Lue keskustelun säännöt.
Lastensuojelu ja sossutädit
25.02.2013 |
Siivosin kirjanmerkkilistaani ja luin sieltä uudestaan pari kauan sitten aloittamaani ls-aiheista viestiketjua. Ja koska aiheettomia/ylireagoituja lastensuojelutilanteita on aina niin hauska mollata, niin aloittelenpa uuden ketjun aikani kuluksi :)
Vaikka eipä mulla sen kummempaa tuumattavaa tähän ole, kuin että aika jännä miten paljon käytäntö vaihtelee kunnittain.
Tarina alkoi pienestä "pohjoisesta" kaupungista, jossa sossutädit päättivät, että 17-vuotias avoliitossa elävä nuori nainen, joka todella halusi lapsen, ei ole sopiva äidiksi. Ls-asiakkuus ja uhkailua, kiristystä, aivan järkiheittoa toimintaa. Pakotettiin vauvan kanssa ensikotiin (vaikka omakin olisi ollut) ja sanottiin mm. että jos lapsen kanssa poistuu ensikodin pihasta - kauppaan, kävelylle rantaan tms - tulevat poliisit samantien hakemaan vauvan huostaan. Ensikodissa meiltä vaadittiin ehdotonta sääntöjen noudattamista, esimerkiksi huoneen ovi oli pidettävä vierailuaikana auki, sillä alaikäisillä ei saanut olla poika/tyttöystäviä kylässä suljetuin ovin. Tämä siitä huolimatta että ensikodin ainoan toisen asukkaan lapsella oli juuri vesirokko, ja meidän vauvamme vasta viikon vanha... Ja siitä huolimatta, että juuri sektiolla synnyttänyttä, hyvin tulehdusarvokasta ja sossujen stressaamaa äitiä varmasti kiinnostikin harrastaa seksiä keskellä päivää, lapsen läsnäollessa :D
Muutimme sieltä pois hyvin pikaisesti, ja uudessa, isommassa kaupungissa ls-asiakkuus sitten jatkui. Ensimmäiseksi uudet sossuntädit vakuuttivat meille, ettei mitään huostaanottoja tehdä noin heppoisin perustein, ja että aina ensin kokeillaan kaikki muut tukitoimet - varsinkaan kun meissä ei tosiaan mitään muuta vikaa ollut, vain ikä ja hiukan hatarat tukiverkostot. Uudet sossutädit olivat muutenkin tosi mukavia, jaksoivat aina käydessään kehua, kuinka meillä on niin mukava ilmapiiri, lapsella hyvä ja turvallista olla, osataan hoitaa jne. Mutta asiakkuuden purkaminen oli silti hankalaa, kuulemma siksi kun se oli tullut muualta. En sitten tiedä, olisiko meidän pitänyt käydä entisestä kaupungista hankkimassa joku pätevyyslausunto... Niin jatkui kuitenkin 2,5 vuotta ja tuli toinenkin lapsi, josta myös alkoi ls-asiakkuus heti synnyttyään, kun kerta veljelläkin oli :D
No nyt kuopus on vuoden ikäinen, erosin juuri avokistani ja muutin taas uuteen kaupunkiin. 2 kuukautta olen tässä odotellut, koska lastensuojelu ottaa yhteyttä ja täkälaiset sossut ilmestyvät oven taakse, koska ls-asiakkuun on siirretty tänne muualta - eikä mitään ole kuulunut, ei näkynyt. Eräs virkahenkilö kyllä ehdotti, että voisin itse tehdä itsestäni ls-ilmoituksen, heti jos vähänkin väsyttää :D Ei kiitos, jos nyt jotenkin olen lopultakin onnistunut pääsemään asiakkuudesta eroonkin?
Vähän hassua sikäli kun luulisi, että ehjä ja onnellinen perhe on paljon vähäisempi uhka lasten terveydelle, kuin juuri riitaisastikin eronneet vanhemmat, muutto kokonaan uudelle paikkakunnalle ja tottuminen uuteen perhemuotoon :)
Kommentit (39)
Synnytyssairaalan sosiaalityöntekijä kertoi minulle,että ls-ilmoituksen teki kätilö,jonka mielestä olin synnytystilanteessa niin aggressiivinen että ilmoon oli aihetta.Sosiaalityöntekijä oli vähän vaivaantunut,mutta jos jotain muita syitä olisi,niin kai ne papereissa sitten lukisi,vai olenko käsittänyt jotain väärin?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.02.2013 klo 09:18"]
Synnytyssairaalan sosiaalityöntekijä kertoi minulle,että ls-ilmoituksen teki kätilö,jonka mielestä olin synnytystilanteessa niin aggressiivinen että ilmoon oli aihetta.Sosiaalityöntekijä oli vähän vaivaantunut,mutta jos jotain muita syitä olisi,niin kai ne papereissa sitten lukisi,vai olenko käsittänyt jotain väärin?!
[/quote]
Mitä muita syitä tarvitaan? Synnytyksessä on kyse siitä että maailmaan pukataan täysin avuton pieni vauva, minkälainen ihminen antaa sen huomiotaherättävän aggressiivisesti käyttäytyvälle ja VAINOHARHAISELLE (omat sanasi) synnyttäjälle tuosta vaan, ilman että äidin ja vauvan tilanne tarkistetaan jälkeenpäin? Välinpitämätön on oikea vastaus. Mun mielestä vauva olisi pitänyt ottaa huostaan saman tien tai laittaa joku valvomaan sua ja lastasi 24/7, kunnes olisi selvinnyt että sinut voi turvallisesti jättää vauvasi kanssa.
Olit siis alaikäinen saadessasi esikoisen ja varsin nuori saadessasi toisen lapsen. Nyt olet 20- vai 21-vuotias ja selvästi lastensuojeluasiakkuudesta ei ole tainnut olla teille haittaa, kun teillä menee hyvin. Onnittelut siitä ja hyvä että olette saaneet tukea! Ja jos väsyt, niin tiedät minne ottaa turvallisesti yhteyttä!
Musta nuoren äidin pitää saada kasvaa äitiyteen ilman lastensuojelua. Nuori äiti syyllistetään heti ja ihan ilman näyttöä.
T. Vanha äiti.
Olikos se ensimmäinen lastensuojeluilmoitus sinusta vai lapsestasi?
Lastensuojelun asiakas voi muuttaa ja asiakkuus ei todellakaan siirry automaattisesti! Eli luultavasti olette päässeet ls eroon.
Mutta tosiasia on se, että TILASTOLLISESTI kuulut edelleen riskiryhmään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jo kaytetty termisto, "riskiryhmista" puhuminen jne. on leimaavaa eika edista perheen toipumista ja paasya jaloilleen. Lastensuojelusta voisi olla paljonkin apua, jos asenne asiakkaisiin muuttuisi yhteiskunnassa, monilla sossuillahan on asenne kohdallaan, mutta se ei auta, koska kyse on yleisen asenneilmaston ongelmista. Nykyisin, kun kylayhteiso ja suku eivat enaa kontrolloi ihmista kuten ennen on tama rooli siirtynyt sossulle. Olen itse mieluummin sossun kuin suvun kontrolloitavana, jos on pakko valita. Toinen kysymys on kuitenkin, mihin tata kontrollia tarvitaan ja tarvitaanko sita niin laajasti kuin luullaan.
Oli kovasti haittaa siellä ensimmäisessä asuinkaupungissamme. Toisessa oli kivat sossutädit - tosin eivätpä ne paljoa meidän perhettä varsinaisesti auttaneet, kävivät joka toinen viikko vain juttelemassa mukavia. Joissain asioissa uskon että olisimme molemmat jopa parempia vanhempia ilman yhtäkään sossutätiä :/ Esimerkiksi esikoisen imetys ei onnistunut johtuen vahvasta lääkityksestä (siihen sektiohaavan tulehdukseen) sekä kivusta ja stressistä, mutta kuopusta imetin, ja joka vierailulla sossutätien piti mainita moneen kertaan, miten IHANAA on nähdä kuinka äiti imettää lastaan! Tuntui kuin olisimme pilanneet esikoisen heti alkuunsa...
Ja mua muuten aina naurattaa kun ensikoti-ihmiset mainostaa toimintaansa niin, että äiti & lapset saavat elää tosi kodinomaisessa ympäristössä sitä ihan normaalia arkea :D Mitä normaalia ja kodinomaista siinä on, että koko ajan ventovieraat ihmiset kyttää ja määräilee vieressä? Ihmekkö jos heillä sitten herääkin huoli "perheen pärjäämisestä todellisessa elämässä", kun sitä todellista elämää ei ole saanut elää! Onneksi ei itse jouduttu olemaan siellä ensikodissa kuin lyhyen aikaa, kun päästiinkin jo muuttamaan pois :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
6 terveisin ap :D Aina niin kovin vaikea muistaa allekirjoittaa...
[quote author="Vierailija" time="25.02.2013 klo 17:49"]
Oli kovasti haittaa siellä ensimmäisessä asuinkaupungissamme. Toisessa oli kivat sossutädit - tosin eivätpä ne paljoa meidän perhettä varsinaisesti auttaneet, kävivät joka toinen viikko vain juttelemassa mukavia. Joissain asioissa uskon että olisimme molemmat jopa parempia vanhempia ilman yhtäkään sossutätiä :/ Esimerkiksi esikoisen imetys ei onnistunut johtuen vahvasta lääkityksestä (siihen sektiohaavan tulehdukseen) sekä kivusta ja stressistä, mutta kuopusta imetin, ja joka vierailulla sossutätien piti mainita moneen kertaan, miten IHANAA on nähdä kuinka äiti imettää lastaan! Tuntui kuin olisimme pilanneet esikoisen heti alkuunsa...
Ja mua muuten aina naurattaa kun ensikoti-ihmiset mainostaa toimintaansa niin, että äiti & lapset saavat elää tosi kodinomaisessa ympäristössä sitä ihan normaalia arkea :D Mitä normaalia ja kodinomaista siinä on, että koko ajan ventovieraat ihmiset kyttää ja määräilee vieressä? Ihmekkö jos heillä sitten herääkin huoli "perheen pärjäämisestä todellisessa elämässä", kun sitä todellista elämää ei ole saanut elää! Onneksi ei itse jouduttu olemaan siellä ensikodissa kuin lyhyen aikaa, kun päästiinkin jo muuttamaan pois :)
[/quote]
On kyllä kuin minun näppäimistöltä kirjoitettu. :O Itse oli 25v saadessani esikoisen ja AINOA (tämä on virallisiin papereihinkin kirjattu syy) ls-asiakkuudesta oli se, että lapsen isä oli, suoraan sanoen, yhden illan juttu. Olen koulutettu, omasin vakituisen, kohtuupalkkaisen työn, omistin jopa oma asuntoni; tosin perinnön kautta.
Mitään vaihtoehtoa ei annettu; joko ensikoti tai huostaanotto. Olin aivan shokissa, mulla oli säännölliset kk-tulot, hyvä tukiverkko, mutta tämä "seksuaalinen ylimalkaisuus" kuten yksi sossu sen ilmaisi, "herätti huolta" (mikä ihana ilmaisu kaikelle mahdolliselle...). Kyseessä oli yksi ja AINOA yhden illan juttu, josta lapseni sai alkunsa.
Sen sijaan, että olisin synnytyksen (kesti 18h) jälkeen saanut levätä ja tutustua nyyttiin, seuraavana päivänä mininu oli pakko osallistua palaveriin. Olin valvonut 33h putkeen. Istuin kumirenkaan päällä koko neuvottelun ajan.
Jouduin 2vkoa olemaan ensikodissa, jossa "hoitaja" valvoi vierestä miten imetys sujui, tiedusteli ja KATSOI jälkivuotoani ja sanoi, että puen vauvan "turhan hienoksi", kunnes palkkasin asianajajan joka kättelyssä sanoi että näin ei toimita. Meni kaksi päivää ja sossut ilmoittivat että olen "vapaa" (käyttivät tätä sanaa) lähtemään kotiin. 8m2 huone vaihtui 60m2 remontoiduksi kaksioksi, ja sain vaihtaa siteen rauhassa.
Sosiaalityöntekijät saivat virallisen huomautuksen, minä en koskaan edes anteeksipyyntöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oot sä kyllä vähän yliherkkäkin. Jos joku sanoo: ihana nähdä kuinka äiti imettää lastaan, niin se tarkoittaa just sitä. Eikä millään tavalla kommentoi negatiivisesti mitään edellisestä imetyksestä.
Kysyinkin juuri yhdessa toisessa viestissa, mihin noin laajaa kontrollia yhteiskunnassa tarvitaan. Kuka siita hyotyy? Ja nakojaan kysymykseni osoittautui jalleen kerran aiheelliseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Fakta on se, että on mukavampi vahdata vaikkapa nyt nuoria vanhempia ja hyppyyttää heitä kuin vahdata vaikkapa väkivaltaista narkkariperhettä. Voi saada vaikka itse turpaan.
t. kunnan virkamies
Onko siis jokin vahtauskiintio, jonka tulee tayttya? Virkamiehelta tata kyselen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
8: Huh huh :O Me sentään saatiin olla esikoisen synnyttyä 5 päivää sairaalassa, ihan rauhassa. Tosin jouduttiin sieltä pois aika yllättäen, kun ensin tuli hoitsu repimään tikit irti (ja haava aukesi siinä samalla...) ja sitten ilmoitti että 2 tuntia aikaa pakata ja sossutädit tulevat hakemaan. Tämä tapahtui perjantaina, ja meille oli vielä aiemmin sanottu että saadaan olla maanantaihin asti.
Ja 9, ei se mitään jos kerran tai pari sanoo. Mutta kun JOKA KERTA ja MONTA KERTAA. Muutenkin alkoi jo ahdistaa imetys niiden kivojenkin sossutätien nähden, kun tulivat oikein kuikuilemaan siihen ja lässyttämään.
T:ap
[quote author="Vierailija" time="25.02.2013 klo 18:07"]
[quote author="Vierailija" time="25.02.2013 klo 17:49"]
Oli kovasti haittaa siellä ensimmäisessä asuinkaupungissamme. Toisessa oli kivat sossutädit - tosin eivätpä ne paljoa meidän perhettä varsinaisesti auttaneet, kävivät joka toinen viikko vain juttelemassa mukavia. Joissain asioissa uskon että olisimme molemmat jopa parempia vanhempia ilman yhtäkään sossutätiä :/ Esimerkiksi esikoisen imetys ei onnistunut johtuen vahvasta lääkityksestä (siihen sektiohaavan tulehdukseen) sekä kivusta ja stressistä, mutta kuopusta imetin, ja joka vierailulla sossutätien piti mainita moneen kertaan, miten IHANAA on nähdä kuinka äiti imettää lastaan! Tuntui kuin olisimme pilanneet esikoisen heti alkuunsa...
Ja mua muuten aina naurattaa kun ensikoti-ihmiset mainostaa toimintaansa niin, että äiti & lapset saavat elää tosi kodinomaisessa ympäristössä sitä ihan normaalia arkea :D Mitä normaalia ja kodinomaista siinä on, että koko ajan ventovieraat ihmiset kyttää ja määräilee vieressä? Ihmekkö jos heillä sitten herääkin huoli "perheen pärjäämisestä todellisessa elämässä", kun sitä todellista elämää ei ole saanut elää! Onneksi ei itse jouduttu olemaan siellä ensikodissa kuin lyhyen aikaa, kun päästiinkin jo muuttamaan pois :)
[/quote]
On kyllä kuin minun näppäimistöltä kirjoitettu. :O Itse oli 25v saadessani esikoisen ja AINOA (tämä on virallisiin papereihinkin kirjattu syy) ls-asiakkuudesta oli se, että lapsen isä oli, suoraan sanoen, yhden illan juttu. Olen koulutettu, omasin vakituisen, kohtuupalkkaisen työn, omistin jopa oma asuntoni; tosin perinnön kautta.
Mitään vaihtoehtoa ei annettu; joko ensikoti tai huostaanotto. Olin aivan shokissa, mulla oli säännölliset kk-tulot, hyvä tukiverkko, mutta tämä "seksuaalinen ylimalkaisuus" kuten yksi sossu sen ilmaisi, "herätti huolta" (mikä ihana ilmaisu kaikelle mahdolliselle...). Kyseessä oli yksi ja AINOA yhden illan juttu, josta lapseni sai alkunsa.
Sen sijaan, että olisin synnytyksen (kesti 18h) jälkeen saanut levätä ja tutustua nyyttiin, seuraavana päivänä mininu oli pakko osallistua palaveriin. Olin valvonut 33h putkeen. Istuin kumirenkaan päällä koko neuvottelun ajan.
Jouduin 2vkoa olemaan ensikodissa, jossa "hoitaja" valvoi vierestä miten imetys sujui, tiedusteli ja KATSOI jälkivuotoani ja sanoi, että puen vauvan "turhan hienoksi", kunnes palkkasin asianajajan joka kättelyssä sanoi että näin ei toimita. Meni kaksi päivää ja sossut ilmoittivat että olen "vapaa" (käyttivät tätä sanaa) lähtemään kotiin. 8m2 huone vaihtui 60m2 remontoiduksi kaksioksi, ja sain vaihtaa siteen rauhassa.
Sosiaalityöntekijät saivat virallisen huomautuksen, minä en koskaan edes anteeksipyyntöä.
[/quote]
Jos tä nyt pitää paikkansa, ni miten ihmeessä olet alistunut siihen? Oletko jotenkin niin kiltti, arka, ujo luonteeltasi ja eikä ketään pitämässä sun puolia? Sanoit kuitenkin että oli hyvä tukiverkko. Tä on meinaan ihan hirveä ajatus, kun olin itse melko samanlaisessa tilanteessa. Ja siellä neuvolassa tarjottiin myös jotain tukiryhmiä.
Tällaisten tarinoiden takia ihmiset pelkää näitä sossuja niin paljon. Tulee mieleen se ruotsalainen dokkari missä sossut keksi että isä hyväksikäytti tyttöjään. Mäkin tajusin, että neuvolassa on parempi vaan hymyillä, et hyvin menee. Ja menikin suhteellisen hyvin.
[quote author="Vierailija" time="25.02.2013 klo 18:46"]
Onko siis jokin vahtauskiintio, jonka tulee tayttya? Virkamiehelta tata kyselen.
[/quote]
Esimies seuraa tietysti tehtyjä työtunteja.
Miksi sä makasit 5vrk synnärillä? Eikös normaaliaika ole 3vrk? Odottelitko sossujen tuloa, vai etkö saanut lähteä aiemmin?
16: Ensisynnyttäjä, sektio, tulehdusarvot. Ja toki jos oltais aiemmin sieltä päästy, oltais myös jouduttu suoraan ensikotiin. Mieluummin maattiin sairaalan mukavassa perhehuoneessa (vaikka kävikin kalliiksi) ja tutustuttiin oikeesti rauhassa omaan lapseen.
Eipä kovin herkkua ollut sitten 5vrknkaan jälkeen siellä ensikodissa, kun tuhannen kipeänä piti yksin sitä vauvaa hoitaa - sen sijaan, että omassa kodissa meitä olis ollut kaksi hoitajaa.
14, niinpä. Ne meidän kivat sossut aina yritti tolkuttaa sitäkin, miten muka nykyään ihmiset suhtautuu tosi hyvin ls-asiakkaisiin, eikä yhtään ole sellaisia ennakkoluuloja, että oltaisiin muka jotain juoppoja ja narkkareita ja mielenvikaisia. Hokivat sitä vielä siinäkin vaiheessa, kun kuopuksen synnyttyä eräskin sairaanhoitaja sanoi mulle: "Pakkohan teissä on jotain vikaa olla, jos ootte ls-asiakkaita." Myös kaikkialla muualla, missä aihe tuli esiin, sai heti osakseen epäileviä katseita. Ja parhaassa tapauksessa uusia ls-ilmoituksia, kun joillakin heräsi huoli siitä, kun oltiin jo asiakkaita :D
T:ap
Ps. Tuohon kiintiöjuttuun voisin sanoa sen, että esim. kaupunki nro 1:sen ensikodissa oli tosiaan vain yksi toinen asiakas"perhe", eli äiti lapsineen. Ja turvakodin puolella joku 16-v tyttö (joka muuten sai erityisvapauksia mm. yöpyä poikaystävänsä asunnolla; vrt. meidän tiukkaan kuriimme) Että ihan ymmärrettävää, että he haluavat sinne lisää asiakkaita, että saavat kunnalta/valtiolta rahaa ylläpitää toimintaansa, MUTTA...
Siis kuinka monta ls ilmoitusta teistä tehtiin?
[quote author="Vierailija" time="26.02.2013 klo 12:33"]
Jännä että sä et sitten millään opi miten kannattaa olla. Ei jossain synnytyksessä normaalit ihmiset kiroile ja meuhkaa, ei mikään ihme jos susta on tehty ilmoitus.
Normaalit ihmiset myös ihan vähän miettii sitäkin, miten aikoo perheensä elättää, eikä vain heittäydy yhteiskunnan eläteiksi, kun tekee mieli alkaa lisääntyä.
Sitä kutsutaan vastuullisuudeksi, ja sitä sulla selvästikään ei ole. Ei se riitä, että yhteiskunnan rahoilla keittelee aamupuurot säännöllisesti lapsilleen. Ne puurot on syytä ostaa ihan omilla rahoilla.
[/quote]
Voi herranjestas :D "Opi miten kannattaa olla"?!! Mahdatko olla mies, hyvä 34/35, tai ainakaan et oo tainnut itse koskaan synnyttää. Tiedoksesi, että useimmat naiset kokevat synnytyksen aikana KOVAA KIPUA, jokseenkin samantyyppisesti kuin jos miestä potkaistaan täysillä munille? Kuka pystyy siinä tilanteessa olemaan hiirenhiljaa ja muutenkin sievästi, on luultavasti taju kankaalla...
Yhteiskunnan rahoja ei saisi lastenhoidossa käyttää? No, voi kai sitä lapsensa laittaa päivähoitoon jo vaikka 3-kuisena, ja haudata äitiyspäivärahat, vanhempainrahat, kotihoidontuet, sekä tietysti myös lapsilisät ja mahdolliset elatusmaksut rautalippaassa takapihalle, tiedä sitten mitä niillä saa tehdä... Itse saan noiden - normaaleiksi luulemieni - tukien lisäksi asumistukea, ja siinä se. Mitään "ylimääräistä" en käy valtion pussilta kaivelemassa. Ja oli töitä tai ei, aion silti olla kotiäitinä niin kauan, kunnes nuorin lapsi täyttää kolme vuotta :)
Koska töitä ehtii joka tapauksessa paahtaa myöhemminkin. Sille on aikaa koko loppuelämä. Lastensaanti taas vaikeutuu huomattavasti +35-vuotiaana. Eli mieluummin lapset nyt ja työt sitten, kuin ensin 20 vuotta töissä, ja sitten ihmettelya, miksei lapsenteko yrityksistä huolimatta onnistu...
T:ap