Kehnoimmat anopin antamat lahjat pinoon

[quote author="Vierailija" time="22.02.2013 klo 10:20"]

Mulla on kiva anoppi, mutta lahjat menevät välillä tosi metsään. Toisaalta tajuan olla onnellinen siitä, että kivasti yrittää ja esim. saattaa ostaa ihan muuten vaan lahjoja, mutta toisaalta välillä harmittaa, kun se lahja on sellaista krääsää, jota ilman voisin aivan hyvin olla. Ei siis mitään ihan kamalaa eikä ilkeyttä mukana vaan sellaista tietynlaista ajattelemattomuutta.

Esim. olen saanut anopilta kylpysuolaa ja kylpyvaahtoa - meillä ei ole kylpyammetta.

Sain saman vuoden synttäri- ja joululahjaksi sekä sairaalaan kuopuksen syntymän kunniaksi erilaisia purkkeja jalkasuolaa. Olin valitellut joskus alkuvuonna kovia kantapäitä, joten ihan ajateltu lahja kyseessä, mutta vain tarpeettoman monta purkkia, joista yhtä on käytetty muutaman kerran ja loput isot purkit ihan koskemattomia näin monen vuoden jälkeenkin.

Olen saanut lukemattomia erilaisia tuikkukippoja ja tuikkutelineitä - tämäkin ihan ajatletu lahja, kun tietää, että pidän kynttilöistä. Ongelmana vain se, että pidän kynttilöistä, en tuikkukipoista, koska en erilaisia pidä lainkaan esillä. Tälläkin hetkellä niitä viimeisten vuosien tuikkukippoja taitaa olla parisenkymmentä varastossa. 

Anopilla on siis hyvä tarkoitus, mutta toteutus menee metsään. Miehelle on ostanut jos jonginmoista sähköistä vempelettä jäätelökoneista lämpöpeittoon asti. Kallista ja kuitenkin valitettavasti usein täysin turhaa. Anopin "vika" on se, että hänen mielestään aina pitää ostaa jotain, kun monesti se paras lahja olisi vaikkapa ne itsetehdyt villasukat tai pullapitko (anoppi leipoo paljon ja kutookin kohtalaisen usein).

[/quote]

kuulostipa tutulta

t. ketjussa jo haukuttu "kermaperse"

Turkiskauluri (olen vegaani)

[quote author="Vierailija" time="22.02.2013 klo 07:58"]

Näin uuden palstan myötä olen päättänyt jokaiselle itkuvinkuminiälle toivoa jokaisen anopinmollausketjun myötä oikein vittumaista ja surkeaa elämää.

Usko tai älä, nämä on kääntyneet pelkästään teitä miniöitä vastaan. Nykyajan nuoret naiset on todellisia kauhuminiöitä, jotka odottavat kultatuolissa, että kaikki palvoo heitä kun he pukertavat sen penskan sieltä pillustaan.

Toivon todella, että jokainen anoppi ja appi nauttii omasta elämästään ja käyttää rahat itseensä ja huomaa tehdä testamentin, missä miniät rajataan ulos heidän omaisuudestaan.

[quote author="Vierailija" time="21.02.2013 klo 23:28"]

Mä aloitan, uskonnollisten laulujen kirkkokuoro cd.

[/quote]

[/quote]

ap. 

Jestas. Enpä osannut avauksen tehdessäni ajatella että jonkun angstit herää noin vahvoina :)

Entinen anoppini kuntoutui ajattelemattomilla lahjoilla jotka lähinnä olivat ilmaislahjoja tai vittuiluun tarkoitettuja. Ja jälkimmäisen taidon entinen anoppini osasi loistavasti. Kyse ei ole kermaperseilystä, todellakaan.

-ja joista jokaisesta kiitin kauniisti koska minut on niin kasvatettu.

Mun ajatusmaailmaan kuuluu lahjoja antaessa se, että lahja on lahjan saajalle oikea eikä sellainen, jonka itse haluaisin hänellä näkeväni. Varsinkin jos tyylimme ovat täysin erilaiset. Ja on lahjan saaja sitten kuka vaan.

Anopilla oli tapana antaa hätätilalahjoja joista näki kilometrien päähän, että lahja annetaan koska on muka pakko. Mä taas arvostan sitä, ettei tupaan tuoda kaikkea krääsää nurkista vaan "pakon" takia. Monta kertaa pelkkä onnittelu olisi ollut parempi.

Nykyinen anoppini on hyvin miellyttävä ihminen jolla on omaakin elämäänsä ja hänen tyylinsä ja tapansa ovat muutenkin lähempänä omiani. 

[quote author="Vierailija" time="22.02.2013 klo 09:05"]

[quote author="Vierailija" time="22.02.2013 klo 08:46"]

Vihreä pöytäliina voi anopin mielestä sopia miniän kotiin piristykseksi jos vihreää ei muualla ole tmv. Ei anopit aina ole pahansisuisia.

[/quote]

puutunpa tähän ihan pikaisesti, kun oli minun kirjoitukseeni viitattu. Tämä oli vain yksi esimerkki siitä, miten anoppini ei ajattele lahjan saajaa ollenkaan. Hän kyllä tietää mitä värejä meidän sisustuksessa on (kerran kerroin ostaneeni varatuoleiksi halvat ikean taittotuolit, joissa valkoinen istuin ja anoppi totesi, että eihän teillä ole mitään valkoista). Lisäksi hän tietää, mitä huonekaluja talossamme on, jolloin hänen pitäisi tietää, ettei metrikertaametri-pöytäliina sovi millekään pöydälle. Lisäksi lahjat aina tulevat voivottelun kanssa kun ei oikein osaa ostaa mitään (ostaa kun on "pakko", anopilla on muitakin tällaisia "pitää kun kerran on ollut aina tapana"-juttuja).

Toinen hyvä esimerkki anopin "ajattelemattomuudesta" on, että hän antoi miehelleni lahjaksi pentikin kynttilä-jutun, sellaisen "nykyaikaistetun enkelikellon". Lahja olisi ollut ihana, jos saajana olisin ollut minä, mutta tämä siis oli miehen syntymäpäivälahja. Lahja tuli siis käyttöön, mutta en voi sanoa, että mieheni koki häntä henkilökohtaisesti ajatellun lahjaa hankittaessa.

Minä tulen hyvin toimeen anoppini kanssa, tässä ei siitä ole kyse. Kyse on lähinnä siitä, että haluaisin, että jos lahjaa hankitaan, hankitaan se ajatellen lahjan saajaa. Lahjan hinnalla ei ole merkitystä, ajatus on tärkein. Tuossa edellämainitussa "enkelikellotapauksessa" mieheni olisi varmasti ilahtunut uusista villasukista (joita anoppi neuloo kuitenkin ja antaa, mutta ei lahjana).

[/quote]

Tiedätkö, ihmiset on tosi erilaisia. Mä olen vasta 34-v nainen, mutta lahjojen ostaminen on mulle ihan yhtä vaikeaa kuin anopillesi. Mä en osaa ostaa mitään järkevää lahjaa edes miehelleni saati itselleni, miten osaisin jollekin muulle? 

En mä muista millaisia huonekaluja kenelläkin on. En osaa määritellä kenenkään pukeutumistyyliä, ja ostaa jotain siihen sopivaa. Se vain on joku juttu päässäni, mä en esim. pystyisi ikinä kuvailemaan ketään näkemääni ihmistä esim. poliisille. Koska mulle ei vaan piirry sellaisia mielikuvia.

Verbaalisesti sen sijaan olen todella lahjakas. Ja tutkitusti ihan älykäs ihminen. Mutta tuossa asiassa en vain pärjää, ja se minulle JA ANOPILLESI sallittakoon.

[quote author="Vierailija" time="22.02.2013 klo 12:26"]

[quote author="Vierailija" time="22.02.2013 klo 07:58"]

Näin uuden palstan myötä olen päättänyt jokaiselle itkuvinkuminiälle toivoa jokaisen anopinmollausketjun myötä oikein vittumaista ja surkeaa elämää.

Usko tai älä, nämä on kääntyneet pelkästään teitä miniöitä vastaan. Nykyajan nuoret naiset on todellisia kauhuminiöitä, jotka odottavat kultatuolissa, että kaikki palvoo heitä kun he pukertavat sen penskan sieltä pillustaan.

Toivon todella, että jokainen anoppi ja appi nauttii omasta elämästään ja käyttää rahat itseensä ja huomaa tehdä testamentin, missä miniät rajataan ulos heidän omaisuudestaan.

[quote author="Vierailija" time="21.02.2013 klo 23:28"]

Mä aloitan, uskonnollisten laulujen kirkkokuoro cd.

[/quote]

[/quote]

ap. 

Jestas. Enpä osannut avauksen tehdessäni ajatella että jonkun angstit herää noin vahvoina :)

Entinen anoppini kuntoutui ajattelemattomilla lahjoilla jotka lähinnä olivat ilmaislahjoja tai vittuiluun tarkoitettuja. Ja jälkimmäisen taidon entinen anoppini osasi loistavasti. Kyse ei ole kermaperseilystä, todellakaan.

-ja joista jokaisesta kiitin kauniisti koska minut on niin kasvatettu.

Mun ajatusmaailmaan kuuluu lahjoja antaessa se, että lahja on lahjan saajalle oikea eikä sellainen, jonka itse haluaisin hänellä näkeväni. Varsinkin jos tyylimme ovat täysin erilaiset. Ja on lahjan saaja sitten kuka vaan.

Anopilla oli tapana antaa hätätilalahjoja joista näki kilometrien päähän, että lahja annetaan koska on muka pakko. Mä taas arvostan sitä, ettei tupaan tuoda kaikkea krääsää nurkista vaan "pakon" takia. Monta kertaa pelkkä onnittelu olisi ollut parempi.

Nykyinen anoppini on hyvin miellyttävä ihminen jolla on omaakin elämäänsä ja hänen tyylinsä ja tapansa ovat muutenkin lähempänä omiani. 

[/quote]

Nämä on ap. vaan aina jotenkin yhtä "halpoja" nää tällaiset aloitukset, joissa kaivetaan vikaa anopista. Niistä tulee sellainen olo, että niiden takana on joku vähän huonoitsetuntoinen rassukka, joka on tyhmyyksissään lähtenyt johonkin kilpalaulantaan anopin kanssa. Mä en myöskään ymmärrä mitä erityisen hienoa tai kauhisteltavaa on siinä, jos on saanut huonon lahjan ANOPILTA. Miksei omalta äidiltä? Tai parhaalta kaverilta? Mieheltä? Tai ylipäätään keneltä vaan.

Kun normaali aikuinen ihminen kyllä tulee toimeen muiden ihmisten kanssa, vaikka ne ei ihan just "omimmilta" tuntuisikaan. Lisäksi nää iänikuiset " anoppi vittuilee"-jutut on jotenkin niin lapsellisia. Vittuileeko teille aina ja kaikkialla muutkin, vai onko se vain anopin erityistaito?

Mä siis en vaan tajua, että ihmiset ja naiset ennen kaikkea tuntuu ottavan niin älyttömiä kierroksia anopeistaan. Mulla on ihan kiva anoppi, joskus ollut hankalampi ex-anoppi, mutta en mä ole niistä jaksanut mitään kierroksia ottaa. Olen aikuinen ihminen, tiedän rajani, ja pystyn vetämään ne myös muille.

PS: Mun oma äitini on aika erikoinen ihminen. En kyllä todellakaan tykkäisi, jos mieheni kävisi netissä ruotimassa anoppiasioitaan, vaikka sitten anonyymisti, vaikka tiedän, että mieheni on aivan eri aaltopituudella äitini kanssa. Eikä mieheni niin tekisikään. Sellaista käytöstä kutsutaan oman puolison kunnioittamiseksi.

Tiskirätti, jossa oli punainen sydänpainatus. (Kuka antaa joululahjaksi tiskirätin?!) Kun rätti kastui, punainen väri levisi. Huomasin sen vasta, kun olin pyyhkäissyt rätillä myös valkoista keittiönkaapin ovea. Kiva.

Mikrokuituinen siivousrätti. Sekin joululahja. :O :D

Kukan mallinen kynttiläpurkki. Muuten jees, mutta lasinen kynttiläpesä oli kiinnitetty metalliseen jalkaan niin isolla ruuvilla, ettei kynttilä pysynyt pystyssä. No, oli se muutenkin ruma.

Pefletit, joissa joku muovipainatus. Pesusta huolimatta jäi kuumassa saunassa kivät väri kankkuihin. Miksei voinut ostaa vain tavallisia, hyviä pellavapeflettejä?

Halpissuklaarasia, jossa ihan järkynmakuisia karkkeja.

Oranssi lasilautanen, johon oli sulatettu lasinpalasia. Siihen sopi keskelle tasan yksi kynttilä, ei voinut käyttää muuhun. Yksinkertaisesti turha ja ruma.

Tuoksukynttilä. En voi käyttää, tulee migreeni.

Saunatuoksu. Saatiin miehen kanssa molemmat järkky allerginen reaktio siitä.

Dove-suihkusaippuapakkaus. Herkän ihon vuoksi en voi käyttää hajustettuja saippuoita, voin pestä vain apteekin pesunesteillä. Dove jostain syystä iholleni erityisen paha.

Lakanat, 100 % polyesteriä. Rätisi sähköisenä jo pesukoneesta ottaessani, hiosti ihan mielettömästi. Roskiin heti ekan niissä nukutun yön jälkeen. Mistä se on edes löytänyt polyesteristä tehdyt lakanat?!

Polyesterilangasta kudotut sukat. Sähköiset, hiostavat ja kylmät. Värinä neonkeltainen ja neonvihreitä raitoja. Nami. Miksei se voinut kutoa niitä sukkia tavallisesta 7 veljestä-langasta?

En ymmärrä, miksi anoppi ostaa meille tuota halpiskrääsää. Päätyy joko kierrätykseen tai kirpparin ilmaislaatikkoon tai suoraan roskiin. Jos haluaa ostaa lahjoja, ostaisi vaikka leffalipun tai jotain. Tai ihan normaalin Pandan tms. suklaarasian. Miksi aina pitää valita se halvin ja paskin vaihtoehto? Sitten noita paketteja tulee jouluna jokaiselle kolme kappaletta ja jokaisessa roskaa sisällä. Ostaisi sitten vaikka sen yhden Jokipiin tai Lapuan kankureitten laadukkaan pellavapefletin tms., jos jotain pitää antaa, eikä kolme jotain huonolaatuista ja turhaa tavaraa, joissa vaan menee raha hukkaan.

Yleensä saan anopilta lahjaksi kukkakimpun tai kirjan mutta viimeksi sain yhdistettynä tupaantuliais/syntymäpäivälahjana purkkitolkulla mätiä + leivän. Ihan kiva paitsi että en voi sitä mätiä syödä. On kyllä tietoinen ruoka-aineallergiastani. Laitoin vanhenemisen piikkiin. Toisaalta, kuka oikeasti antaa lahjaksi mätiä!? ;) Mielestäni vähän outoa. Leipä oli kyllä ihan maukas erikoisleipä...

Meillä näissä asioissa kunnostautuu appiukko. :)

Olen saanut mm.

- tosi kitschin muovisen lumilyhdyn

- muovisen ruusun, jonka sisällä on väriävaihtava valo

- suolakivi-tuikkukupin, jonka pitäisi muka puhdistaa huoneilmaa

- jostain Lapin turistirysästä ilmaiseksi saadun muovisen kruununkorkinavaajan

Ihan käsittämätöntä rompetta. Menee suoraan roskiin tai kirppikselle.

Marimekon lakanat vauvalle, tietää että vihataan Marimekkoa ja sanoi vielä antaessa että nämä ei taida ihan teidän tyyliä olla... 

Hiuslenkki x2. Mulla on pitkät hyväkuntoiset hiukset, joita tykkään pitää auki kun mennään jonnekin. Töissä ja kotona niitä ehtii pitää kiinni koko ajan. Sain hiuslenkit saatesanoilla "mun mielestä pitkät hiukset kuuluu pitää kiinni". Kiva. sen jälkeen olen piruuttanikin pitänyt hiuksia aina auki anopin läsnäollessa. En kasvattanut hiuksia vuositolkulla siksi että piilotan ne nutturaan niskaan.

Sain tuliaisiksi matkalta hotellin minishampoon ja hoitoaineen...

Suurituloisia ovat appivanhemmat, mutta tuhlaavat kaiken itseensä ja valittelevat varojen puutetta. Ikävää, kun on itse työtön ja miehen palkka isänsä eläkettä paljon pienempi. Olispa meilläkin varaa matkustaa joskus.

[quote author="Vierailija" time="22.02.2013 klo 14:38"]

Marimekon lakanat vauvalle, tietää että vihataan Marimekkoa ja sanoi vielä antaessa että nämä ei taida ihan teidän tyyliä olla... 

[/quote]

Voi, annanko osoitteen, niin voit lähettää meille?

[quote author="Vierailija" time="22.02.2013 klo 12:46"]

Nämä on ap. vaan aina jotenkin yhtä "halpoja" nää tällaiset aloitukset, joissa kaivetaan vikaa anopista. Niistä tulee sellainen olo, että niiden takana on joku vähän huonoitsetuntoinen rassukka, joka on tyhmyyksissään lähtenyt johonkin kilpalaulantaan anopin kanssa. Mä en myöskään ymmärrä mitä erityisen hienoa tai kauhisteltavaa on siinä, jos on saanut huonon lahjan ANOPILTA. Miksei omalta äidiltä? Tai parhaalta kaverilta? Mieheltä? Tai ylipäätään keneltä vaan.

Kun normaali aikuinen ihminen kyllä tulee toimeen muiden ihmisten kanssa, vaikka ne ei ihan just "omimmilta" tuntuisikaan. Lisäksi nää iänikuiset " anoppi vittuilee"-jutut on jotenkin niin lapsellisia. Vittuileeko teille aina ja kaikkialla muutkin, vai onko se vain anopin erityistaito?

Mä siis en vaan tajua, että ihmiset ja naiset ennen kaikkea tuntuu ottavan niin älyttömiä kierroksia anopeistaan. Mulla on ihan kiva anoppi, joskus ollut hankalampi ex-anoppi, mutta en mä ole niistä jaksanut mitään kierroksia ottaa. Olen aikuinen ihminen, tiedän rajani, ja pystyn vetämään ne myös muille.

PS: Mun oma äitini on aika erikoinen ihminen. En kyllä todellakaan tykkäisi, jos mieheni kävisi netissä ruotimassa anoppiasioitaan, vaikka sitten anonyymisti, vaikka tiedän, että mieheni on aivan eri aaltopituudella äitini kanssa. Eikä mieheni niin tekisikään. Sellaista käytöstä kutsutaan oman puolison kunnioittamiseksi.

[/quote]

siksi ei "omalta äidiltä", koska omalta äidiltäni ei tule krääsää ja hän ikään kuin tuntee lapsensa. Lisäksi äitini ei myöskään tuputa krääsää. 

Ex-mieheni taas oli äitiinsä tullut, epäonnistuneiden lahjojen lista on loputon. Lahjoja, joista kaikista huomasi ettei hän ollut miettinyt lahjan saajaa ollenkaan. Osa oli kalliitakin, mm. laskettelusetti. Minulle, joka en tietyistä syistä voi lasketella. Tuon saadessani olimme olleet avioliitossa jo monta vuotta.

En tähän ikään mennessä, 40 v, ole vielä tavannut toista samanlaista henkilöä kuin mitä entinen anoppini on. Ja se on hyvä se. 

Mutta sulla joka tapauksessa tuntuu olevan vähäsen nuttura kireällä tän jutun suhteen, mikä on sinänsä ihan mielenkiintoista. 

Mikä tässä sua nyt varsinaisesti närästää? 

Mitä ihmettä se haittaa jos pöytäliina on vihreä vaikka muuta vhreää ei olisikaan? Monella on esim. jouluna punainen taikka pääsiäisenä heleän vihreä liina vaikka ei muuten samaa väriä olisi.

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmettä se haittaa jos pöytäliina on vihreä vaikka muuta vhreää ei olisikaan? Monella on esim. jouluna punainen taikka pääsiäisenä heleän vihreä liina vaikka ei muuten samaa väriä olisi.

Oot sitten aika vanhan ketjun löytänyt ihmeteltäväksesi.

Vierailija kirjoitti:

Turkiskauluri (olen vegaani)

Et sitten käytä nahkakenkiä tai -laukkuja etkä istu nahkaisilla huonekaluilla. Joissakin autoissakin on nahkapenkit, hyvä että et käytä niitäkään. Nahkahanskat voi onneksi korvata villaisilla.

Iso pellavainen liina johon kirjailtu rapujen kuvia; samaa sarjaa olevat neljä pellavaista lautasliinaa, sekä esiliina. Ihan kauniit ja varmaan olleet kalliitkin. Ikävä kyllä emme koko toistaiseksi 20 vuotta kestäneen liittomme aikana ole järjestäneet yksiäkään rapujuhlia, emmekä syöneet rapuja edes keskenämme.

Anoppeja on joka lähtöön. Omani ihan mukava, johtuen paljolti siintä ettei ole mitenkään elämäämme sotkeutumassa. Asuvat ulkomailla, näemme joku kolme kertaa vuodessa, viitisen tuntia per kerta. Mieheni hoitaa yhteydet vanhempiinsa, kortit jne. Itse olen antanut anopille paljon vaatteitani, kirjoja jne.

Saamisen puolesta anoppi on jäänyt kylläkin plussalle, mikä on mielestäni ihan ok. Toivonkin että viettävät loppuelämänsä ulkomailla, just miten nyt mennään, sopii kaikille parhaitten.

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmettä se haittaa jos pöytäliina on vihreä vaikka muuta vhreää ei olisikaan? Monella on esim. jouluna punainen taikka pääsiäisenä heleän vihreä liina vaikka ei muuten samaa väriä olisi.

Jos se oli helmikuussa 2013 eri asia, eri sisustustrendit. Ei jaksa muistaa.

Vierailija kirjoitti:

Anoppeja on joka lähtöön. Omani ihan mukava, johtuen paljolti siintä ettei ole mitenkään elämäämme sotkeutumassa. Asuvat ulkomailla, näemme joku kolme kertaa vuodessa, viitisen tuntia per kerta. Mieheni hoitaa yhteydet vanhempiinsa, kortit jne. Itse olen antanut anopille paljon vaatteitani, kirjoja jne.

Saamisen puolesta anoppi on jäänyt kylläkin plussalle, mikä on mielestäni ihan ok. Toivonkin että viettävät loppuelämänsä ulkomailla, just miten nyt mennään, sopii kaikille parhaitten.

Anopille vaatteitasi 🤣, jäänyt plussalle, voi tsiisus taas. Ihan mielellään pysyy kaukana.