Päiväkotien kellokortit yleistyvät, onkohan hyvä juttu?
Jutussa hehkutetaan vain hyviä puolia ja kerrotaan perheestä, jossa molmmat vanhemmat pystyvät hakemaan lasta. Siinä ei kerrota esim yksinhuoltajasta tai perheestä, jossa toinen vanhempi ei pysty osallistumaan hakuun. Itse olisin halunnut kuulla myös tallaisen näkökannan.
Järjestelmä on hyvä jos se siirtää pois turhia työtehtäviä, mutta jos sitä käytetään vanhempien syyllistämiseen "katso lapsesi on näin paljon hoidossa", tai "nyt meni minuutin yli" niin silloin mennään väärille urille. Aina kun asialle ei voi mitään vaikka päällään seisoisi.
Ja kuka maksa uudistuksen? Tarhojen on kuitenkin oltava auki maksimiaika parin lapsen takia, joten säästöjä ei saada aivan niin paljon, mutta maksut pienenevät. Vain lyhentävätkö hoitajat työpäivää kun heitä ei tarvita?
Onneksi oma lapsi on jo koulussa niin ei tarvitse tarhan kanssa asioida.
Kommentit (41)
Itse olen huolestunut Suomen kyttäämis kulttuurista. Joka paikassa vaan kytätään. Neuvolan voimavara kyselyt, päiväkodin kellokortit, koulun lääkärin tarkastukset, jossa koko perheen tilanne selvityksen alla ja kyttäävät naapurit.
Onneksi omani ovat jo koululaisia ja ei olla jouduttu kokemaan noita päiväkodin ja neuvolan juttuja. Mitä hiellä keksitään? Kukaan ei puhu asioistaan kenellekkään, kun ei uskalleta. Annettava apu sotii vaan perheitä vastaan.
Minä ottaisin kellokortin ilolla vastaan, saisimme heti pienemmät maksut (korkein maksuluokka ja kokopäivähoito nyt). Lapsi ei ole kertaakaan ollut päiväkodissa koko virallista hoitoaikaansa, mutta vaihtoehdoissa ei ole meille sopivampaa, niin maksamme koko päivästä.
Mä en tajua, mitä hyötyä koko systeemistä on. Meillä on ne härpäkkeet käytössä. Kuitenkin etukäteen tarvitsee ilmoittaa, minkä ajan lapset ovat hoidossa ja sen mukaan laskutetaan. Vaikka se härpäke on ja aikaisemmin hakisi kuin on etukäteen ilmoittanut, se ei muuta laskutusta. Vaan laskutus tapahtuu ennakkoilmoituksen mukaan. Eli?
Ainoa ero on, että hoitajan ei tarvitse erikseen kirjata ylös, onko lapset paikalla vai ei.
MInullekin tulee ensimmäisenä mieleen sosiaalinen paine lyhentää päiviä, koska niitä seurataan minuutilleen. Tuo systeemi lyö "lyötyjä", eli yksinhuoltajia joiden lapset ovat liian pitkiä päiviä hoidossa muutenkin, jos töissä yrittää käydä eikä ole muita aikuisia jakamassa lapsiarkea. Huom: myös yksinhuoltajalla on päiväkotimaksut, eivät he kaikki elä tukirahoilla.
Kun tällainen paine on niskassa, tulee ehkä tilanteita, kun lapset jätetään mielummin yksin kotiin. Suomessa on muutenkin heitteillejättävä kaitsemiskulttuuri, niin tämä uudistus ei kylä kannusta hakemaan apua esim. sellaiseen hoidontarpeeseen, jossa vanhempi on väsynyt, sosiaaliset syyt puoltavat päivähoitoa tai lapsi itse on erityistarpeinen.
Systeemi taitaa lisätä leimojen lyömistä otsaan. Uudistus ei vaivaa heitä, joilla on terve, kokonainen ja varakas perhe.
Jos alkuun tuntuisikin siltä, että rahaa säästyy, niin uskokaa pois, se on hetken ilo. Kyllä ne rahat nyhdetään jotakin muuta kautta aikanaan. Tuntitaksa nousee tai otetaan käyttöön sakkominuutit.
Mua kiinnostais miten tää käytännössä toimii:
Miten se tuntimaksu lasketaan? Onko se maksimimaksu kuukaudessa kuitenkin sama kuin nyt, vaikka lapsi olisi esim. 10h joka päivä hoidossa?
Esim. Yksinhuoltaja maksaa nyt 80€/kk. Lasketaanko se tuntimaksu tällä hetkellä toteutuvien tuntien mukaan ja jos sen ylittää, joutuu maksamaan extraa.
Meillä sama homma. Jos päivähoitomaksun korkeimman tuntimäärän maksu menisi pisimmälle mahdolliselle päivällä ja siitä porrastaen alaspäin meillä myös maksut pienenisi. Toisaalta hinnat on kuitenkin niin pieniä että onko niistä tarpeen tinkiä..
Tämä myös mahdollisesti toisi joustavuutta päivähoitoon. jos hoitopäivien pituutta (tai siis laskutettavaa pituutta) voisi muokata tarpeen mukaan. Meillä esim päivät jolloin voi tehdä etätöitä kotoa ovat lapsillekin lyhyempiä, toisaalta taas jos toinen vanhempi on työmatkalla ja toinen hoitaa yksin viennit ja haut päivät saattavat venyä hieman pidemmiksi.
Joillain lapsilla on hirvittävän pitkät hoitopäivät. Vanhemmat varmasti on tietoisia tilanteesta, mutta eivät syystä tai toisesta pysty asiaa muuttamaan. Miksi tämä olisi sen enempää syyllistämistä kun se että joutuu sopia normaalia aikaisempaa vientiä tai hakua.
Jyväskylässä ainakin korkein maksu tulee, jos on vähintään 161 tuntia hoidossa kuukaudessa. 80 % maksu tulee 121-160 tunnin kuukausittaisesta hoidosta. Muita tuntirajoja en muista, kun eivät ole meille relevantteja. Käytännössä on varattava kuitenkin täysi hoitoaika, jos käy normaalisti töissä ja tarvitsee väh. 8 tunnin hoidon päivässä. Meillä on kutakuinkin tuo hoitoaika, joten uudistus ei vaikuta mitenkään. Mutta saattaahan tämä auttaa niitä, jotka voivat kikkailla liukumalla tai pitää vapaapäiviä viikolla.
[quote author="Vierailija" time="20.02.2013 klo 10:27"]
Jyväskylässä ainakin korkein maksu tulee, jos on vähintään 161 tuntia hoidossa kuukaudessa. 80 % maksu tulee 121-160 tunnin kuukausittaisesta hoidosta. Muita tuntirajoja en muista, kun eivät ole meille relevantteja. Käytännössä on varattava kuitenkin täysi hoitoaika, jos käy normaalisti töissä ja tarvitsee väh. 8 tunnin hoidon päivässä. Meillä on kutakuinkin tuo hoitoaika, joten uudistus ei vaikuta mitenkään. Mutta saattaahan tämä auttaa niitä, jotka voivat kikkailla liukumalla tai pitää vapaapäiviä viikolla.
[/quote]
Minusta kuulostaa hyvältä se, että on tietty tuntimäärä kuukaudessa. Lapsemme on tällä hetkellä osapäivähoidossa (5-7 tuntia päivässä), mikä onnistuu vuorotyöni takia, mutta ei ole kovin joustava systeemi. Olemme koko perhe iltaisin kotona ainoastaan jos minulla on vapaapäivä viikolla, ja jos kohdalleni osuu aamuvuoro sellaisena päivänä kun mieheni pääsee töistä aikaisin, joudun vaihtamaan sen tai hankkimaan hoitoapua. Yleensä lapsen hoitopäivä on hieman yli 6 tuntia, joten "säästötunteja" kertyy koko ajan; niistä kertyisi helposti aikaa satunnaiselle pidemmälle hoitopäivälle. Kuulostaa hyvältä järjestelyltä.
[quote author="Vierailija" time="20.02.2013 klo 09:41"]
Minä ottaisin kellokortin ilolla vastaan, saisimme heti pienemmät maksut (korkein maksuluokka ja kokopäivähoito nyt). Lapsi ei ole kertaakaan ollut päiväkodissa koko virallista hoitoaikaansa, mutta vaihtoehdoissa ei ole meille sopivampaa, niin maksamme koko päivästä.
[/quote]
Sama täällä, maksetaan itse täydet hoitomaksut kokopäivähoidosta. Todellisuudessa lapsi on hoidossa ajoittain vain neljän tunnin päiviä, mutta toisinaan tarvitsee sitten seitsemän tuntia päivässä, joten kokopäivähoito on tarpeen.
Mietin vielä miten uudistus vaikuttaisi päivähoidon päivään, kun toiset lapset tulisi "säästösyistä" vasta päiväuniaikaan, kun oikea tarve alkaisi vasta esim. 12.30. Meille nimittäin päiväkodin rytmin vuoksi ehdotettiin, että toisimme lapsen mukaan jo aamun toimintaan tai esim. retkille ajoissa, vaikka itse menisin itse töihin klo 14.00. Tällainen säästökysymys kuitenkin vaikeuttaisi päiväkodin arkea, koska tällöin ei retkille lähdettäisi ihan noin vain, vaan se riippuisi lasten hoitoajoista.
Esim. Jaakko tulee 9.30, Veera 9.45, Matti 10.00 ja Lissu 10.15, Ville 10.45 jne.. Vuoropäiväkodissa tämä on muutenkin arkea, mutta ei perus 6-17.30 auki olevissa päiväkodeissa. Eli kyllähän tuo omat hankaluutensa tuo tullessaan niin perheiden kuin päiväkodinkin näkökulmasta.
Meillekin tuo kellokortti sopisi hyvin! Olen opiskelija ja koulupäiväni voivat olla mitä tahansa 0-9 tunnin väliltä joten mielelläni maksaisin vain tarvitsemistani tunneista. Sitä kyllä mietn että tulisiko tuosta oikeasti kunnalle säästöjä eli jos haenkin lapseni pari tuntia aikaisemmin kuin olen ilmoittanut niin potkaistaanko ylimääräinen hoitaja kotiin kun lapsien määrä vähenee?
Päivähoidon työntekijänä ottaisin kellokortin ilolla käyttöön. Oman kokemuksen mukaan, on valtavasti perheitä jossa lapsella on pitkä päivä vain koska sillä keinolla (vanhemmat) saa rahoilleen täysin vastineen. Raha on ainut keino jolla näiden lapsien päivää voidaan lyhentää. Ja on kaikille oikeudenmukaista, että maksu tulee tuntien mukaan. Jos se lyhentää jonkun lapsen hoitopäivää, sehän on vain positiivista.
En näe systeemissä mitään muuta kuin positiivista. Tulisipa meillekin!
Sinänsä ihan ok, että jatkossa maksetaan todellisten tuntien mukaan. Itse vaan kuulumme niihin harvoihin (?), joilla tämä ilmeisesti nostaa hoitomaksuja. Yleensähän tätä on vaan hehkutettu, että maksut alenevat useimmilla. Se alin maksuluokka nimittäin kallistuu useammalla kympillä per lapsi, ja meillä lapsia on 3. Itselläni on vuorotyö ja ollaan sumplittu siten, että lapset olleet vain 10pv/kk hoidossa.
Lisäksi tuo käytännön hankaluutta juuri tuossa, että vienkö sitten oikeasti jatkossa lapset hoitoon vasta klo 13.30 jos menen iltavuoroon klo 14:ksi, ja isä hakee jo klo 15. Tähän asti on sovittu päiväkodin kanssa, että tuollaisina päivinä hoitopäivä alkaa klo 10. Jatkossa en kyllä noista ylimääräisitä tunneista maksa, varsinkin kun on vaarana, että niitten ylimääräisten tuntien myötä kokonaishoitoaika lipsahtaa yli siitä alimmasta luokasta eli 80h/kk. Joka on muuten tosi vähän, käytännössähän tuo ei ole edes vastaava kuin entinen 10pv/kk - jos lasketaan 8h työpäivinä+ työmatkat, niin kokonaisen hoitopäivän pituushan on helposti 9h.
Sitä myös mietin, kun jossain luki että maksetaan todellisten, hoidossa oltujen tuntien mukaan eikä varattujen tuntien, niin tarkoittaako tämä sitä, että jos perun hoidon esim. edellisenä päivänä (tulee vaikka työvuoromuutos tms.), niin varatuista tunneista ei tarvitse maksaa??? Tietääkö joku? Jos noin on, niin palvelee kyllä itseäni, mutta päiväkodin kannalta ajatellen epäkäytännöllistä. Ruuat ym. pitää kuitenkin varata jo ennemmin.
Meillä nuo läpyskät on olleet jo vuoden: Daisy systeemi. Jatkuvasti teknisiä ongelmia. Leimata pitäs puhelimeen ja aina saa etsiä missä on se henkilö jolla puhelin on.
Tätä tapahtuu niin usein, että nykyään jätän etsimättä; leimatkoon henkilökunta lapsen ulos kun kerran siihen pystyvät. Päiväkoti on useampikerroksinen enkä todella ala sekä ennen että jälkeen työpäiväni yhtä puhelinta etsimään....
Laskutus tulee kuten ennenkin, varatuista päivistä. Meille niitä on varattu 15 joista yleensä käytämme 4-8. Hoitopäivät ja lomat pitäisi pystyä ilmoittamaan sähköisesti, jonka teenkin mutta silti joudumme täyttämään paperilapun joka kerran kun lomia kysellään. Vaikka ovat ne sähköisestä järjestelmästä jo nähneet.
Kankeaa on, kertakaikkiaan. Vanhemmille pientä askartelua ja ihan ilman hyötyä....
meillä oli systeemi koekäytössä jo vuosi sitten. Toimi erinomaisesti. Kellokortit olivat päiväkodin eteisessä siistissä telineessä ja lukulaite siinä vieressä.
No meidän kuopuksen päiväkodissa on ollut tuo "kellokortti" jo jonkin aikaa käytössä. Sillä siis vain sähköisesti kirjataan lapsi sisään ja ulos. Parempihan tuo on kuin kynä+paperi systeemi. Mutta ei meille ainakaan ole sanottu että sillä olisi jotakin merkitystä lapsen hoitoaikojen kanssa.
Meillä lapsi hoidossa (varattu 11) 8-11 päivää kuukaudessa ja niistäkin osa lyhyempiä. Maksamme tuon 11 päivän mukaan. Ja vaikka lapsi ei olisi yhtään hoidossa, maksamme sen 11 päivää. Jos menee yhdessä kuussa päivän yli (ja muissa vaikka 5 alle) niin tulee lisämaksu. Ei siis ole meillä ainakaan mitään vaikutusta. tuolla sähköistämisellä-
Meillä minä teen kolmivuorotyötä 37,5h viikossa ja mies on töissä ma-pe 30-35h/vko, joten meille tuo on todella tervetullut muutos. Jos esimerkiksi tulen yövuorosta, mies vie muksun pariksi tunniksi päiväkotiin jotta saisin nukkua. Päiväkodin lounaan jälkeen haen kotiin. Eli ei tule kokonaista hoitopäivää. Tai sitten menen iltavuoroon ja vien pojan kahdeksi päiväkotiin ja mies hakee kotiin töittensä jälkeen. Toimisi meillä kuin unelma!
Miksiköhän niitä läpysköjä muuten tarvitaan vanhemmilla, kun hoitajat pystyvät tuloajan kännykkään laittamaan ilman niitäkin? Meillä on niitä läpysköjä neljä kappaletta, kun lapsia on kaksi ja hakijoita kaksi. Eikö se ole turha menoerä? Hoitaja vastassa kännykän kanssa ja näppäilee sisääntulon ja ulosmenon, eikö se riittäisi?
Meille sopisi hyvin. Maksamme nyt kokopäivähoidosta, vaikka lapsi on aniharvoin yli 6.5h hoidossa.
Jos joku kokee syyllistämisenä sen, että hänelle näytetään lapsensa läsnäolotunnit päiväkodissa, niin olisi syytä joko a) muuttaa omaa käyttäytymistään siten, ettei se aiheuta syyllisyyttä tai b) opetella olemaan syyllistymättä asioista, joille ei mitään voi.
Läpyskän tarkoitus on se, että sellaisen haltijalla on lupa hakea lapsi. Jos läpyskää ei ole, lasta ei anneta (siis jos joku muu kuin vanhempi on hakemassa).
Pidän hyvänä ideana, vaikkei se meidän hoitotottumuksiin vaikutakaan.