Aukko CV:ssä? Tuossa toisessa ketjussa tämä mainitaan usein ettei saa olla "ilman syytä"
Mutta se että on ollut työtön ei ole hyvä syy aukkoon CV:ssä??? Mitä helvettiä? 90-luvulta asti on ollut työttömyys erittäin yleistä, lähes kaikki työikäiset jotka ovat tulleet työelämään 1991 jälkeen ovat varmasti olleet työttömänä joskus. Ja sekö ei työnantajalle riitä että on työttömänä ollessa etsinyt töitä, vaan olisi siinä samalla pitänyt tehdä jotain, esim. rakentaa talo??? Se ei riitä että on hoitanut kotinsa, lapsensa ja harrastuksensa, ja sen työn hakemisen, pitäisi tehdä kauheasti jotain hienoa extraa. Mikään kurssikaan ei tuolla olevien vastausten perusteella käy koska ne kurssit on ihan paskoja.
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos paikkaan hakee sellainen jolla on aukko CV:ssä ja toinen jolla ei ole niin kumpikohan mahdetaan valita? Jos siis ovat muuten suht tasaväkisiä? Aukotonta työhistoriaa arvostetaan. Ne aukot on helppo täyttää kun ei jää kotiin makaamaan.
Miten niin kotiin makaamaan? Makaatko sinäkin kotona kaikki illat, viikonloput ja lomat? Heti jos ei ole töitä niin heittäydyt vaan makaamaan? Mitään muuta et elämässäsi tee kuin töitä ja makaat?
Miksi aukotonta työhistoriaa arvostetaan niin paljon nykypäivänä kun se on lähes mahdoton saavuttaa? Sehän kertoo ihmisestä vain sen että sillä on ollut helvetin hyvä tuuri ja on saanut vaihdettua lennosta työpaikkoja joutumatta välillä työttömäksi.
ap
Minulla on ollut työelämäni alusta lähtien 12 työnantajaa. AMK:sta valmistumisen jälkeen olen ottanut hetkeksi jopa rakennuksella apumiehen tehtäviä, postinjakoa ja ajanut taksia. Katkeamattoman työhistorian ansiosta nyt toimin isossa yrityksessä esimiestehtävissä ja tämä siis vakityö. Nimenomaan tämä CV:n historia ratkaisi paikan edukseni.
Kyllä minullakin on pitkä rivi työnantajia, mutta ne työpaikat on olleet suurin osa ns. paskaduunia jolla ei ole elättänyt itseään, provikkapalkkaista esim. puhelinmyyntityötä tai keikkasiivousta tai konsulentin keikkoja. En usko että ne tekee työnantajiin mitään kovin kummoista vaikutusta, kuitekin niitä työttömyysjaksoja on pitkiäkin. Olen ollut yrittäjänäkin mutta sitäkin kai jotkut pitää miinuksena eikä plussana.
ap
Koskee lähinnä vain tiettyjä aloja ja ammatteja. Jos taas johonkin työhön ei meinata löytää ammattitaitoista tekijää, niin kyllähän siihen sitten sellainen otetaan vaikka olisi minkälaisia aukkoja.
Ja se on sitten asia sinänsä, onko esim. juristille parempi, että on kolmen kuukauden työttömyys vai se, että on mennyt puoleksi vuodeksi ihan toiseen työhön.
Ja jos siis on ihan tavallinen tallaaja eikä superkilpaillulla alalla, ei kannata ottaa stressiä CV:n aukoista.
Tiedän yhden tällaisen tapauksen vuosikymmenten takaa: Yksi mies, joka ei tosin enää ole elossa, oli aikoinaan alkoholisti ja päätti kerran hakea töitä humalassa ollessaan. Ja kaiken lisäksi sai hakemansa paikan! Nykyään monet eivät saa, vaikka olisi viimeiseen asti hiottu cv ja siellä vähän aukkoja. Kyllä ennen on ollut työhaku niin paljon helpompaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos paikkaan hakee sellainen jolla on aukko CV:ssä ja toinen jolla ei ole niin kumpikohan mahdetaan valita? Jos siis ovat muuten suht tasaväkisiä? Aukotonta työhistoriaa arvostetaan. Ne aukot on helppo täyttää kun ei jää kotiin makaamaan.
Miten niin kotiin makaamaan? Makaatko sinäkin kotona kaikki illat, viikonloput ja lomat? Heti jos ei ole töitä niin heittäydyt vaan makaamaan? Mitään muuta et elämässäsi tee kuin töitä ja makaat?
Miksi aukotonta työhistoriaa arvostetaan niin paljon nykypäivänä kun se on lähes mahdoton saavuttaa? Sehän kertoo ihmisestä vain sen että sillä on ollut helvetin hyvä tuuri ja on saanut vaihdettua lennosta työpaikkoja joutumatta välillä työttömäksi.
ap
Minulla on ollut työelämäni alusta lähtien 12 työnantajaa. AMK:sta valmistumisen jälkeen olen ottanut hetkeksi jopa rakennuksella apumiehen tehtäviä, postinjakoa ja ajanut taksia. Katkeamattoman työhistorian ansiosta nyt toimin isossa yrityksessä esimiestehtävissä ja tämä siis vakityö. Nimenomaan tämä CV:n historia ratkaisi paikan edukseni.
Tarkistivatko kaikki työt? Taidanpa laittaa aukkoihini muutaman jo lopettaneen firman juoksupoikana/assistenttina jne toimimisen. .
Vein haastatteluun jokaisesta CV:ssä mainitusta työstä työtodistukset ja ainakin ne katsottiin läpi. Tarkempaa tarkastamista tuskin. Edelliselle työnantajalle soittivat koska oli mainittu suosittelijaksi.
Vierailija kirjoitti:
Aloitin työelämässä -94, enkä ole ollut päivääkään työttömänä. Olen ottanut kyllä pidempiä lomia ja reissannut pitkin poikin. Työtön en ole ollut, enkä työttömyysrahaa nostanut koskaan. Hölmöyksissäni säästin itse reissurahani. Toiset reissas työttömyysrahoilla.
Mä olen työelämäaukkoihin laittanut: 1.10.1996 - 28.2.1997 Intia, 1.10.1998 - 28.2.1999 Thaimaa, 1.10. 2000 - 28.2. 2001 Yhdysvallat & Etelä-Amerikka. Joskus niihin on puututtu. Lähinnä kysymällä, että ootko taas reissuun lähdössä. Vain lakisääteisten lomien salliessa, kun perhe pitää nyt enemmän paikallaan.
Ylimielisyytesi paistaa bittiavaruuden läpi tänne asti ja haisee pahalta.
Olet ollut onnekas, että olet saanut töitä ja olet välttynyt työttömyydeltä. Minäkään en ole koskaan nostanut työttömyyskorvausta, mutta olen silti ollut vailla työtä ja tahtomattani. Hain neljä vuotta töitä ja todellakin mitä tahansa McDonald'sista laivasiivoojaksi, projektikoordinaattorista apulaisjohtajaksi. Hain oman alan töitä, hain isompiin saappaisiin, hain töitä, joihin ei vaadita koulutusta, mitä vain. En ollut varsinaisesti työtön, sillä pidensin kotiäitivuosiani hoitamalla myös naapureiden lapsia perhepäivähoitajana. Mielestäni olin kuitenkin vain kotiäiti, vaikka sainkin rahaa samalla muista lapsista.
Samalla kun olin kotona nuo neljä vuotta, niin opiskelin. Luin tentteihin lasten päiväuniaikoihin ja istuin luennoilla iltaisin. Suoritin maisteriopinnot neljässä vuodessa, koska halusin tehdä jotain, enkä vain olla kotona. Todellakin yritin.
Ihan kiva, ettet itse ole kokenut työnhaun raastavaa ja nöyryyttävää tuskaa, kun et mihinkään kelpaa koulutuksesta ja työkokemuksesta huolimatta. Nykyään olen töissä, mutten enää ole niin mustavalkoinen työttömyyden kanssa. En todellakaan ajattele, että työttömät olisivat jotain kakkosluokan kansalaisia tai laiskoja, kuten itse ajattelet.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän yhden tällaisen tapauksen vuosikymmenten takaa: Yksi mies, joka ei tosin enää ole elossa, oli aikoinaan alkoholisti ja päätti kerran hakea töitä humalassa ollessaan. Ja kaiken lisäksi sai hakemansa paikan! Nykyään monet eivät saa, vaikka olisi viimeiseen asti hiottu cv ja siellä vähän aukkoja. Kyllä ennen on ollut työhaku niin paljon helpompaa.
On ihan hassua, miten on saatu ihmiset uskomaan, että se, että ei saa töitä, johtuu siitä että itse tekee jotain väärin tai on jotenkin vääränlainen, eikä suinkaan siitä että työllisyystilanne on huono. Ei ihmiset ennen ole olleet yhtään kummoisempia ja nykyään on keskimäärin paljon parempi koulutuskin.
En tiedä juuri tämänhetkistä tilannetta, mutta ennen oli ainakin rajoituksia siinä, mitä hyödyllistä ja kehittävää sai, ainakaan omasta aloitteesta, tehdä työttömyysaikana. Piti olla työmarkkinoiden käytettävissä, joten esim. aktiivisesta järjestötoiminnasta saattoi tulla sanomista.
Oikeesti, onhan se töidensaanti tärkeää, mut ihan turha stressata aukoista cv:ssä, jos on tavallinen tallaaja. Kyllä niihin voi keksiä jonkun hätävalheen. Matkustelu ja ulkomaisen kulttuurin ja kielen opiskelu on aina hyvä keino.
Ihmeellinen asenne monilla. Miksi ei hae omasta koulutuksesta riippumatta niitä töitä jotka monelle ei kelpaa (siivooja,apumies jne) ja sieltä sitten hakee parempia töitä? Se pomon paikka tuskin irtoaa sieltä kotisohvalta. Jos on vuoden työttömänä niin ihan täyttä tuubaa ettei mitään työtä olisi ollut mahdollista saada. Työnvieroksuja kuvaa parhaiten näitä tyyppejä.
Ai että meitä yritetään orjuuttaa tälläkin mantralla:'tulevaa työnantajaa varten ei saa olla aukkoja cv:ssä'
Vierailija kirjoitti:
Oikeesti, onhan se töidensaanti tärkeää, mut ihan turha stressata aukoista cv:ssä, jos on tavallinen tallaaja. Kyllä niihin voi keksiä jonkun hätävalheen. Matkustelu ja ulkomaisen kulttuurin ja kielen opiskelu on aina hyvä keino.
Minä olen ollut ainakin 10 vuotta yhteensä työttömänä, kuusi vuotta kotihoidontuella lasten kanssa kotona (siis kaksi kertaa niin että lapset oli 3v ja piti siirtyä kortistoon, hain kyllä töitä sinäkin aikana) ja yrittäjänä olen ollut reilut neljä vuotta. Töissä tähän mennessä vähän yli kolme vuotta on pisin aika, toiseksi pisin työsuhde oli reilu vuoden. Joten millähän helkkarin rahalla olisin matkustellut? Ei täältä ole varaa edes laivalle lähteä kun junaliput etelään maksaa mansikoita.
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellinen asenne monilla. Miksi ei hae omasta koulutuksesta riippumatta niitä töitä jotka monelle ei kelpaa (siivooja,apumies jne) ja sieltä sitten hakee parempia töitä? Se pomon paikka tuskin irtoaa sieltä kotisohvalta. Jos on vuoden työttömänä niin ihan täyttä tuubaa ettei mitään työtä olisi ollut mahdollista saada. Työnvieroksuja kuvaa parhaiten näitä tyyppejä.
Nuorena teinkin esim. siivojakeikkaa, mutta nykyään ei fysiikka kestä mitään raskasta ruumiillista työtä. Valitettavasti. Töitä teen kuinka paljon vaan, mutta sitä ei-fyysistä. En pidä itseäni työnvieroksujana koska haen kaikkia sellaisia työpaikkoja joita pystyisin tekemään ja joita oikeasti osaisin tehdä. Ja vaikka on alakoululaisia lapsiakin niin haen myös 300km säteellä, joutuisin jättämään miehen joka on vuorotyössä lasten kanssa kotiin, mutta silti on niin kova hinku tienaamaan rahaa että tekisin sen.
Vierailija kirjoitti:
Koskee lähinnä vain tiettyjä aloja ja ammatteja. Jos taas johonkin työhön ei meinata löytää ammattitaitoista tekijää, niin kyllähän siihen sitten sellainen otetaan vaikka olisi minkälaisia aukkoja.
Ja se on sitten asia sinänsä, onko esim. juristille parempi, että on kolmen kuukauden työttömyys vai se, että on mennyt puoleksi vuodeksi ihan toiseen työhön.
Ja jos siis on ihan tavallinen tallaaja eikä superkilpaillulla alalla, ei kannata ottaa stressiä CV:n aukoista.
Näinpä. Mä olen ollut pitkiäkin aikoja työttömänä (joskus onnistunut saamaan kuukauden tai kolmen projektin, jotta työkkäri pysyy jotakuinkin tyytyväisenä). CV:ssä on paljon monen kuukauden aukkoja - pääkaupunkiseudulla kun duunia ei saa ihan tuosta vain sormia napsauttamalla (erästäkin paikkaa haki lisäkseni 400 muuta ihmistä).
Onneksi nykyinen työnantaja täällä pohjoisessa oli sen verran epätoivoinen, että palkkasi minut edes haluamatta nähdä työtodistuksiani - alan koulutus, jonkin verran työkokemusta ja suostumus muuttaa työn perässä monen sadan kilometrin päähän painoivat enemmän vaa'assa kuin työttömyysjaksot. Paikkaa ei hakenut minun lisäkseni ainutkaan pätevä ihminen...
"Pikku rutiinileikkaus muuttuikin järkyttäväksi goreksi. Lääkärin murhayrityksen vuoksi vietin pitkiä aikoja sairaalassa ja yritin olla kuolematta." Haastatteluissa toki käytän lyhyempää mallia eli, "terveysongelmien takia en ole pystynyt olemaan käytettävissä." Mutta tämä pikku seikkailu aiheutti vuosien aukon cv:hen. Onneksi ehdin saada opinnot päätökseen ennen tätä kauhuelokuvan alkua 😁 Nykyään olen osa-aikahommissa. Vakituiseen työhön en ole vielä koskaan kelvannut. Työkokemusta ei hirveästi kerry jos viettää kaiken aikansa sairaalassa.. Onneksi on jotain duunia!