Mielestäsi karseita sisustusjuttuja jotka ovat olleet valtaisa hitti kansan keskuudessa?
Esimerkiksi spottivalaisimet, sellaiset missä kepin varressa on niitä spotteja ja sitten ne kattoon upotettavat spotit. Näitä oli ihan jokaisella joskus 2000-l alkupuolella. Vallilan kelohonka. Harmaa laminaatti.
Kommentit (3977)
Vierailija kirjoitti:
Keittiötrendeistä.
Yhteen väliin kaakeloitiin kaikki tasot. Voi niitä likaisia saumoja.
Sen jälkeen tulivat puutasot ja upotetut lavuaarit. Ja aina se taso jollain tavalla mustuneena ja mätä lavuaarin ympäriltä.
Kaapinovissa oli jos jonkinlaista uurretta ja koristetta. Olivat todella ärsyttäviä puhdistaa.
Sitten tulivat korkeakiiltoiset sormenjälki/tuhrumagneetit. Tähän trendiin yhdistyi kivasti suttuiset rosterikodinkoneet.
Avohyllyt keittiössä ja ihme pikkulokerikot. Ei se sokeripussi ja eloveena esillepanoa kaipaa ja astiat rasvoittuvat nopeasti ilman oven suojaa.
Tässähän meillä on oikein asiantuntija. Et varmaankaan ole koskaan ollut työttömänä.
Kakkahattutäti kirjoitti:
Tässä on aika ihana ysärikeittiö! Flashback tuli monestakin jutusta, ainakin verhoista.
https://media.architecturaldigest.com/photos/59721e387530e857b50307b1/3…
Suorastaan unelma verrattuna nykyisiin mdf-levyhökkeleihin.
Mustavalkoisuus, harmaus, ameriikanihannointi, maalatut paneelit, puolipaneeliseinät ja fiftarityyli
Kakkahattutäti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin Englantilaisissa dokumentti sarjoissa näkee niitä sinälle tehtyjä lauseita. Aina niin ankeita latteuksia tapetoituna seinään. Kyllä niitä varmaan suomessakin on.
Olen miettinyt puolitosissaan jotain vähän repäisevämpää mietelausetta.
"Eat, fuck, die" tai jotain vastaavaa.
Googleta Matti Nykäsen mietelauseet. Niistä löytyy hyviä.
Mies Van Der Rohe:n Barcelona-tuoli!
H**vetin ruma ja v*ttumainen istuttava.
Kokonaan sisältä eri sävyin valkoinen asunto.
Minulle tulee aina mieleen laboratorio.
Karvalankamatot on kamalia pöly- ja likapesiä, eikä edes kauniita.
Valkoiset sohvat, joita pitää koko ajan varoa. Lapsuudenkotiini hankittiin tällaiset 90-luvulla ja äiti vahtasi koko ajan, ettei sohvilla istuttu ilman vilttejä. Menivät silti muutamassa vuodessa harmaantuneiksi ja äidinkin oli pakko myöntää, että tuli tehtyä virhevalinta.
Valkoin tai beige sisustuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Pitsiset ym. pöytäliinat esim. olohuoneen pöydällä :)
En minäkään jaksa niitä enää katsella, vino pino löytyy kaapista (mummun tekemät). Koko lapsuuteni niitä näin joka puolella ja perintönä ovat minulle tulleet. Nyt olen niinhin kyllästynyt, mutten viitsi kiikuttaa kirpparille koska en usko kenenkään ostavan. Virkattuja päiväpeittoja (parisänkyyn) löytyy myös, muttei kukaan niitä halua.
Vierailija kirjoitti:
Alkaa kyllästyttää kaikki nämä trendikkäät sisustukset, joita on joka toisella, jolla on rahaa sisustaa. On Vitran tulit, String-hyllyt, Kranaatti-lamput yms. ja joka koti näyttää persoonattomalta ja juuri samanlaiselta kuin saman viiteryhmän asunnot. Sitten kysellään sisustusryhmässä muilta ideoita, mitä laittaa String-hyllylle! En voi käsittää. Miksi ostaa hylly, jos sille ei ole tarvetta, eikä osaa edes itse miettiä, mitä siinä säilyttää.
Just tämä! Karsein sisustusmoka on se, että koti on täysin persoonaton: tismalleen samat trendimerkkitavarat kuin muillakin. Mitä niille tavaroille sitten tehdään, kun eivät ole enää trendikkäitä? Melko epäekologista... Ja miltä se tuntuu, kun oma koti on ihan tismalleen samanlainen kuin monella muulla?
Mitä nämä ihmiset tekevät perintöhuonekaluille, valaisimille jne? Ei mitään kerroksellisuutta, ei mitään historiaa, ei yhtään omaa persoonaa näy kodin sisustuksessa.
Ergo Nomi kirjoitti:
Mies Van Der Rohe:n Barcelona-tuoli!
H**vetin ruma ja v*ttumainen istuttava.
Musta ne on upean näköisiä, mutta ihan hirveähän niissä on istua :( Mitä teet tuolilla, jossa ei voi istua kuin könöttämällä reunalla :D
Huonekalu joka valitaan pelkästään ulkonäön takia, on tietyn värinen tai muodikas. Onhan nämä menneet hirvitykset olleet suurta muotia aikanaan. Miksi muodille aina käy loppupeleissä niin nolosti?
Sohvan pitää olla sellainen että se kutsuu löhöilemään, että siinä on viihtyisää ja voi vaikka nukahtaa eikä tarvitse sen käytössä olla koko ajan varovainen ja huolissaan. Tuolien pitää olla mukavia. Koti on muutakin kuin näyttelyesine. Voi laittaa verhot jos tykkää vaikka kavereilla ei olisikaan. Matto josta tykkää, viis ajanmukaisuudesta.
(toisaalta muoti vaikuttaa masentavasti kauppojen valikoimiin kuten tiedämme esim vaatteiden kohdalla!)
Kapinaa!!
"Pieni pintaremontti" dc-fixillä. Vielä tajuan jonkun keittiön työtason tms päällystämisen, mutta kun tällä vuorataan joskus koko kämppä vessan lattiasta olkkarin seiniin.
Vierailija kirjoitti:
Keittiötrendeistä.
Yhteen väliin kaakeloitiin kaikki tasot. Voi niitä likaisia saumoja.
Sen jälkeen tulivat puutasot ja upotetut lavuaarit. Ja aina se taso jollain tavalla mustuneena ja mätä lavuaarin ympäriltä.
Kaapinovissa oli jos jonkinlaista uurretta ja koristetta. Olivat todella ärsyttäviä puhdistaa.
Sitten tulivat korkeakiiltoiset sormenjälki/tuhrumagneetit. Tähän trendiin yhdistyi kivasti suttuiset rosterikodinkoneet.
Avohyllyt keittiössä ja ihme pikkulokerikot. Ei se sokeripussi ja eloveena esillepanoa kaipaa ja astiat rasvoittuvat nopeasti ilman oven suojaa.
Voi jessus. Minulla oli entisessä kodissa (omistusasunto johon suunnittelin itse, tai no suunnittelijan kanssa) koko huoneiston remontin eli valtava urakka. Oli puutaso (siis aitoa puuta) ja upotettu allas. Ei koskaan mitään ongelmaa, koska minulla on tapana pitää huolta itsestäni ja kodistani. Oli rosterikoneet eikä niidenkään kanssa mitään ongelmaa. Minulla kun ei ole tapana kosketella kodinkoneitani huvin vuoksi ja osaan myös pyyhkiä ne.
Nykyään on edelleen rosterikoneet, valkoisia en edes huolisi mutta nämä olivat täällä tosin jo valmiiksi. Uudistalo. Edelleenkään ei mitään ongelmaa, enkä ole kadottanut siivoustaitojanikaan.
Avohyllyjä vihaan eikä sellaisia minulta löydykään, mutta yrittäkää nyt tajuta että normaalin ihmisen koti ei tuhoudu ikinä. Normaalisti kodista pidetään huolta, jolloin paikat eivät homehdu ja mätäne.
Ergo Nomi kirjoitti:
Mies Van Der Rohe:n Barcelona-tuoli!
H**vetin ruma ja v*ttumainen istuttava.
Heh. Noita näkyy asuntomessuilla isojen näköalaikkunoiden ja takkojen edessä. Aina sitten mietin, miten niissä oikein istutaan röhnöttämättä tai mitenkään, mutta en pääse ratkaisuun asti. Koirat saattaisivat kyllä tykätä tuollaisista tuoleista.
Vierailija kirjoitti:
Ergo Nomi kirjoitti:
Mies Van Der Rohe:n Barcelona-tuoli!
H**vetin ruma ja v*ttumainen istuttava.Heh. Noita näkyy asuntomessuilla isojen näköalaikkunoiden ja takkojen edessä. Aina sitten mietin, miten niissä oikein istutaan röhnöttämättä tai mitenkään, mutta en pääse ratkaisuun asti. Koirat saattaisivat kyllä tykätä tuollaisista tuoleista.
Ootteko kokeillu istua niissä? Itselle ei oo tullu koskaan livenä vastaan, mutta kiinnostaa. Onko se käsinojattomuus ongelma vai istuimen asento / kulma?
Vierailija kirjoitti:
Marimekon ja suurinosan Vallilan kuoseista.
Muumimukikeräily (käytössä ok, mutta jos tyhjän panttina hyllyssä).
Sara Siepin kodin tyyli (sisältää just ne kaikki kliseet).
OKV-blogin tyyli (liian kliinistä).
Meksikonkirjava tyyli (levoton).
Viuhkat, raanut/ryijyt ja makrameet.
Useat DC-fixillä kikkailut.
Ällön oranssi mäntymökkifiilis. Oma koti kauttaaltaan tällainen, vihaan.
Mustaksi maalatut vanhat huonekalut joillain messinkisillä salvoilla.
Keittiönkaappien oven kahvoina vanhat aterimet saati että ne roikkuu katosta himmelin tyylisesti.
Jonkun jo mainitsema ankkuri/merimies/Lexington -tyyli.
Voi, älä vihaa mäntymökkiäsi. Minusta lämpimänsävyiset auringon punertamat mäntyseinät ja -lattiat ovat melkeinpä kodikkainta mitä olla voi. Samaa tunnelmaa ei saa aikaan millään maalilla tai tapetilla. Älä yritä sisustaa modernisti, vaan heittäydy täysillä kotikutoiseen maalaistunnelmaan. Saisinpa joskus asua sellaisessa kodissa!
Spermatahrat poikamiesboksin tietokonepöydällä.