Miksi ihmiset (etenkin naiset) ovat nykyään niin aggressiivisia
.. tai itsekkäitä?
Baareissa tämän näkee hyvin jo alkuillasta, naiset rynnivät ja tönivät baaritiskeilla. Tuntemattomienkin ulkonäköä ja pukeutumista saatetaan arvostella aika julmasti. Tanssilattialla veivataan niin, että huidotaan kanssaihmisiä naamalle.
Kerran bussissa oli nuorehko nainen villin leikki-ikäisen ja vaunuissa olevan vauvan kanssa. Lapsista isompi riekkui ja huusi minkä ehti. Vauva kuitenkin oli niin suloinen, että hymyilin hänelle ja hän hymyili takaisin. :) Äiti kun tämän huomasi, hän alkoi mesoamaan minulle, että mitä hittoa oikein virnuilen ja voisin täydellisenä ihmisenä tulla kokeilemaanko saanko kuria hänen lapsiinsa. Käänsi vauvan vaunut myös ympäri.
Tämä tapaus sattui myöskin bussissa. Bussi oli täynnä ja ajattelin istahtaa erään vanhemman naishenkilön viereen, koska en halunnut seisoa puolta tuntia. Kohteliaasti kysyin, saako tähän istua ja nainen siirsi laukkunsa erittäin nihkeästi ja naama sitruunalla. Jossain vaiheessa matkaa aloin ottamaan puhelintani laukusta ja kyynärpääni hipaisi hieman naisen kättä. Hän tönäisi käteni erittäin kovaa ja vihaisesti pois ja katsoi vihamielisesti. Anteeksipyyntöön ens aanut muuta reaktiota kuin vihaisen tuhahduksen.
Tämä oli kyllä kaiken huippu: bussipysäkillä oli kanssani vanha rouva sekä keski-ikäisistä naisista koostuva kovaääninen parvi. Bussin saapuessa tällä vanhalla naisella oli vaikeuksia pysyä pystyssä, koska oli liukasta. Autoin häntä (josta hän oli hyvin mielissään), mutta nämä keski-ikäiset naiset puskevat ja ryntäävät bussiin sellaisella voimalla, että melkein tönäisivät mummon kumoon.
Monia muitakin esimerkkejä on, mutta minusta etenkin tuo viimeiseksi mainittu alkaa olemaan jo naurettavaa.
Kommentit (43)
Kyllä puolensa täytää ja saa pitää. Puolustaa oikeudenmukaisuutta. Sitä ei tietysti tarvitse tehdä aggressiivisesti, mutta en näe noissa sun esimerkeissä mitään yhteyttä ap:n esimerkkeihin. Se on jotenkin tyypillistäkin suomalaisille, että hiljaa takanapäin kitistään, kun koetaan jotain epäreiluksi, kunnes lopulta raivoa on kerääntynyt niin, että menee kuppi nurin jostain aivan mitättömyydestä. Itsessänikin on kieltämättä tätä vikaa.
Jep. Ei kohteliaisuus ja ystävällisyys tarkoita sitä, että ryhtyy kynnysmatoksi. Ihan samoin puoliaan voi pitää asiallisesti olematta aggressiivinen.
Mutta kun ennen pärjäsi sillä kohteliaisuudella. Olen kotoisin "maalta" ja siellä on hyvin tyypillistä huolehtia muiden etu ennen omaansa ja kun kaikki toimivat näin, ei kukaan jää tappiolle. Meillä oli liioitellun ristiriidaton kotikin, joten mulla ei ole koskaan ollut mallia ns. ystävällisestä puolensa pitämisestä. Eli mä olen vaan yrittänyt antaa toisille ja olettanut, että toiset antaa samalla mitalla mulle. Ja sitten nielin kauan, meni kuppi nurin, mutta mistään ei ole tullut keinoja siihen, miten puolensa pidetään ystävällisesti. Niin, että keskustelu jatkuu kuin parhailla kavereilla ikään, mutta minäkin saan osuuteni. Valitettavasti ainoa osaamani keino on äkäinen sanominen.
[quote author="Vierailija" time="19.02.2013 klo 03:15"]
Maailma on muuttunut. Täällä ei enää pärjää ystävällisyydellä ja hyvillä käytöstavoilla. Ainakin itse olen joutunut opettelemaan röyhkeyttä, ilkeyttä ja vihaisuutta. Vaikka en varsinaisesti edes olisi vihainen, vihaisella elekielellä ja ilmeillä on paljon parempi teho kuin hymyllä. Nykyään kaikkea vaaditaan. Enää ei anota eikä pyydetä mitään, nyt pitää vaatia, kaikkea ja kaikkialla jos meinaa jotakin saada.
[/quote]
Minä en koe, että tarvitsisin ilkeyttä. Vaatia voi ihan asiallisestikin. Ilkeys on sitä, että siihen vaatimukseen liitetään joku nälväisy, tai henkilökohtainen loukkaus tms. ja sellainen on ihan turhaa. On varmaan totta, että sellaisia asioita joutuu nykyään vaatimaan, mitkä ennen olivat itsestäänselvyyksiä, mutta ilkeys, esimerkiksi ap:n mainitsema tyrkkiminen tai vaikkapa asiakaspalvelijan ulkonäöstä/painosta tms. huomauttaminen on täysin turhaa ja asiatonta.
Maailma on muuttunut. Täällä ei enää pärjää ystävällisyydellä ja hyvillä käytöstavoilla. Ainakin itse olen joutunut opettelemaan röyhkeyttä, ilkeyttä ja vihaisuutta. Vaikka en varsinaisesti edes olisi vihainen, vihaisella elekielellä ja ilmeillä on paljon parempi teho kuin hymyllä. Nykyään kaikkea vaaditaan. Enää ei anota eikä pyydetä mitään, nyt pitää vaatia, kaikkea ja kaikkialla jos meinaa jotakin saada.