Kerätään tähän ketjuun TYÖPAIKKOJEN STEREOTYYPPISIÄ HAHMOJA! Minä aloitan:
Juorukello - laulaa kaikkien kuulumiset ja tietää työpaikan sosiaalisen elämän kaikki käänteet Työmatkapyöräilijä - jauhaa kahvitauot pyöräilyn hienouksista ja jakaa neuvojaan muille Eväslehteilijä - linnoittautuu taukohuoneen nurkkaan eväsboksinsa ja sanomalehden taakse, jottei kukaan vain ottaisi kontaktia
Kommentit (2376)
Salapoliisi. Kun firmaan tulee uusi työntekijä, niin tämä selvittää uuden työntekijän koko elämän historian, mitä kaikkea on tehnyt, missä asuu ja on asunut, keitä tuntee, mitä harrastaa, millaista musiikkia kuuntelee, mitä seuraa televisiosta, missä käy kaupassa, missä on matkustellut missä työpaikoissa on ollut ennen tänne tuloaan jne. Tulee esittäytymään ja alkaa siinä mukavia jutellen utelemaan asioita, kaikenlaista.
Vierailija kirjoitti:
Rakentajan sivu-serkku Mökkeilijä.
Mökin remontti, mökin terassi, mökin katto ja se iänikuinen viemäröinti; laitetaanko imeytyskenttää ja mihin laitetaan? Miksi ei saa muuttaa kirjoille mökille? Kyllä minä niin muutan sinne heti kun mahdollista.
Ja jos sinne saadaan nuohooja sitä savuttavaa takkaa putsaamaan niin sehän on tietty työaikana ja sinne lähdetään hyvissä ajoin - työaikana.
Perjantaisin lounaan jälkeen aletaan tyhjentämään työpöytää ja kone on kiinni klo 14 viimeistään.
Jos joku erehtyy mainitsemaan että varmaan sunkin pitäisi joskus olla paikalla virka-ajan loppuun, niin alkaa mahdoton meteli mökkireitin ruuhkista! Sehän on suorastaan hengenvaarallista lähteä liikkeelle sitä tietä klo 16?! No se on voi voi; niinhän ne muutkin ajaa sitä Kustavin tietä töiden jälkeen ja pääsee kait perille.
Tämä! Terveisiä Turkuun, jossa noudatetaan valtion viraston työaikoja SEKÄ viraston aukioloaikoja. P
Joo, tosiaan terkkuja Hannalle Turkuun
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten ja lastenlastensa kautta elävä jolla ei ole mitään omaa elämää tai omia harrastuksia mistä keskustella vaan koko ajan mainostaa ja puhuu ihmisistä jotka eivät ketään kiinnosta. En jaksanut kahvitauolla näitä höyrypäisiä ämmiä vaan hain kahvi kuppini ja evääni muuhun paikkaan. Kukaan mies ei koko ajan puhunut perheestään. Jos tarkeni mennä ulos niin tupakki paikalla oli normaalimpia ihmisiä ja vaikka en polttanut niin menin usein sinne.
Kyllä ne miehetkin (kliseinen aloitus :)) puhuu. Meidän työyhteisömme on pieni, vain 7 henkilöä ja tiedän kolmen miehen kertomana aivan liikaa heidän pikku lapsukoistaan. Miten menee koulut, mitä harrastavat, neuvolassakäynnit, nukkumiset, sairastamiset, opitut taidot (varsinkin nämä - ovat kerrassaan erinomaisia oppimaan kaiken niin hienosti ja nopeasti), hassut toteamukset ja niin edelleen."
Oli jännempää kuunnella jos niillä kersoilla olis karseita sairauksia, päihdeongelmia, tms.
Moniste-Maija
Kaikki talossa toimii sähköisesti, suurin osa lähettää pdf-tiedostoja ja asioi muutenkin mahdollisimman paperittomasti.
Sitten on moniste-Maija jonka mielestä se fyysinen paperi on todiste siitä että asia on hoidossa, tulostaa lipun sitä ja lapun tätä. Etätyöpäivänä odotin Moniste-Maijalta erästä dokumenttia jonka aikoi lähettää, ei tullut mutta seuraavan kerran kun olin toimistolla niin Maija kiiruhti luokseni paperipinkan kanssa.
Paperipinkka piti tietysti tulostaa ja tuoda minulle henkilökohtaisesti- pettymys oli varmaan suuri kun kerroin, että toivon saman dokumentin pdf- versiona jotta voin tarvittaessa tehdä esim sanahakuja... Ja lukea sitä myös kotona vaikka on pinkka olisi jäänyt töihin.
Moniste-Maija
Kaikki talossa toimii sähköisesti, suurin osa lähettää pdf-tiedostoja ja asioi muutenkin mahdollisimman paperittomasti...
Muistan tämän, tosin meillä se oli Matti. Joka ainoa yhden rivin sähköposti piti printata ja "arkistoida".
Muistathan olla kiitollinen, että olet itse vielä terve.
Toimistoseireeni. Miettii huolella jokaisen työpäivän lookin ja pitää huolen, että se huomataan. Kehuu auliisti myös muiden asuvalintoja ja havaitsee pienimmätkin muutokset kollegoidensa tyylissä. Kiertää rinkiä toimistolla katsastaen samalla päivän kiinnostavimmat läsnäolijat. Ei pidä kiirettä kahviautomaatilla, vaan kärkkyy kärsivällisesti tilaisuutta keinauttaa tyköistuvasti verhotun vartalonsa imartelevimmilleen ja iskeä pientä juttua ohikulkeville kaksilahkeisille. On aina valmis aftereille.
Persuja = työyhteisön ilmapiirin myrkyttäjiä, varkaita, kähmijöitä...
Auktoriteetti Anja - läheistä sukua työyhteisötyrannille.
Ollut pitkään, yleensä jopa toistakymmentä vuotta talossa, pääa-aiassa samassa tehtävässä, hallitsee työnsä ja kyseisen ammattialan hyvin, on erittäin aikaansaapa niin että välillä tahti hirvittää muita. Työnarkomaani.
Luonteeltaan perfektionisti ja vaatii samaa muilta. Omaa selkeästi narsistisia piirteitä jotka näkyy usein muiden ammatillisen osaamisen voimakkaana vähättelynä, ei luota kokeneisiinkaan kollegoihin vaan haluaa tehdä kaiken itse, kyseenalaistaa muiden tekemiset vaikkei se hänelle kuuluisikaan.
Päällepäsmäri, aina viimeisen sanan sanoja jonka saa hermostumaan hyvin herkästi jolloin hän ei säästele sanojaan, jopa uhkailee ja jakelee rangaistuksia. Hän nauttii muiden alistamisesta ja pientenkin virheiden huomauttelusta, hänen on otettava aina uusilta työntekijöiltä ns luulot pois jotta hän saa autoritäärisen aseman tuohon ihmiseen nähden. Hän ei oikeastaan siedä muita ihmisiä ainakaan töissä. Hän pitää itseään selkeästi muita fiksumpana ja pätevämpänä.
Puhetyyli lähes tilanteessa kuin tilanteessa on hyvin määräävä ja käskyttävä, pyrkii johtamaan muita läsnäolijoita vaikkei hän olisi heihin nähden missään esihenkilö-alais suhteessa.
Eläkeikää lähestyvä väsynyt ja työhönsä jo leipääntynyt sekoilija
Tällä tyypillä ei meinaa enää töistä tulla oikein mitään eteenkään väsyneenä. Numerot ja käsitteet sekoittuu, ei löydä järjestelmistä tietoa ja pikkutarkkuutta vaativa työ ei onnistu enää, tulee kirjoitusvirheitä ja jatkuvaa unohtelua.
Suusta pyrskähtelee ajattelemattomasti ulos millon mitäkin tai höpöttää kaikki ajatuksetkin ääneen, pomppii asiasta toiseen ihan sekunnissa. Puhuu kohta saman asian uudelleen.
Kun joku kollega puhuu jostain, tämä henkilö ryntää puhumaan päälle ihan jostain muusta asiasta, eteenkin väsyneenä aloittaa jutun keskeltä lausetta tai keskeltä asiaa ja kuulijat on ihan ihmeissään et mistä sä NYT puhut. Saattaa jopa korottaa ääntään. Puhuu myös paljon itsekseen, siis ei erota onko joku ajatus vai kuuluuko jotain sanoa ääneen. Välillä lupsakka ja mukava mutta hetkessä silminnähden kiukustuu kun huomaa jäävänsä älykkyydessä ja osaamisessa alakynteen koulutetuimmille nuoremmille kollegoille.
Marmattaja meeri/maarit/maija. On vanhempi nainen joka on luonteeltaan läpeensä negatiivinen, on lähes aina pahalla tuulella eikä osaa ajatella mistään positiivisesti, arvostelee muita selän takana, inhoaa 99% ihmisistä, purkaa oloansa muihin tiuskimalla, on aina naama vääränä, haukkuu uudet työntekijät selän takana, vaikka ei ole edes jutellut näiden kanssa.
On heittämällä työyhteisön energiasyöppö jota useimmat yrittää kartella, jos vain mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Joka työpaikan perus mukava "pirkko". Iloinen kaikkien kaveri. Tekee työnsä hyvin, tunnollisesti ja osaakin sen ihan hyvin. Tulee joka päivä duuniin 10 min etuajassa, on hyvällä tuulella aina, ei sairadtele juuri koskaan ja kaikki pitävät hänestä.
Nämä persoonat on todella mukavia työkavereita. Tällaisia ihmisiä kun olisi enemmänkin työpaikassa. Näiden seurassa on yksinkertaisesti hyvä olla. Ovat myös kannustavia. Ja työhönopastajina kultakimpaleita, sillä heillä on lehmän hermot. Eivät näsäviisastele, tiuski eivätkä väheksy. Nämä persoonat ovat myös harjoittelijoiden ja kesätyöntekijöiden suosikkeja.
Vierailija kirjoitti:
No nää joka hiton asiasta "loukkaantujat", ne jotka ottaa ihan kaiken henkilökohtaisesti. Äärettömän heikkoitsetuntoiset nillittäjät jotka pääsääntöisesti ovat olleet lähes koko työuran samalla työnantajalla eivätkä tiedä muusta mitään.
Pitävät työpaikkaa ns omanaan ihan kun omistaisivat sen, kaikki muutos on henkinen katastrofi ja käytännössä vastustavat kaikkea muutosta ihan periaatteesta, koska ovat hyvin turvallisuushakuisia ja muutos pelottaa.
Kun firmaan tulee muualta uusia päteviä nykyajan osaamisella varustettuja työntekijöitä, nämä koetaan välittömästi uhkana ja heidät pitää vaientaa tavalla tai toisella. Jopa niin että ihan keksityistä tai pikkuasioista juostaan haukkuman ja nillittämään johtoportaalle kuin ala-asteella "nyt se sano sitä tai tätä, minä loukkaannuin nyt tästä ja se on niin sitä ja se on tätä".
Loistava kuvaus, veit sanat suustani. Jouduin valitettavasti juuri tuollaisen henkilön panettelemaksi ja sain siitä varoituksen.
Hirveetä kiirettä hyperventiloidaan useassa parin tunnin palaverissa per viikko. Pirkko ja Marjatta lietsovat toisiaan puhumalla sisäänhengittäen kuinka on niin kiire.
Oikeasti ei ole, mutta on kai kiva leikkiä tosi tärkeää ja kiireistä koko ajan.
Uhri: pahalla päällä heti kun astuu sisään, koska ulkona sataa ja juuri hänen kiusakseen. Jokainen pieni vastoinkäyminen, kuten vaikkapa tietokoneen hitaus on häntä kohtaan kohdistettu hyökkäys universumin toimesta. Siksi muiden on syytä olla varuillaan, ettei uhrin mielipaha ylly raivokohtaukseksi
Työn sankari: ei ehdi lounaalle, ei ehdi kahville, ei varmaan tule pikkujouluihin, on niin paljon työtä, kun muut vaan kahvittelee ja bilettää. Mussuttaa eväsleipiään omassa huoneessaan samalla töitä tehden ja miettii päivittäin miten muut eivät ole lainkaan niin ahkeria ja tehokkaita kuin hän.
Vierailija kirjoitti:
Moniste-Maija
Kaikki talossa toimii sähköisesti, suurin osa lähettää pdf-tiedostoja ja asioi muutenkin mahdollisimman paperittomasti.
Sitten on moniste-Maija jonka mielestä se fyysinen paperi on todiste siitä että asia on hoidossa, tulostaa lipun sitä ja lapun tätä. Etätyöpäivänä odotin Moniste-Maijalta erästä dokumenttia jonka aikoi lähettää, ei tullut mutta seuraavan kerran kun olin toimistolla niin Maija kiiruhti luokseni paperipinkan kanssa.
Paperipinkka piti tietysti tulostaa ja tuoda minulle henkilökohtaisesti- pettymys oli varmaan suuri kun kerroin, että toivon saman dokumentin pdf- versiona jotta voin tarvittaessa tehdä esim sanahakuja... Ja lukea sitä myös kotona vaikka on pinkka olisi jäänyt töihin.
Meidän talossa on tällainen moniste-Maija, joka on keksinyt yhteiseksi käytännöksi meille kaikille, että tietyt asiat pitää printata ja merkitä käsin paperille ja jakaa sitten eteenpäin. On kuulemma hyvä käytäntö. Että sieppaa. Itsellä on ihan eri oikeudet eikä maksullista lisenssiä siihen paikkaan, josta pitäisi tulostaa. Ihan perseen näköisiä tulosteita tulee ja Maija on sitten nyrpällään, kun ei ole sellaisia tulosteita kuin mitä hän haluaisi.
Ja tämä tosiaan vuonna 2025. Olen viimeisiä päiviä töissä ja tässä työstän paperille korjauksia juuri että on Maijalle huomiseksi, kun Maija on näitä odottanut jo pitkään ja asiasta minulle huomauttanut ihan julkisesti ojentanut (olematta millään tavalla esihenkilöni).
Musta tuntuu että suomalaisilla työpaikoilla on työn tehokkuudessa vielä paljon parantamisen varaa.
Vierailija kirjoitti:
No se joka työpaikan keski-ikäinen tai sen ylittänyt, entinen ja vannabe liikunnallinen tyyppi (mies tai näinen), jolla heittämällä 20-30 kg ylipainoa mutta kovasti joka käänteessä kertoo miten liikunnallisia ja ulkoilmaihmisiä he kumppaninsa kanssa ovat. Käydään muka 3x vko salilla ja puolitoista-pari tuntia menee kerralla, on vesijumppaa ja -juoksua on sauvakävelyä ja puutarhatöitä ym ym. Ollaan muka hirmu terveellisesti syöjiä, "en syö sokeria enkä leivonnaisis" mut valtava röllömaha pomppii keskivartalolla ja joka vuosi on ostettava uusia vaatteita kun entiset ei mahdu päälle. Mut jo avokonttorissa pöydän äärestä neukkariin kävely näyttää olevan vähän kankeeta ja 1 krs portaiden ylös kävelyyn menee tupla-aika esim minuun verrattuna.
Joka kerta kun kuulen omalla työpaikallani tämän stereotyypin liikunta-aktiviteeteistä ja mihin taas on menossa, niin mietin et luuleeko hän oikeasti että me uskotaan tuo juttu. Mutta hyvähän
--- Tämä - ai että repesin 🤣 huutonauruun, kun luin tämän. Mä nään niin entiseltä työpaikalta just sen wannabe "punttisalipirjon" jolla jo silminnähden liikkumisessa haastetta, joka porrastasanteella huohottaa ja hilaa itsensä ylös kaiteesta kiskomalla, ylipainoa 30-40 kg. 100 m matka parkkipaikalla olevaan autoon kuluu 10 min ja matalasta autosta ylös nousu näyttää lähinnä vanhuksen ähellykseltä.
Tämä tyyppi tuo joka käänteessa esille että ovat olleet aikoinaan urheiluperhe ja sitten lähtee ne loputtomat tarinat nyt jo kolmekymppisten lastensa wannabe urheilusuorituksista. Joka hiton kerta kun lähtee töistä suoraan johonkin liikunta-aktiviteettiin, hänen pitää kertoa se ääneen tuntimääriä myöten (siis kuinka kauan on salilla, sitte kuinka kauan jumpassa ja vielä xx aika koiran kanssa ulkoilua päälle) vaikka tilanteessa johon se ei kuulu mitenkään.
Se että tällaisen tyypin pitää korostaa ko asiaa ja tuoda sitä loputtomasti esille yksityiskohtaisesti tuntimääriä myöten myöten kertoo kyllä jostain. Ei 99% tee tällä tavalla toistuvasti, aina samaa kaavaa toistaen.
Sairaanhoitaja, joka saikuttaa yhtenään, istuu koneella ja muka sieltä jotain tutkii tai ottaa rapsaa, mutta kännykkä räplää. Töitä tekee jos on ihan pakko, sanoo että tuu sanomasn jos pitää tulla, hoitotyössä jossa muut eivät ehdi istuskella.
Vierailija kirjoitti:
Onko muuten nykyään työpaikoilla yhtään positiivisia tai edes vähänkään järkevän oloisia tyyppejä?
En tosin ole enää kauaan niin luullutkaan, ja tälläiset jutut se todistaa osaltaan !
Tietysti yleisin tyyppi on joka keskittyy seuraamaan toisia oman työnsä sijaan, kuten tälläisiin ketjuihin vastaajat !
Etätöissä tuntuu tapaavan paljon mukavampia ihmisiä :)
Olen ollut 40 vuotta työelämässä ja nähnyt useimmat ketjussa esitellyt tyypit ja ollut niistä vuosien varrella joku varmaan itsekin. Yleisesti ottaen karseimmat tapaukset osuivat uran alkupuolelle 80-90 luvuille. Nykyään käyttäydytään yleisesti paremmin ja nuorempi polvi on keskimäärin hiukan fiksumpaa kuiin vanhan liiton kalapuikkoviikset ja kahvihuoneiden kauhut (=oma viiteryhmä;)
Rakentajan sivu-serkku Mökkeilijä.
Mökin remontti, mökin terassi, mökin katto ja se iänikuinen viemäröinti; laitetaanko imeytyskenttää ja mihin laitetaan? Miksi ei saa muuttaa kirjoille mökille? Kyllä minä niin muutan sinne heti kun mahdollista.
Ja jos sinne saadaan nuohooja sitä savuttavaa takkaa putsaamaan niin sehän on tietty työaikana ja sinne lähdetään hyvissä ajoin - työaikana.
Perjantaisin lounaan jälkeen aletaan tyhjentämään työpöytää ja kone on kiinni klo 14 viimeistään.
Jos joku erehtyy mainitsemaan että varmaan sunkin pitäisi joskus olla paikalla virka-ajan loppuun, niin alkaa mahdoton meteli mökkireitin ruuhkista! Sehän on suorastaan hengenvaarallista lähteä liikkeelle sitä tietä klo 16?! No se on voi voi; niinhän ne muutkin ajaa sitä Kustavin tietä töiden jälkeen ja pääsee kait perille.
Tämä! Terveisiä Turkuun, jossa noudatetaan valtion viraston työaikoja SEKÄ viraston aukioloaikoja. Paitsi että joidenkin ei koskaan-milloinkaan -ikinä tarvitse tämmöisiä pikkuasioita miettiä. Koska se MÖKKI.