Pientä lakineuvontaa?

Voit sinäkin muuttaa vanhempiesi luokse, jos olet siitä kateellinen.

No ei tässä nyt siitä ole kyse, vaan oikeudenmukaisuudesta. Näin kuulin, että tämä on mahdollista, mutta en muista mistä. Ehkä maistraatista, kun olen vanhempani edunvalvoja. Hyöty on kuitenkin todella merkittävä.

Jos joku lapsista on saanut merkittävän lahjan vanhempien eläessä, voidaan se perunkirjoituksessa katsoa ennakkoperinnöksi ja laskea osaksi ko. lapsen perintöosaa perinnönjaossa.

Sitä, että joku lapsista on asunut ilmaiseksi vanhempien omistamassa asunnossa, tuskin otetaan huomioon.

Lapselle voi tarjota elatusta, esim. maksaa lapsen puolesta vuokran tai ruokakaupan laskun ilman veroseuraamuksia. En tiedä yhdestäkään tapauksesta, jossa tällainen olisi vaikuttanut perinnönjakoon.

Vierailija kirjoitti:

Lapselle voi tarjota elatusta, esim. maksaa lapsen puolesta vuokran tai ruokakaupan laskun ilman veroseuraamuksia. En tiedä yhdestäkään tapauksesta, jossa tällainen olisi vaikuttanut perinnönjakoon.

Oletko näiden asioiden kanssa tekemisissä?

Jos muut perilliset haluavat, että tämä huomioidaan, miksi sitä ei huomioitaisi?

Mielenkiintoinen kysymys.

Asiassa on kaksi puolta:

A. kotona asuva maksaa jonkinlaista vuokraa, ottaa osaa vesi-sähkö-vakuutus-internet ym. kuluihin, ruokakuluihin jne.

B. kotona asuva asuu kotonaan kuin 10 vuotias lapsi, ei maksa mitään kohdassa A mainittuja kuluja ja mahdollisesti kasvattaa omaa pankkitiliään käymällä töissä

Totta helvetissä taloudellinen hyöty on huomattava.

Asia on itseasiassa niin että jos vaikka vakavasti sairas vanhempi lahjoittaa koko omaisuutensa yhdelle lapsistaan ja lahjakirjassa mainitsee että kysymys ei ole ennakkoperinnöstä niin silloin ei ole ja sitä ei oteta perinnönjaossa huomioon vaikka muut perilliset kuinka haluaisivat.

Vierailija kirjoitti:

Asia on itseasiassa niin että jos vaikka vakavasti sairas vanhempi lahjoittaa koko omaisuutensa yhdelle lapsistaan ja lahjakirjassa mainitsee että kysymys ei ole ennakkoperinnöstä niin silloin ei ole ja sitä ei oteta perinnönjaossa huomioon vaikka muut perilliset kuinka haluaisivat.

Mutta tässä tapauksessa ei ole mitään ilmoitusta että "ei ole ennakkoperintöä". On oikeasti kyse siitä, että lapsi hyväksikäyttää vanhempaansa, kieltäytyy maksamasta vuokraa ja vanhempi ei henno heittää ulos. Vanhempi ei tarvitsisi itselleen niin isoa asuntoa, eli hänen asumiskulunsa ovat suuremmat tämän siipeilijän vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asia on itseasiassa niin että jos vaikka vakavasti sairas vanhempi lahjoittaa koko omaisuutensa yhdelle lapsistaan ja lahjakirjassa mainitsee että kysymys ei ole ennakkoperinnöstä niin silloin ei ole ja sitä ei oteta perinnönjaossa huomioon vaikka muut perilliset kuinka haluaisivat.

Mutta tässä tapauksessa ei ole mitään ilmoitusta että "ei ole ennakkoperintöä". On oikeasti kyse siitä, että lapsi hyväksikäyttää vanhempaansa, kieltäytyy maksamasta vuokraa ja vanhempi ei henno heittää ulos. Vanhempi ei tarvitsisi itselleen niin isoa asuntoa, eli hänen asumiskulunsa ovat suuremmat tämän siipeilijän vuoksi.

Oli miten oli, ennakkoperinnöksi tällaista tilannetta ei tulkita. Henkilö saa majoittaa asunnossaan ketä haluaa, vaatimatta siitä korvausta.

Pitääpä soittaa sinne maistraattiin. ap

Nää on kyllä niitä asioita, joita mä en voi ymmärtää. Miksi aletaan tappelemaan jostain perinnöstä. Ilmeisesti vielä ennakkoon tässä tapauksessa. Antaa siskosi/veljesi asua siellä vanhemmilla. Onhan siinä apuna sitten lähellä, jos tarvitsevat apua. Mitä vanhempiesi asumisjärjestelyt sulle kuuluvat?

Tiedän, että vanhempani auttavat siskoani taloudellisesti jollain summalla, joka on tuhansia euroja. Asia on mulle täysin ok, koska itselläni on hyvä palkka ja tulen toimeen. Siskoni taas tekee pienipalkkaista duunia ja lapsikin löytyy. Ei tulisi mieleenkään joskus perunkirjoituksessa vaatia yhtikäs mitään. Lähinnä olisin valmis luopumaan osasta perinnöstä vaikkapa siskoni hyväksi.

Olettaisin, että nauravat tässä tapauksessa, jos alat asiaa riitauttaan. Ei sitä voi millään tulkita minkäänlaiseksi ennakkopernnöksi tai lahjaksi, että asuu vanhempiensa luona. Ei laki määrää, että lasten on pakko pois kotoaan muuttaa.

Meidän perheessä kävi niin, että vanhemmat maksoivat kahden opiskelut yliopistoaikana, yksi sai keskiasteen koulutuksen, mutta minä muutin kotoa pois hyvin nuorena ja opiskelin omilla tuloilla , kun tein koko opiskeluajan töitä ja asuin soluasunnossa. Eipä ollut tasapuolista, mutta vanhempieni kuoltua ammattikoulun käynyt veljeni sai esimerkiksi kaikki vanhempieni rahat ja puhelinosakkeen ja talo myytiin ja jaettiin kaikkien neljän kesken tasan. Eipä nämä juuri koskaan prikulleen oikein mene. Minun olisi pitänyt saada hyvitystä, kun maksoin koulutukseni kokonaan itse. En halunnut ruveta tappelemaan asiasta, kun on itselläkin hyvä elämä. Parempi laiha sopu kuin lihava riita. Ap:lle tiedoksi, että ihminen saa eläissään antaa ruokaa ja katon pään päälle kenelle haluaa. Kyse ei ole kuolinpesästä, kun molemmat vanhemmat ovat elossa.

Se yksi on ollut hoitamassa vanhuksia päivittäin. Teidät muut tulisi jättää perinnöttä ja antaa kaikki tuolle yhdelle .

Nurkissa asuminen ei ole sellainen merkittävä lahja, eikä lahja ylipäätään, joka voitaisiin katsoa ennakkoperinnöksi.

Sen edun täytyisi olla luonteeltaan sellaista, joka voidaan katsoa ennakkoperinnöksi tai muuksi varallisuuden siirroksi. Vanhempien luona asumista ei käsittääkseni voi laskea tälläiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoinen kysymys.

Asiassa on kaksi puolta:

A. kotona asuva maksaa jonkinlaista vuokraa, ottaa osaa vesi-sähkö-vakuutus-internet ym. kuluihin, ruokakuluihin jne.

B. kotona asuva asuu kotonaan kuin 10 vuotias lapsi, ei maksa mitään kohdassa A mainittuja kuluja ja mahdollisesti kasvattaa omaa pankkitiliään käymällä töissä

Totta helvetissä taloudellinen hyöty on huomattava.

Hyöty voi olla merkittävä, mutta sitä ei voi mitenkään tulkita lahjaksi, se ei voi olla ennakkoperintöä, eikä siitä peritä lahjaveroa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapselle voi tarjota elatusta, esim. maksaa lapsen puolesta vuokran tai ruokakaupan laskun ilman veroseuraamuksia. En tiedä yhdestäkään tapauksesta, jossa tällainen olisi vaikuttanut perinnönjakoon.

Oletko näiden asioiden kanssa tekemisissä?

Jos muut perilliset haluavat, että tämä huomioidaan, miksi sitä ei huomioitaisi?

Niin pitkään kun omaisuus ei siirry, ei ole kyse lahjasta tai ennakkoperinnöstä.

Ajatusmallisi on naurettava. Pitäisikö mielestäsi myös lastenhoitoapu tai työskentely vanhempien yrityksessä laskea ennakkoperinnöksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapselle voi tarjota elatusta, esim. maksaa lapsen puolesta vuokran tai ruokakaupan laskun ilman veroseuraamuksia. En tiedä yhdestäkään tapauksesta, jossa tällainen olisi vaikuttanut perinnönjakoon.

Oletko näiden asioiden kanssa tekemisissä?

Jos muut perilliset haluavat, että tämä huomioidaan, miksi sitä ei huomioitaisi?

"Jos muut perilliset haluavat" — et ole oikein tainnut ymmärtää niiden perillisten osaa siinä perinnönjaossa. He ovat nimittäin täysin matkustajia. Laki, ja perittävän tahto, määräävät miten jako tapahtuu, ja siinä ei perillisiltä kysytä mitään.

Tietysti jos kaikki perilliset keskenään sopivat että jaon jälkeen yhteistuumin jaetaan perintö uudestaan, niin se on eri asia, mutta siihen täytyy siis olla kaikkien halukkaita, ei vain niiden jotka kokivat saaneensa liian vähän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asia on itseasiassa niin että jos vaikka vakavasti sairas vanhempi lahjoittaa koko omaisuutensa yhdelle lapsistaan ja lahjakirjassa mainitsee että kysymys ei ole ennakkoperinnöstä niin silloin ei ole ja sitä ei oteta perinnönjaossa huomioon vaikka muut perilliset kuinka haluaisivat.

Mutta tässä tapauksessa ei ole mitään ilmoitusta että "ei ole ennakkoperintöä". On oikeasti kyse siitä, että lapsi hyväksikäyttää vanhempaansa, kieltäytyy maksamasta vuokraa ja vanhempi ei henno heittää ulos. Vanhempi ei tarvitsisi itselleen niin isoa asuntoa, eli hänen asumiskulunsa ovat suuremmat tämän siipeilijän vuoksi.

Tästä "hyväksikäyttäjästä" voi olla vanhuksille paljon apua, tukea ja turvaa, kun hän on siellä läsnä.

Sitä ei voi todistaa varmaankaan, onko kotona asuva lapsi auttanut vanhempiaan monilla eri tavoilla ja esim asunut siellä vanhempiensa nimenomaisestä pyynnöstä.

Ei se mitenkään tavoiteltava asia ole, se vanhempien luona asuminen.

Vierailija kirjoitti:

Sitä ei voi todistaa varmaankaan, onko kotona asuva lapsi auttanut vanhempiaan monilla eri tavoilla ja esim asunut siellä vanhempiensa nimenomaisestä pyynnöstä.

Ei se mitenkään tavoiteltava asia ole, se vanhempien luona asuminen.

Ei se mitenkään tavoiteltava asia ole, se vanhempien luona asuminen siis asujalle itselleen(kään).