Mielestäsi karseita sisustusjuttuja jotka ovat olleet valtaisa hitti kansan keskuudessa?
Esimerkiksi spottivalaisimet, sellaiset missä kepin varressa on niitä spotteja ja sitten ne kattoon upotettavat spotit. Näitä oli ihan jokaisella joskus 2000-l alkupuolella. Vallilan kelohonka. Harmaa laminaatti.
Kommentit (3976)
Kissapullot on kyllä niin WT:tä kuin voi olla, hyi että.
Se kalsean harmahtava laminaattikuosi. Tämän tyyppinen https://www.bauhaus.fi/laminaatti-tammi-vista-kl31.html?nosto=nosto-cat…
Valkoinen sisustus,70 luvun värimaailma,Karvamatot,Sisustustekstit,Kuplatuolit,Säkkituolit,Nahkasohvat,
Tässä ketjussa on nyt taidettu haukkua ihan kaikki, mitä kellään on ikinä ollut. 😂
Onneksi jokaisen tarvitsee sisustaa vain itselleen, ei tälle kriittiselle av-raadille. 🙂
Puiset ulkokalusteet jotka on ruskeat, siis jotenkin käsitellyt. Puu muuttuu harmaaksi luonnollisesti ja on kaunis, ruskea epäaito hirvitys.
Luin tämän keskustelun kymmenen ensimmäistä ja viisi viimeistä sivua, mutta en törmännyt kertaakaan tähän marginaalitrendiin, jota näkyy nykyään silloin tällöin telkkarin sisustusohjelmissa (taisi olla ainakin viime viikolla pyörinyt Kenen kotona?-sarjan jakso):
En ymmärrä ja karsastan siis suuresti, että kylppärissä pitää laittaa pyöreitä, valkoisia tai muunvärisiä koriste- tai sisustuskiviä lavuaarin pohjalle kerrokseksi?
Sitten siivouspäivänäkö nostelet ensin saippua- ja hammastahnaniljaiset kivet pois lavuaarista, peset kivet, sitten lavuaarin, ja ladot kivet takaisin?
Samaan kastiin menevät myös lomamatkojen jäljiltä jostain Rodoksen rantsusta hamstratut simpukat/näkinkengät/pyöreät kivet, jotka asetellaan esimerkiksi olkkarissa sohvapöydälle ihmeelliseksi tilataideteokseksi, ei edes mihinkään sisustusvadille vaan ihan pöydälle tai kaitaliinan päälle? Ja ei, kaiken ei tarvitse olla aina käytännöllistä ja tehokasta vaan rönsyilläkin saa, mutta pelkkä ajatus sellaisen halvatun simpukkakasan siirtelemisestä ennen imurointia ja pöydän pyyhkimistä nostattaa verenpainetta.
Vierailija kirjoitti:
Luin tämän keskustelun kymmenen ensimmäistä ja viisi viimeistä sivua, mutta en törmännyt kertaakaan tähän marginaalitrendiin, jota näkyy nykyään silloin tällöin telkkarin sisustusohjelmissa (taisi olla ainakin viime viikolla pyörinyt Kenen kotona?-sarjan jakso):
En ymmärrä ja karsastan siis suuresti, että kylppärissä pitää laittaa pyöreitä, valkoisia tai muunvärisiä koriste- tai sisustuskiviä lavuaarin pohjalle kerrokseksi?
Sitten siivouspäivänäkö nostelet ensin saippua- ja hammastahnaniljaiset kivet pois lavuaarista, peset kivet, sitten lavuaarin, ja ladot kivet takaisin?
Samaan kastiin menevät myös lomamatkojen jäljiltä jostain Rodoksen rantsusta hamstratut simpukat/näkinkengät/pyöreät kivet, jotka asetellaan esimerkiksi olkkarissa sohvapöydälle ihmeelliseksi tilataideteokseksi, ei edes mihinkään sisustusvadille vaan ihan pöydälle tai kaitaliinan päälle? Ja ei, kaiken ei tarvitse olla aina käytännöllistä ja tehokasta vaan rönsyilläkin saa, mutta pelkkä ajatus sellaisen halvatun simpukkakasan siirtelemisestä ennen imurointia ja pöydän pyyhkimistä nostattaa verenpainetta.
Enpä ole nähnyt tälläistä lavuaarikiviratkaisua ennen. Uskoisin että ei ole pysyvä juttu vaan on stailattu kuvauksia varten, eihän se kovin käytännöllinen ole. Mulla on reissusta kerättyjä simpukoita, tosin kulhossa, sivupöydällä.
No mistä te sitten tykkäätte?nyt on kaikki tyylit haukuttu.
Aamiaiskaapista, edellisessä asunnossa oli sellainen ja tykkäsin kovasti. Kaappitilaa oli runsaasti (toki osa epäkäytännöllisellä korkeudella), mutta tasoja melko vähän. Avokeittiö kun oli kyseessä, niin halusin pitää tasot mahdollisimman tyhjinä.
Usein aamiaiskaappi tietysti oli auki ja ihan nätti niinkin lasihyllyineen. Tarvittaessa sitten sai helposti ovet kiinni ja keittiön siistiksi.
Valitsisin edelleen aamiaiskaapin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hih, tekisi mieli mainita "karseana sisustusjuttuna" se, että on eri astiasto arki- ja juhlakäyttöön. Ja mainitsenkin! En ymmärrä miksi arkielämän pitäisi olla ankeaa ja juhlan jäykistelyä. Haluan nauttia kauniista astioista jokaisena päivänä, ja siksi hankinkin astiat, jotka kestävät käyttöä.
Joo, säästelin ennen ns. sunnuntai-astiastoa, mutta sitten päätin että elämä on liian lyhyt ja on aika nauttia kivoista astioista arkenakin. Halvat astiat meni kirpparille. Juhlapäivänä voi käyttää kattauksessa kangaspöytäliinaa, -lautasliinoja yms.
Juhla-astioiden säästely on vanha tapa, ja johtuu todennäköisesti siitä, että ennen astiat ovat kuluneet eri tavalla käytössä. Osaan astioista on tullut helposti käytön jälkiä ja kuviot ja kultaukset ovat haalistuneet.
Itsekin olen ottanut "hienommat" astiat ihan arkikäyttöön, koska haluan nauttia niistä arkena.
Tylsät arkiastiat olen vienyt kirpparille, enkä ole jäänyt niitä kaipaamaan :D
Varsinaiseen juhlakayttöön meillä ovat lopulta päätyneet vanhat mummoilta perityt astiat, jotka eivät kestäisi arkikäytössä siisteinä kovin pitkään. Eivät ne sen hienompia ole kuin arkikäyttössä olevat astiat, mutta ovat erilaisia ja tuovat siksi juhlan tuntua.
Toki juhlan tuntua tehdään myös liinoilla, serveteillä, pöytäkoristeilla, tmv.
Vierailija kirjoitti:
No mistä te sitten tykkäätte?nyt on kaikki tyylit haukuttu.
Sitähän ei aloituksessa kysytty, vaan kaikkien henkilökohtaisia inhokkeja jotka ovat suosittuja.
Mattojen asettaminen päällekkäin ja limittäin esim. Olohuoneeseen koska se on "korkealaatuista sisustamista". Sehän on epäkäytännöllistä! Miten sohva pöytä kuuluisi pysyä paikallaan kun on kasattu mattoja vinksin vonksin kerroksittain. Älytöntä.
Pääsin neljännelle sivulle asti ja luovutin lukemisessa.
Minulla on kaikkien inhokkien oksennuskoti. Löytyy muumimukia, aaltovaasia, peikonlehtikuosia ja kukkaa, löytyy värien sekamelskaa jne.
Mä tykkään mun kodista ja sen sisustuksesta. En ole hankkinut mitään, koska olisi muodissa, tai koska jollakin muulla on. Olen löytänyt monta ihanaa asiaa sisustukseeni kirpputorilta:
- 3+2 istuttava sohva 300€
- ruokapöytä 20€
- ruokapöydän tuolit 5kpl 30€
- lokero lipasto 0€
- villamatto 10€
- sivupöytä perintönä
- 3 kirjahyllyä ilmaiset
-kattokruunu 50€
Aivan ihania tavaroita, jotka olen tuunannut mieleisekseni maalaamalla.
Minulla ei ole mitään kovin isoa inhokkia sisustuksessa. En arvioi kylässä käydessäni paikkojen rumuutta, vaan kiva kun saa käydä erilaisissa asujiensa näköisissä kodeissa.
Seinään liimattavat sisustustekstit.
Vierailija kirjoitti:
No mistä te sitten tykkäätte?nyt on kaikki tyylit haukuttu.
Kai ymmärrät, että täällä on yksittäisten ihmisten mielipiteitä? Listattuna tämän ketjun inhokeista tulisi pitkä pätkä, mutta se ei ole mikään ”me ollaan kaikki tätä mieltä”.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on nyt taidettu haukkua ihan kaikki, mitä kellään on ikinä ollut. 😂
Keksin satoja asioita, mitä ei ole mainittu. Ja ei, en ala listata, koska siitä ei ole mitään hyötyä. Mutta joo, onhan se hassunhauskaa, että pitkässä keskustelussa mainitaan monia asioita. Ei ne kaikki tykkäämättömyydet ole kuitenkaan mikään kollektiivinen mielipide.
Vierailija kirjoitti:
Jonnet ei muista, mutta Rocky-vuodesohva sekä Marilyn-hylly/hyllystö. -_-
Miksi tämä täytyy aina mainita, että jonne ei muista? Hakeeko jotku +20 vuotiaat sillä respectiä ja ylemmyydentunnetta, kun ovat niiiiin hirveän vanhoja ja kokeneita pari vuotta nuorempiin jonneihin verrattuna?
Voiko joku valistaa tästä?
Ennen Vanhaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonnet ei muista, mutta Rocky-vuodesohva sekä Marilyn-hylly/hyllystö. -_-
Miksi tämä täytyy aina mainita, että jonne ei muista? Hakeeko jotku +20 vuotiaat sillä respectiä ja ylemmyydentunnetta, kun ovat niiiiin hirveän vanhoja ja kokeneita pari vuotta nuorempiin jonneihin verrattuna?
Voiko joku valistaa tästä?
Oletko itse jonne vai miksi tää kiusaa sua?
Naistenlehdistä kopioitu naurettava tyyli kirjoitella seinille koukeroisilla tarrakirjaimilla lattauksia tyyliin "Live your life to the fullest", "Smile, Love Laugh". Mikään ei alleviivaa henkistä alaluokkaisuutta sen paremmin.
Onkohan ne aamiaiskaapit seurausta avokeittiöistä? Kun siis nykymuodissa "keittiö" onkin olohuoneen seinustalla, tarvitaan tällaista kaappia aamiaissotkut hälventämään. Tästä se lienee levinnyt varsinaiseen keittiöönkin. Enpä tiedä, kunhan pohdin.