Te joilla todettu masennus tai osaatte vastata masennuksesta:

Minulla on lapsiåuudenystävä, joka on ollut koko elämän varmaan masentunut. On ollut useasti useita kuukausia sairaslomallakin.

Naamasta ei näy mitään. Hänen naamasta ei ole koskaan näkynyt mitään, ei vihaa, ei surua... vivahteet ovat hyvin pieniä.

Menet mieslääkärille ja rupeat itkemään.

Vierailija kirjoitti:

Menet mieslääkärille ja rupeat itkemään.

Mieslääkäriltäkö saa empatiaa? Kävin naisen vastaanotolla ja itkin silmät päästäni. Asenne oli että ryhdistäydy nainen! Saihan jo siinä minut lopulta sanomaan: "olet varmasti aivan oikeassa, minäpä yritän. Pitääpä ottaa selvää noista kouluista. Ottaa nyt itse niskasta kiinni. Kiitoksia nyt avusta..."

Kysyi tarvitko vielä uutta aikaa? Vastasin että en tiedä.

Sanoi että sinä sen päätät.

Vastasin että mennään nyt näillä tämä kevät. Katson sitten vauvan syntymän jälkeen mikä tilanne.

Sieltä kun ulos kävelin mietin mitä tässä juuri tapahtui? Kotona tuli jo totaali burn out.

Tuli niin typerä olo tuolla etten varmasti pysty menemään kenellekään uudelleen nyt hetkeen.

Ap

Miehet ei kestä naisten itkua, ei edes lääkärit.

masentunut ei välttämättä parane vain terapiallla

Työterveydessä sain masennuksen takia sairaslomaa yhden päivän, kun näytin itsearviointilomakkeen tulokset, jotka viittasivat keskivaikeaan masennukseen. Sitä on kaikenlaisia puoskareita työskentelemässä lääkärin nimellä.

Up

Menee tosi paljon energiaa kun olen muka normaali ettei kukaan kauhistu.

Vierailija kirjoitti:

Minulle useampi lääkäri on diagnosoinut keskivaikean masennuksen, vaikka pystyn opiskelemaan ja käymään töissä. Hankkisin toisen mielipiteen

Jaksatko mitään muuta tekemään kuin käymään töissä ja opiskelemaan? Minulla on masennusta ja käyn töissä, töiden jälkeen en kykene enkä jaksa tehdä mitään muuta. 

Ei suomessa juurikaan ole masentuneita koska suomi on maailman onnellisin maa. Masennus on vain huomionhakua ja laiskuutta.

Lääkäritkin ovat ihmisiä joilla on omat asenteensa. Minulle on lääkäri sanonut masennuksen olessa pahana, että ei hänkään jaksaisi aina nousta töihin, mutta se kuuluu elämään. Eli jos sattuu oikeistolainen lääkäri niin valitettavasti sitten tulee kaupan päälle myös ne asenteet, vaikka niiden ei pitäisi vaikuttaa.

Olen ollut onnekas, kun masennukseni on otettu vakavasti. Tosin sain diagnoosin tahdonvastaisessa hoidossa, kun alkoi olemaan jo psykoosit tulilla. Olen viimeiseen asti tsemppaaja ja se ei ole hyvä kyllä sekään. Näennäisesti olen kunnossa, huolehdin itsestäni, kodista ja lapsista (itsenäistymisvaiheessa), mutta pään sisällä ei ole todellakaan kaikki hyvin. 

Sain työkyvyttömyyseläkkeen ja useammasta suusta olen kuullut ihmettelyä, jopa epäilyjä, että en ole oikeasti sairas. Vaihtaisin tämän sairauden vaikka heti terveyteen, jos se olisi mahdollista. En ole onnellinen.

Kokeilin yhden 3 kk saikun sängyssä lähes vuorokauden ympäri makaamista. Mikään ei muuttunut, joten aloin taas suorittaa elämääni. Olo on hirveä, mutta suorittaessaan sitä ei ehdi liikaa miettiä ja suorittamisen jälkeen uni tulee hyvällä tuurilla lähes heti sänkyyn menon jälkeen. 

Miten ihmeessä te muut saatte apua? Minä en ole saanut muuta kuin sairauslomaa (nyt jo kaksi vuotta sairauslomalla) ja lääkkeitä, edes keskusteluapua ei anneta hoitajatasollakaan.

Minulla ei ole ollut koskaan masennusta. 

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä te muut saatte apua? Minä en ole saanut muuta kuin sairauslomaa (nyt jo kaksi vuotta sairauslomalla) ja lääkkeitä, edes keskusteluapua ei anneta hoitajatasollakaan.

Miten voi olla sairauslomalla vuotta pitempään? Sen jälkeen haetaan kuntoutustukea, johon tarvitaan kuntoutussuunnitelma. Erikoista, jos pelkkä lääkitys riittää.

 Ihminen jonka kohtasit ei tiedä eikä ymmärrä mitään masennuksesta.  Joillakin toimintakyky säilyy korkeana koko ajan. Kuulun itse näihin ihmisiin joiden toimintakykyyn pakon edessä ei vaikuta masennus mitenkään. Saan pakotettua itseni vaikka mihin jos se on selviämisen kannalta oleellista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä te muut saatte apua? Minä en ole saanut muuta kuin sairauslomaa (nyt jo kaksi vuotta sairauslomalla) ja lääkkeitä, edes keskusteluapua ei anneta hoitajatasollakaan.

Miten voi olla sairauslomalla vuotta pitempään? Sen jälkeen haetaan kuntoutustukea, johon tarvitaan kuntoutussuunnitelma. Erikoista, jos pelkkä lääkitys riittää.

Siis kuntoutustuella olen tällä hetkellä. Osittain varmaan siksikin, kun tosiaan pelkät lääkkeet eivät auta. Juuri laskeskelin, että 11 erilaista lääkettä kokeiltu, eivät vain yksinään tehoa. Jostain syystä muuta ei minulle tahdota antaa. Diagnoosini on vaikea masennus.

Vakava aihe, mut aika höpöä toi aloitus. Ellei sitten ole käynyt jollain terveydenhuollon ulkopuolisella enkeliparantajalla tms. Niiltä toki tulee kaikkea mahdollista Maria Nordinia.

Vaikeaa toki on tunnistaa astetta, mutta itse olin ihan toimiva ja töissä käyvä, vaikka olin masentenut. Eikä kukaan missään vaiheessa epäillyt mitä tunnen, tai miten voin. Hoitoon pääsy toki kesti jonkun aikaan, koska ruuhkaa oli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä te muut saatte apua? Minä en ole saanut muuta kuin sairauslomaa (nyt jo kaksi vuotta sairauslomalla) ja lääkkeitä, edes keskusteluapua ei anneta hoitajatasollakaan.

Miten voi olla sairauslomalla vuotta pitempään? Sen jälkeen haetaan kuntoutustukea, johon tarvitaan kuntoutussuunnitelma. Erikoista, jos pelkkä lääkitys riittää.

 

Siis kuntoutustuella olen tällä hetkellä. Osittain varmaan siksikin, kun tosiaan pelkät lääkkeet eivät auta. Juuri laskeskelin, että 11 erilaista lääkettä kokeiltu, eivät vain yksinään tehoa. Jostain syystä muuta ei minulle tahdota antaa. Diagnoosini on vaikea masennus.

Outoa on, kyllähän pitäisi vähintään keskusteluapua tarjota ja muutakin kuten vertaistukea, ja tietysti myös psykoterapiaa pitäisi harkita.