Lue keskustelun säännöt.
Miten saisi litteän, pienen pepun ja kapeahkot reidet?
01.03.2019 |
Jos on luonnostaan hoikkanakin leveälantioinen ja "räystäspeppuinen", miten saisi mahdollisimman pienen, littanan ja "kuivan" pepun ilman anoreksiaa? Lisäksi haluaisin pysyvästi eroon kaikesta ylimääräisestä pehmeydestä reisissäni ja tilalle lihaksikkaat ja kiinteät reidet.
Mittani ovat sinänsä ihan hoikahkot, mutta kaikki ylimääräinen kertyy hoikkanakin peppuun ja reisiin ja sitä ylimääräistä on käytännössä todella vaikeaa saada niistä pois. Olen teinivuosistani lähtien uneksinut rasvaimusta, jolloin kaiken ylimääräisen rasvan voisi vain poistaa pepusta ja reisistä, mutta kyseinen käsittely on kallis ja sillä on vaikeaa saada muuten hoikalle sileää tulosta.
Juokseminenkaan (kohtalaisessa määrin tosin) ei ole auttanut. Exäni mielestä vartaloni on ruma ja sen jälkeen ei ole ketään ollutkaan, eikä tule olemaankaan, ellen nyt saisi kroppaani kuosiin jossain vaiheessa.
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt sun pitäisi mennä peilin eteen ja miettiä mikä kuvajaisessasi miellyttää. Mikä on hyvää. Löytyykö mitään? Ja entäpä tuo kauneusihanne? Mikä on oma kauneusihanteesi? Unohdetaan hetkeksi exän sanat.
Jos sä koko ajan epävarmana mietit miellyttääkö ulkonäkösi ketään niin eipä hyvä. Usko että näytät ihan hyvältä niin se alkaa säteillä sinusta.
Mulla on sisko joka oli nuorena älyttömän kaunis ja kroonisen tyytymätön ulkonäköönsä. Kaikki oli aina kauniimpia ja hoikempia. Jatkuvaa rutinaa. Seuraa hän kuitenkin on aina saanut. Hän on sitä tyyppiä jolla vika on pään sisällä eli peilikuva ei koskaan miellytä vaikka olisi filmitähden ulkonäkö, koska hän ei usko siihen. Musta se on todella surullista. Hän suree kasvojensa muotoa varmaan vielä kuolinvuoteellaan jollei sitä ennen opi.
Varasti tarkoitat hyvää mutta oikeasti: kauniiden ihmisten epävarmuuksista kertominen ei yhtään lohduta ihmisiä, jotka painii kropassaan olevien yleisiä kauneuskäsityksiä vastaamattomien todellisten epäkohtien kanssa.
Lähinnä koetin antaa esimerkin siitä miten turhaa se on.
Mutta on myös niin et katselen maailmaa jo kokeneemman naisen näkökulmasta. Minua oikeasti surettaa miten valtavasti naiset murehtivat ihan ok ulkonäköään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt sun pitäisi mennä peilin eteen ja miettiä mikä kuvajaisessasi miellyttää. Mikä on hyvää. Löytyykö mitään? Ja entäpä tuo kauneusihanne? Mikä on oma kauneusihanteesi? Unohdetaan hetkeksi exän sanat.
Jos sä koko ajan epävarmana mietit miellyttääkö ulkonäkösi ketään niin eipä hyvä. Usko että näytät ihan hyvältä niin se alkaa säteillä sinusta.
Mulla on sisko joka oli nuorena älyttömän kaunis ja kroonisen tyytymätön ulkonäköönsä. Kaikki oli aina kauniimpia ja hoikempia. Jatkuvaa rutinaa. Seuraa hän kuitenkin on aina saanut. Hän on sitä tyyppiä jolla vika on pään sisällä eli peilikuva ei koskaan miellytä vaikka olisi filmitähden ulkonäkö, koska hän ei usko siihen. Musta se on todella surullista. Hän suree kasvojensa muotoa varmaan vielä kuolinvuoteellaan jollei sitä ennen opi.
Varasti tarkoitat hyvää mutta oikeasti: kauniiden ihmisten epävarmuuksista kertominen ei yhtään lohduta ihmisiä, jotka painii kropassaan olevien yleisiä kauneuskäsityksiä vastaamattomien todellisten epäkohtien kanssa.
Lähinnä koetin antaa esimerkin siitä miten turhaa se on.
Mutta on myös niin et katselen maailmaa jo kokeneemman naisen näkökulmasta. Minua oikeasti surettaa miten valtavasti naiset murehtivat ihan ok ulkonäköään.
Olen samaa mieltä tuosta viimeisestä lauseesta. Tai siis vaikka ulkonäkö ei edes olisi kovin ok, niin sen merkityksen ei pitäisi olla niin suuri kuin mitä se nykyään on. Valitettavasti elämme erittäin pinnallisia aikoja, vaikka onhan naisen ruumis kautta aikojen ollut jaykuvan arvostelun ja kritiikin tai ylistämisen kohde.
Itsellä sama. Ei tosiaan auta kuin ruveta anorektikoksi. Silloinkin menee kuukausia, että vaikutus näkyy jaloissa.
Oletko homomies?