perilliselle tai tämän puolisolle tarkoituksena suosia lahjan saajaa muiden lakiosaan oikeutettujen perillisten kustannuksella. Suosiolahjan arvon lisääminen korottaa sekä jäämistön että rintaperillisille kuuluvien lakiosien arvoa.
Suosiolahjan huomioon ottaminen perinnönjaossa edellyttää, että joku rintaperillisistä vaatii sen huomioon ottamista. Laissa ei ole määrätty tarkkaa aikarajaa, jonka kuluessa suosiolahjaan tulisi vedota. Oikeuskirjallisuuden ja – käytännön parissa on otettu lähtökohdaksi kymmenen vuotta lahjoituksen tapahtumisesta.
Sen rintaperillisen, joka vetoaa suosiolahjasäännökseen, on pystyttävä todistamaan, että lahjanantajalla on ollut nimenomainen tarkoitus pyrkiä suosimaan lahjan saajaa lakiosaperillisten kustannuksella.
https://www.minilex.fi/a/milloin-kyseess%C3%A4-on-suosiolahja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapselle voi tarjota elatusta, esim. maksaa lapsen puolesta vuokran tai ruokakaupan laskun ilman veroseuraamuksia. En tiedä yhdestäkään tapauksesta, jossa tällainen olisi vaikuttanut perinnönjakoon.
Oletko näiden asioiden kanssa tekemisissä?
Jos muut perilliset haluavat, että tämä huomioidaan, miksi sitä ei huomioitaisi?
"Jos muut perilliset haluavat" — et ole oikein tainnut ymmärtää niiden perillisten osaa siinä perinnönjaossa. He ovat nimittäin täysin matkustajia. Laki, ja perittävän tahto, määräävät miten jako tapahtuu, ja siinä ei perillisiltä kysytä mitään.
Tietysti jos kaikki perilliset keskenään sopivat että jaon jälkeen yhteistuumin jaetaan perintö uudestaan, niin se on eri asia, mutta siihen täytyy siis olla kaikkien halukkaita, ei vain niiden jotka kokivat saaneensa liian vähän.
Riittää, että yksi riitauttaa perinnön. Suuret lahjat yhdelle rintaperilliselle voidaan tällöin katsoa ennakkoperinnöksi. Ja siten muut rintaperilliset saavat saman osan pesästä tai vähintään lakiosansa. Vaikka olisi mitä kirjoitettu. Koskee vain rintaperillisiä, ei muita.
Suosiminen on yleinen syy perinnönjakoriitoihin. Suosimisen taustalla voi olla lapsen ja vanhemman riita tai se, että joku lapsista on auttanut vanhempiaan muita enemmän. Joskus vanhemmat ovat auttaneet yhtä lapsista erityisesti. Lue, mikä on suosimista ja mikä taas ei.
LAKI määrää elinaikaisista lahjoituksista seuraavaa: ”Kuolinpesän varoihin on lisättävä perittävän antama ennakkoperintö, suosiolahja sekä jos erityisiä vastasyitä ei ole, hänen sellaisissa olosuhteissa tai sellaisin ehdoin eläessään antamansa lahja, että se on tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin.”
(PK 7:3)
”Mitä perittävä on eläessään antanut rintaperilliselle, on lain mukaan ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun.” (PK 6:1.1.)
Jos tällaista järjestelmää ei olisi, perittävä voisi lahjoittaa koko omaisuutensa elinaikanaan yhdelle lapsista, eikä lakiosasuojasäännöstöllä olisi mitään virkaa.
ILMAISEKSI ASUMINEN
Jos täysi-ikäinen lapsi asuu pitkiä aikoja vastikkeetta vanhemman omistamassa asunnossa eikä osallistu asumisen kustannuksiin, hänen voidaan katsoa saaneen ennakkoperintönä huomioitavaa asumishyötyä. Ratkaisuun vaikuttaa se, mitä asiasta on vanhemman ja lapsen välillä sovittu, onko asiasta kirjattu mitään testamenttiin, onko lapsi omalla työllään auttanut vanhempaa ja siten muulla tavoin korvannut asumiskulujaan. Asumishyötynä saatua etua ei automaattisesti huomioida perinnönjaossa, vaan sitä haluavan on itse vaadittava edun huomiointia.
SUOSIOLAHJA
Lakiosajäämistöä laskettaessa voidaan ottaa huomioon perittävän jälkeläiselleen, adoptiolapselleen tai tämän jälkeläisille tai näiden puolisolle antama sellainen lahja, jolla on ilmeisesti tarkoitettu suosia sen saajaa lakiosaan oikeutetun perillisen vahingoksi. Suosiolahjan saajien piiri on tarkasti rajattu. Esimerkiksi aviopuolisolle tai avopuolisolle annettu lahja ei voi tulla huomioiduksi suosiolahjana.
Tätä olettamaa perillinen ei voi nimenomaisella määräyksellä kumota. Vaikka lahjaa ei voitaisi erillisen määräyksen vuoksi huomioida ennakkoperintönä, se voidaan silti ottaa huomioon suosiolahjana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
PERINNÖTTÖMÄKSI TEKEMINEN
Rintaperillisen kokonaan perinnöttömäksi tekemiseen tarvitaan hyvin vahvat perusteet. Rintaperillisen voi määrätä testamentilla perinnöttömäksi, jos perillinen on tahallisella rikoksella syvästi loukannut joko perittävää tai hänen läheisimpiä sukulaisiaan tai perillinen jatkuvasti viettää kunniatonta ja epäsiveellistä elämää. Perinnöttömäksi tekemisen lopullinen pätevyys tulee ratkaistavaksi vasta perinnönjättäjän kuoleman jälkeen. Tällöinkin perinnöttömäksi jätetyn lapsen omilla lapsilla on oikeus vaatia lakiosaansa perittävän jäämistöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapselle voi tarjota elatusta, esim. maksaa lapsen puolesta vuokran tai ruokakaupan laskun ilman veroseuraamuksia. En tiedä yhdestäkään tapauksesta, jossa tällainen olisi vaikuttanut perinnönjakoon.
Oletko näiden asioiden kanssa tekemisissä?
Jos muut perilliset haluavat, että tämä huomioidaan, miksi sitä ei huomioitaisi?
Niin pitkään kun omaisuus ei siirry, ei ole kyse lahjasta tai ennakkoperinnöstä.
Ajatusmallisi on naurettava. Pitäisikö mielestäsi myös lastenhoitoapu tai työskentely vanhempien yrityksessä laskea ennakkoperinnöksi?
Laki sanoo näin:
"Vanhemmat auttavat usein omasta tahdostaan lapsiaan ja lapsenlapsiaan. Jos tällainen apu jakautuu epätasaisesti, se voi aiheuttaa pahaa mieltä lasten kesken. Tällaiseen ei kuitenkaan voi mitenkään rahallisesti puuttua."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asia on itseasiassa niin että jos vaikka vakavasti sairas vanhempi lahjoittaa koko omaisuutensa yhdelle lapsistaan ja lahjakirjassa mainitsee että kysymys ei ole ennakkoperinnöstä niin silloin ei ole ja sitä ei oteta perinnönjaossa huomioon vaikka muut perilliset kuinka haluaisivat.
Höpö höpö!
Todellakin otetaan huomioon!!! Ota ensin selvää asioista, ennenkuin kirjoitat tuollaista potaskaa tänne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-- Ap:lle tiedoksi, että ihminen saa eläissään antaa ruokaa ja katon pään päälle kenelle haluaa. Kyse ei ole kuolinpesästä, kun molemmat vanhemmat ovat elossa.[/quote]
Heh-heh: Mutta mitäs, jos isäpappa on kuollut ja aikamiespoika jää leskiäidin helmoihin loisimaan useaksi vuodeksi. Kuten on ollut koko ikänsä, 65 v nyt
Ei tee päivääkään töitä, ryyppää kunnon putkia kylillä kuten myös isin eläessä. Äiti antaa viinarahaa ja tekee ruuat pojan eteen ja autokin on aikas uusi.
Äiti vanha jo ei uskalla laittaa hanttiin.
Valittelee sukulaisille ettei saa nukuttua kun poika sammuu tvn eteen ja TV jää päälle öisin (pieni asunto).
Ekat tulot vissiin nyt kun saa jonkun pikkueläkkeen.
Joillain toimistoilla on maksuton alkuneuvottelu...
Kyllä se otetaan huomioon perinnönjaossa, jos muut sitä haluavat. Vaikka kuinka lahjakirjaan kirjoitettaisiin, että kysymys ei ole ennakkoperinnöstä, niin kyllä asia tutkitaan perinpohjin, jos muut perilliset haluavat sen otettavan huomioon.
Lahjanantajan sana ei tuossa siis paina, jos kyse on huomattavasta summasta. Olen tutkinut juuri tämän asian ja se on näin.