Lue keskustelun säännöt.
Te joilla todettu masennus tai osaatte vastata masennuksesta:
02.03.2019 |
Kävin ensimmäistä kertaa puhumassa masennuksestani ja yritin saada jotain apuja siihen. Minulle sanottiin lyhyen keskustelun jälkeen etten voi olla masentunut, en näytä siltä ja koska pystyn tsemppaamaan itseni suurimmaksi osaksi töihin (5h, kevyt työ) en voi olla masentunut sillä oikeasti masentunut ihminen ei pystyisi tuohon.
Onko asia todella näin?
Kommentit (53)
Mulla on taidettu todeta vuosien varrella kaikki masennuksen muodot, ihan lääkäristä kiinni minkä niistä laittaa papereihin. Viimeisimpänä taisi tulla Psykoottinen masennus johon nyt olen syönyt 3 vuotta lääkkeitä ja käynyt kokoaikatöissä. Välillä on ajanjaksoja kun itken koko ajan yksikseni ja mietin kuolemaa ja välillä kaikki on hyvin ja jaksan kaikenlaista. En tiedä olisiko oikeasti kaksisuuntainen mutta kun niitä psykoottisia kohtauksia on ollut myös niin niillä mennään. Mutta en ole juurikaan ollut sairaslomalla, viimeksi olin tosiaan 3 vuotta sitten kuukauden masennuksen takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vakava aihe, mut aika höpöä toi aloitus. Ellei sitten ole käynyt jollain terveydenhuollon ulkopuolisella enkeliparantajalla tms. Niiltä toki tulee kaikkea mahdollista Maria Nordinia.
Vaikeaa toki on tunnistaa astetta, mutta itse olin ihan toimiva ja töissä käyvä, vaikka olin masentenut. Eikä kukaan missään vaiheessa epäillyt mitä tunnen, tai miten voin. Hoitoon pääsy toki kesti jonkun aikaan, koska ruuhkaa oli.
No ei ole höpöä. Olen ollut masentunut 30 vuotta ja kaikenlaista epäammattimaista sadistia sitä on tullut vastaan. Jos kertoisin, niin ette uskoisi.
-Sitä tässä juuri yritån kysyä, että miten muut ovat ko. Asioita saaneet. En vain enää jaksaisi kyllä yrittääjään, kun 2 vuotta jo yrittänyt ilman mitään tulosta. Siis ellei reseptiä taas uusille pillereille lasketa avuksi.-
Et siis ole päässyt psyk.polin asiakkaaksi? Kyllä vakavavasti masentuneena pitäisi päästä vaikka jonotilanne onkin tietysti paha. Itselläni eka lähete hylättiin, mutta toka hyväksyttiin ja pääsin vain kuukauden odotuksen kuluttua hoitajalle. En tiedä, mitä voit tehdä muuta kuin kysyä hoitavalta lääkäriltäsi, että mikä on oikein tilanne ja sanot, että tarvitset enemmän hoitovaihtoehtoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä te muut saatte apua? Minä en ole saanut muuta kuin sairauslomaa (nyt jo kaksi vuotta sairauslomalla) ja lääkkeitä, edes keskusteluapua ei anneta hoitajatasollakaan.
Miten voi olla sairauslomalla vuotta pitempään? Sen jälkeen haetaan kuntoutustukea, johon tarvitaan kuntoutussuunnitelma. Erikoista, jos pelkkä lääkitys riittää.
Siis kuntoutustuella olen tällä hetkellä. Osittain varmaan siksikin, kun tosiaan pelkät lääkkeet eivät auta. Juuri laskeskelin, että 11 erilaista lääkettä kokeiltu, eivät vain yksinään tehoa. Jostain syystä muuta ei minulle tahdota antaa. Diagnoosini on vaikea masennus.
Ei niistä mikään auta jos noin moni ei auta. Etköhän sinäkin pysyvän eläkkeen vielä sitten saa.
Vierailija kirjoitti:
-Sitä tässä juuri yritån kysyä, että miten muut ovat ko. Asioita saaneet. En vain enää jaksaisi kyllä yrittääjään, kun 2 vuotta jo yrittänyt ilman mitään tulosta. Siis ellei reseptiä taas uusille pillereille lasketa avuksi.-
Et siis ole päässyt psyk.polin asiakkaaksi? Kyllä vakavavasti masentuneena pitäisi päästä vaikka jonotilanne onkin tietysti paha. Itselläni eka lähete hylättiin, mutta toka hyväksyttiin ja pääsin vain kuukauden odotuksen kuluttua hoitajalle. En tiedä, mitä voit tehdä muuta kuin kysyä hoitavalta lääkäriltäsi, että mikä on oikein tilanne ja sanot, että tarvitset enemmän hoitovaihtoehtoja.
Siis nimellisesti olen kai psyk.polin kirjoilla. Se ei vain auta, kun sieltäkään ei apua saa. Hoitajalle olen saanut aikoja, jotka aina perutaan, eli nistäkään ei ole aiheutunut kuin pahaa mieltä vaikkakkin nykyään tiedän jo valmiiksi etten tule edes pääsemään sinne vaikka he sitten peruutuksesta kuukauden kuluttua jonkun ajan heittävät tulevaisuuteen, jonka sitten myös kyllä aina peruuttavat.
Kuntoutustuen myönnettävä jakso päättymässä, jonka jälkeen ei mitään hajua tulevasta, kun ei tosiaan edes mitään aikaa sinne.
He ovat joskus kertoneet, että heillä olisi sitä tätä ja tuota, jostain syystä en kuitenkaan ole saanut muuta, kun siis kuulla, että apua löytyisi mutta minulle sitä ei anneta.
No omat ratkaisut lähestyvät, sitä ennen ajattelin vielä kerran yrittää, jos vain enää saisi itsestä irti ja apua siihen, että miten vielä viimeisen kerran huutaa heidän suuntaan sen avunpyynnön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun piti ainakin täyttää testi, jolla arvioitiin masennuksen tasoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-Sitä tässä juuri yritån kysyä, että miten muut ovat ko. Asioita saaneet. En vain enää jaksaisi kyllä yrittääjään, kun 2 vuotta jo yrittänyt ilman mitään tulosta. Siis ellei reseptiä taas uusille pillereille lasketa avuksi.-
Et siis ole päässyt psyk.polin asiakkaaksi? Kyllä vakavavasti masentuneena pitäisi päästä vaikka jonotilanne onkin tietysti paha. Itselläni eka lähete hylättiin, mutta toka hyväksyttiin ja pääsin vain kuukauden odotuksen kuluttua hoitajalle. En tiedä, mitä voit tehdä muuta kuin kysyä hoitavalta lääkäriltäsi, että mikä on oikein tilanne ja sanot, että tarvitset enemmän hoitovaihtoehtoja.
Siis nimellisesti olen kai psyk.polin kirjoilla. Se ei vain auta, kun sieltäkään ei apua saa. Hoitajalle olen saanut aikoja, jotka aina perutaan, eli nistäkään ei ole aiheutunut kuin pahaa mieltä vaikkakkin nykyään tiedän jo v
Älä luovuta, hyvä ystävä. Se on raskasta sairaana vaatia hoitoa itselleen, mutta yritä kuitenkin. Voimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö sinulle, joka olet nyt 2 vuotta ollut poissa työstä masennuksen vuoksi, siis ole annettu/myönnetty mitään psykoterapeuttista hoitoa julkisen sektorin poliklinikalla eikä Kelan kuntoutuksena? Hieman ihmetyttää, jos noin hataralla hoitosuunnitelmalla on myönnetty 2 vuoden käytännössä yhtäjaksoinen sairaus/työkyvyttömyysetuus. Onko jotain, mitä et muista tai et ole huomannut?
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinulle, joka olet nyt 2 vuotta ollut poissa työstä masennuksen vuoksi, siis ole annettu/myönnetty mitään psykoterapeuttista hoitoa julkisen sektorin poliklinikalla eikä Kelan kuntoutuksena? Hieman ihmetyttää, jos noin hataralla hoitosuunnitelmalla on myönnetty 2 vuoden käytännössä yhtäjaksoinen sairaus/työkyvyttömyysetuus. Onko jotain, mitä et muista tai et ole huomannut?
Kyllä julkinen psykiatrinen hoito on huonolla tolalla nykyään. Kun kävin yksityisellä psykiatrilla, oli hän pöyristynyt monista asioista mun hoidossa. Sain kyllä eläkkeen onneksi, koska varat ei oikein olisi riittäneet moneen yksityispsykiatrin käyntiin, maksoi melkein 400 euroa lausuntoineen. (Eri)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinulle, joka olet nyt 2 vuotta ollut poissa työstä masennuksen vuoksi, siis ole annettu/myönnetty mitään psykoterapeuttista hoitoa julkisen sektorin poliklinikalla eikä Kelan kuntoutuksena? Hieman ihmetyttää, jos noin hataralla hoitosuunnitelmalla on myönnetty 2 vuoden käytännössä yhtäjaksoinen sairaus/työkyvyttömyysetuus. Onko jotain, mitä et muista tai et ole huomannut?
Kela hylkäsi viime vuonna kuntoutuspsykoterapiahakemukseni, johon sain yksityiselta b-lausunnon. Julkinen puoli vain hokee, että psykoterapia ei ajankohtaista, kuten näköjään ei ole mikään muukaan apu, ainakaan julkisella puolella saatu apu. Yksityisen puolen palvelut ovat liian kalliita itsemaksavana.
Jos on noin, että saat kuukauden välein ajan, joka melkein aina peruutetaan, ota yhteys potilasasiamieheen (vanha nimitys), niin hän voi neuvoa valitusreitin. Tarvitsemasi hoito ja kuntoutus eivät siis toteudu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt kun kerroit, että Kela-terapiaa ei myönnetty, se ilmeisesti viittaa sellaiseen tulkintaan, että olet siihen liian huonokuntoinen. Sehän vain painottaa sitä, että tarvitset ja olet oikeutettu aktiiviseen hoitoon julkiselta puolelta. Tuo ratkaisu hakea B-lausunto yksityissektorilta, jos on julkisen poliklinikan hoitosuhteessa, ei välttämättä ole viisasta: Kela tulkitsee juuri niin, että sinut parhaiten tunteva hoitotaho ei suosittele sitä.
Sitä tässä juuri yritån kysyä, että miten muut ovat ko. Asioita saaneet. En vain enää jaksaisi kyllä yrittääjään, kun 2 vuotta jo yrittänyt ilman mitään tulosta. Siis ellei reseptiä taas uusille pillereille lasketa avuksi.