Lue keskustelun säännöt.
Mitä yliopistoalaa on helpoin opiskella?
28.02.2019 |
Nyt meni täysin hermo omaan koulutusalavalintaan ja kysyisinkin teiltä akateemisilta av-mammoilta, mitä alaa on helpointa opiskella Helsingin yliopistossa? Haluan tietää siis käytännön opiskelusta, en helpoimmasta sisäänpääsystä. Toki jokaiselle ihmiselle eri asiat ovat "helppoja" joten siksi tarkennankin olevani hyvin teoreettinen ihminen, joka rakastaa lukea oppikirjoja ja kirjoittaa esseitä/tutkielmia. Tällainen opiskelu on minulle siis helppoa, vaikeaa puolestaan on kaikenlainen käytännön työ, ryhmätyöt ja vaativa matemaattinen työskentely (matikkapäätä löytyy kyllä mutta opiskelun ollessa 90%:sti erittäin vaativaa laskemista niin se alkaa vaatimaan veronsa ruuhkavuosiin yhdistettynä). Mihinkäs suuntaan sitä alanvaihtoa näillä "kriteereillä" kannattaisi alkaa harkitsemaan?
Kommentit (153)
Oikis. Ei juuri ollenkaan läsnäolopakkoa. Paljon luettavaa kyllä, mutta nopeaa ja helppoa, pääasiassa suomenkielistä tekstiä. Tein sivuainetta oikiksessa ja ainakin lääkikseen verrattuna siellä oli naurettavan vähätöistä opiskelua ja helpot tentit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen valmistunut kasvatustieteistä. Se on helppoa, mutta ihan yhtä helppoja olivat myös oikeustiede, kauppatiede, hallintotiede, psykologia, filosofia ja erityispedagogiikka, joita kaikkia olen lukenut sivuaineina. Lukuaineita kaikki, joten kiinnostus ratkaisee. Itselleni helpoimpia olivat oikeustieteet ja psykologia.
Kasvatustieteissä oli mun aikana paljon läsnäolopakkoa ja jos oli pois, niin rangaistuksena tyyliin 10 sivun essee. Näin ainakin syventävissä ja pedagogisissa opinnoissa.
Teoreettinen fysiikka tai puhdas matematiikka. Luennoilla käynti ei ole oleellista, vaan asioiden oikea omaksuminen. Perusasiat voi opiskella kirjoista.
Luennoilla käynti kylläkin on hauskaa ja voi tuntea oikeasti oppivansa uutta!
Luokanopettajaksi ja lastentarhanopettajaksi, koska opintopisteitä tulee jostain virkkaamisesta ja jalkapallon pelaamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teoreettinen fysiikka tai puhdas matematiikka. Luennoilla käynti ei ole oleellista, vaan asioiden oikea omaksuminen. Perusasiat voi opiskella kirjoista.
Luennoilla käynti kylläkin on hauskaa ja voi tuntea oikeasti oppivansa uutta!
Heh! Riippuu tietysti henkilöstä. Mun sisko on valmistunut hammasta purren matematiikasta. Oli lukiossa ihan hyvä pitkässä matematiikassa, mutta yliopistolla mennään sitten kuulemma ihan omissa sfääreissä.
Vierailija kirjoitti:
Teoreettinen fysiikka tai puhdas matematiikka. Luennoilla käynti ei ole oleellista, vaan asioiden oikea omaksuminen. Perusasiat voi opiskella kirjoista.
Luennoilla käynti kylläkin on hauskaa ja voi tuntea oikeasti oppivansa uutta!
Totta :D.
Mutta siis on jos älliä, niin mikä tahansa aine on "helppo". Jos älliä ei ole, niin sitten roikutaan 10 vuotta yliopistossa valmistumatta. Mutta kyllä kaikissa aineissa joutuu tekemään töitä, joko esseiden tai kirjatenttien kanssa. Luentokursseilla selviää yleensä helpommalla, vähemmän materiaalia.
Mutta erikoinen lähtökohta kyllä ap:lla. Luulisi, että opiskelumotivaatio lähtee juurikin mielenkiinnosta ainetta kohtaan, eikä opiskelun helppoudesta. Oletko miettinyt AMK:ta? (vaikka todnäk koko tämä aloitus on provo).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kielet, jos on yhtään kielellistä lahjakkuutta. Ja huom! kielten opiskelu ei ole pelkkää fonologiaa ja lauseoppia, vaan usein sisältävät helppoja kulttuurin ja maatietämyksen kursseja myös. Elämäsi helpoimmat opintopisteet.
Vierailija kirjoitti:
Kielet, jos on yhtään kielellistä lahjakkuutta. Ja huom! kielten opiskelu ei ole pelkkää fonologiaa ja lauseoppia, vaan usein sisältävät helppoja kulttuurin ja maatietämyksen kursseja myös. Elämäsi helpoimmat opintopisteet.
Höpö höpö. Kielen opiskelu pääaineena on jotain aivan muuta. Lauseoppi ja maantietämys my fat ass.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
kasvatustieteilijöille kysymys. Miten luulette hallinonalan työllistävän, kun koulutusleikkauksia on tehty ja ne joilla on hallintovirka istuuvat siinä perse homeessa eläkeikään saakka. Opettajia on myös työttöminä ympäri Suomen.
Hyvin olen työllistynyt. Olen kyllä sitä mieltä, että ahkera, korkeasti koulutettu ja fiksusti käyttäytyvä, reilu ja mukava tyyppi saa aina töitä, varsinkaan jos ei ole kovin kranttu. Itse olen työllistynyt opetusalalle ja pidän työstäni tosi paljon!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskuntatieteistä filosofiaa. Ihan luppotutkinto.
Tämä kommentoija ei ole tainnut filosofiaa lukea päivääkään... Tai sitten meni niin pahasti yli, että luuli huuhaaksi :). Filosofia on kaikkien tieteiden äiti ja täysin teoreettinen aine. On yhteiskuntatieteistä vaativin aine selkeästi.
No kun just oon lukenut. Ihan jonkinverran vielä :)
Et taatusti ole, ainakaan yliopistossa. Olisit reputtanut viimeistään logiikan kurssin.
-eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhteiskuntatieteistä sosiologiaa on ainakin tilastollisesti helpoin päästä opiskelemaan. Muistaakseni jotain ~30 % otetaan sisään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teoreettinen fysiikka tai puhdas matematiikka. Luennoilla käynti ei ole oleellista, vaan asioiden oikea omaksuminen. Perusasiat voi opiskella kirjoista.
Luennoilla käynti kylläkin on hauskaa ja voi tuntea oikeasti oppivansa uutta!
Totta :D.
Mutta siis on jos älliä, niin mikä tahansa aine on "helppo". Jos älliä ei ole, niin sitten roikutaan 10 vuotta yliopistossa valmistumatta. Mutta kyllä kaikissa aineissa joutuu tekemään töitä, joko esseiden tai kirjatenttien kanssa. Luentokursseilla selviää yleensä helpommalla, vähemmän materiaalia.
Mutta erikoinen lähtökohta kyllä ap:lla. Luulisi, että opiskelumotivaatio lähtee juurikin mielenkiinnosta ainetta kohtaan, eikä opiskelun helppoudesta. Oletko miettinyt AMK:ta? (vaikka todnäk koko tämä aloitus on provo).
Näin ikuisuusopiskelijana täytyy hieman loukkaantua tuosta "jos älliä ei ole niin roikutaan yliopistossa 10 vuotta valmistumatta". Ei valmistuminen ole ällistä kiinni, vaan perslihaksista ja motivaatiosta. Itse en ole valmistunut masennuskierteen vuoksi, mutta kurssit, jotka olen suorittanut, ovat aina olleet helppoja ja olen tutkitusti älykäs.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kielet, jos on yhtään kielellistä lahjakkuutta. Ja huom! kielten opiskelu ei ole pelkkää fonologiaa ja lauseoppia, vaan usein sisältävät helppoja kulttuurin ja maatietämyksen kursseja myös. Elämäsi helpoimmat opintopisteet.
Kielissä on paljon pakollisen läsnäolon kursseja.
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskuntatieteistä sosiologiaa on ainakin tilastollisesti helpoin päästä opiskelemaan. Muistaakseni jotain ~30 % otetaan sisään.
Mihin yliopistoon?
Kasvatustiede. Olen itse psykologian pääaineopiskelija ja tein sivuaineen kasvatustieteestä. Näiden kahden aineen välillä on ihan valtava ero vaativuudessa: sillä panostuksella, millä kasvatustieteen kurssista saa arvosanan 3 (hyvä), ei välttämättä pääsisi edes läpi psykologian kurssista.
Kerran menin mitään kurssikirjallisuutta edes vilkaisematta kasvatustieteen tenttiin (minulla oli todella tupaten täysi jakso meneillään ja päätin vain koittaa onneani - uusiahan voi aina). Sain tentistä arvosanan 4 eli kiitettävä! Toki psykologian opinnoista voi olla apua, mutta olen samaa mieltä kuin joku tuolla ensimmäisellä sivulla, että kasvatustieteen opinnot ovat pääasiassa maalaisjärkeä muutamalla pakollisella teorialla höystettynä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielet, jos on yhtään kielellistä lahjakkuutta. Ja huom! kielten opiskelu ei ole pelkkää fonologiaa ja lauseoppia, vaan usein sisältävät helppoja kulttuurin ja maatietämyksen kursseja myös. Elämäsi helpoimmat opintopisteet.
Kielissä on paljon pakollisen läsnäolon kursseja.
Kyllä minusta on vaikeampaa lukea tenttiin 800 sivua kirjallisuutta kuin istua oppitunnilla opintopisteitä vastaan.
Kasvatustieteet, pääsykoekin on ihan yläkoulutasoa! :D Hoito- ja terveystieteet sama asia. Teologia on myös vähemmän älykkäille sopivaa.
Vierailija kirjoitti:
Teoreettinen fysiikka tai puhdas matematiikka. Luennoilla käynti ei ole oleellista, vaan asioiden oikea omaksuminen. Perusasiat voi opiskella kirjoista.
Luennoilla käynti kylläkin on hauskaa ja voi tuntea oikeasti oppivansa uutta!
Ja nyt opiskelun aloittaminen yliopistoissa vielä helpottuu, kun lukiossa on keskitytty olennaiseen, kuten CAS-laskentaan ja geometrisiin piirto-ohjelmiin.
Luonnontieteet - kaiken voi oppia kirjoista ja netistä.