Lue keskustelun säännöt.
Muita jotka inhoaa kerrostalossa asumista?
26.02.2019 |
Tilanne on vain väliaikainen, mutta tuntuu päivä päivältä vaan enemmän sietämättömältä. Asumme miehen kanssa vuokralla kerrostalokaksiossa. Tuntuu että seinät kaatuu päälle, elämä täällä on niin tylsää.
Olemme kumpikin asuneet koko ikämme ennen kerrostaloon muuttoa omakotitaloissa. Olemme tottuneet tekemään pihahommia, yms omakotitaloasujalle kuuluvaa. Siks tää varmaan niin pahalta tuntuukin. :(
Tarkoitus on tämän vuoden puolella lähteä lainaneuvotteluihin, koska se oma omakotitalo kyllä siintää molemmilla niin vahvana haaveena.
Tämmönen avautuminen... Onko muilla samoja kokemuksia?
Kommentit (112)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi! Asutaan kerrostalossa 2 km kaupungin keskustasta. Alakerran naapuriksi muutti juuri nuoret työt kämppiksiksi, juoksuttavat äänistä päätellen norsulaumaa iltaisin ja kiljuvat kuin syötävät. Seinän takana asuu joku neuroosipyykkääjä, jonka pyykinpesukone alkaa linkoamaan tasan klo 7 aamulla ja pyörii jatkuvalla syötöllä koko päivän ja linkoaa viimeisen linkouksensa tasan klo 22 illalla. Tiedän tämän, sillä teen töitä kotoa. Pihassa naapuritalon lapset ovat muunmuassa sahanneet puita poikki, rikkoneet pihapenkin ja uusimpana villityksenään heittävät vesiväreillä värjättyä vettä lumihankeen kiljumisen säestyksellä.
Ostettiin juuri omakotitalo maalta. Kymmenen hehtaaria tonttia, kolme piharakennusta, kunnostettu vanha talo 1920-luvulta. Lähin naapuri on linnuntietä 2 km päässä. Mies nauraa mun kasveille kun meillä on koko kämppä täynnä viherkasveja. Odotan sormet syyhyten, että pääsen istuttamaan omaan pihaan kukkia, pensaita, omenapuita, tekemään kasvimaan. Olen oikeasti suunnitellut jo kesäkukka-asetelmia pihalle ja mies myllää mielessään piharakennuksia ja suunnittelee tekevänsä yhdestä verstaan (puu- ja metallityöt ovat hänen intohimonsa). Olemme asuneet aiemmin maalla myös hyvin vastaavanlaisessa paikassa, joten kyse ei ole romanttisesta kuvitelmasta. Tiedämme, miten paljon työtä sellainen elämä vaatii, mutta se on juuri sitä työtä, josta kumpikin nautimme. Muutimme kaupunkiin takaisin sieltä aikanaan opiskelujen takia, mutta polte takaisin maalle on ollut aivan uskomaton. Meidän unelmat kävivät toteen uuden talon myötä <3
Jos pankkikierrokselle ryhdytte, suosittelen pieniä OP:n konttoreita. Niissä on vielä töissä ihmisiä ja ymmärtävät unelmien päälle. Meidän kokemuksen mukaan muissa pankeissa kummasteltiin että joku haluaa ostaa mielummin omakotitalon kaukana kaikesta kuin kerrostalokolmion läheltä kaupungin palveluja.
Alkoi jo oksettaan, en ees loppuun ehtiny lukea.
Mee hyvä ihminen vessaan, ties vaikka noro ois iskeny. 😊 Suotta täällä nyt luet toisten onnellisia tarinoita... jos se ei ookkaan noroa vaan kateutta. 😎
Miksi kukaan kadehtisi tyyppejä, jotka joutuu asumaan jossain periferiassa raataen aamusta yöhön.
Kellä tahansa on varaa ostaa joku paskamökki landelta, jossa koko systeemi maksaa vähemmän kuin kerrostaloneliö Helsingissä.
Parempi vaan että aloittajan kaltaiset juntit asuu kaukana sivistyksestä ja oikeasta elämästä.
Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ylimmässä kerroksessa asuminen on sikäli kivaa, että näkymät ikkunasta olivat upeat eivätkä naapurien äänet häirinneet. Varsinaista seinänaapuria meillä ei ollutkaan. Hissi nyt tietysti surisi edestakaisin mutta siihen ääneen tottui nopeasti eikä se ollut niin häiritsevää kuin naapurista kuuluvat yskä, pissan lorotus, huuto, musiikki, askeleet jne, joita keskikerroksessa asuessa joutui kuuntelemaan päivin ja öin.
Meillä oli ihan kunnon parveke. Sinne sai kukkia ja yrttejä, pienen puutarhakeinunkin. Alimmassa kerroksessa asuessa minulla oli jopa oma piha ja marjapensaat, ruohosipuli ja kukkapenkki. Sai ns. kivat puolet puutarhasta, ei ollut haravointia, nurmikon leikkuuta tai lumitöitä eikä liioin rikkaruohojenkaan kitkemistä. Ylimmässä kerroksessa taas oli ötökättömyys ihan parasta, ei yhtäkään hyttystä, muurahaista, koppista, ampiaistakaan.
Nyt olemme kohta vuoden asuneet omakotitalossa yli kymmenen vuoden kerrostaloelämän jälkeen. En oikein tiedä kumpi oli kivempaa, asua kävelymatkan päässä keskustan palveluista, puistoista ja kaupoista kerrostalossa vai asua pidemmän matkan päässä vähän kaikesta omakotitalo(lähiö)ssa. Mutta puolensa löytää molemmista jos vaan on avoimin mielin :). Voihan sitä talon remppaamisen sijaan kerrostalossa tehdä/kunnostaa/tuunata vaikka huonekaluja jos tarvitsee päästä työkaluja käyttämään. Tai jos on lapsihaaveita tulevaisuudessa, valmiiksi voi tehdä nukelle kalusteet, vaikka leikkikeittiön, parkkitalon, autoja, nukeille vaatteita, leikkiruokia... jos ei omassa kodissa ole tilaa tai välineitä niin mites kansalaisopiston kurssit? Nyt teillä olisi aikaa harrastaa kun aikaa ei mene kodin ja pihan kunnossapitoon.
Kerrostalossa asuminen itsessään ihan jees. Jotkut naapurit latvalahoja. Onneksi on kesämökki.
Toisille kerrostaloelämä sopii, toisille ei. Tulee kohta 5 v kerrostaloelämää täyteen ja jo alkaa riittämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi! Asutaan kerrostalossa 2 km kaupungin keskustasta. Alakerran naapuriksi muutti juuri nuoret työt kämppiksiksi, juoksuttavat äänistä päätellen norsulaumaa iltaisin ja kiljuvat kuin syötävät. Seinän takana asuu joku neuroosipyykkääjä, jonka pyykinpesukone alkaa linkoamaan tasan klo 7 aamulla ja pyörii jatkuvalla syötöllä koko päivän ja linkoaa viimeisen linkouksensa tasan klo 22 illalla. Tiedän tämän, sillä teen töitä kotoa. Pihassa naapuritalon lapset ovat muunmuassa sahanneet puita poikki, rikkoneet pihapenkin ja uusimpana villityksenään heittävät vesiväreillä värjättyä vettä lumihankeen kiljumisen säestyksellä.
Ostettiin juuri omakotitalo maalta. Kymmenen hehtaaria tonttia, kolme piharakennusta, kunnostettu vanha talo 1920-luvulta. Lähin naapuri on linnuntietä 2 km päässä. Mies nauraa mun kasveille kun meillä on koko kämppä täynnä viherkasveja. Odotan sormet syyhyten, että pääsen istuttamaan omaan pihaan kukkia, pensaita, omenapuita, tekemään kasvimaan. Olen oikeasti suunnitellut jo kesäkukka-asetelmia pihalle ja mies myllää mielessään piharakennuksia ja suunnittelee tekevänsä yhdestä verstaan (puu- ja metallityöt ovat hänen intohimonsa). Olemme asuneet aiemmin maalla myös hyvin vastaavanlaisessa paikassa, joten kyse ei ole romanttisesta kuvitelmasta. Tiedämme, miten paljon työtä sellainen elämä vaatii, mutta se on juuri sitä työtä, josta kumpikin nautimme. Muutimme kaupunkiin takaisin sieltä aikanaan opiskelujen takia, mutta polte takaisin maalle on ollut aivan uskomaton. Meidän unelmat kävivät toteen uuden talon myötä <3
Jos pankkikierrokselle ryhdytte, suosittelen pieniä OP:n konttoreita. Niissä on vielä töissä ihmisiä ja ymmärtävät unelmien päälle. Meidän kokemuksen mukaan muissa pankeissa kummasteltiin että joku haluaa ostaa mielummin omakotitalon kaukana kaikesta kuin kerrostalokolmion läheltä kaupungin palveluja.
Alkoi jo oksettaan, en ees loppuun ehtiny lukea.
Mee hyvä ihminen vessaan, ties vaikka noro ois iskeny. 😊 Suotta täällä nyt luet toisten onnellisia tarinoita... jos se ei ookkaan noroa vaan kateutta. 😎
Miksi kukaan kadehtisi tyyppejä, jotka joutuu asumaan jossain periferiassa raataen aamusta yöhön.
Kellä tahansa on varaa ostaa joku paskamökki landelta, jossa koko systeemi maksaa vähemmän kuin kerrostaloneliö Helsingissä.
Parempi vaan että aloittajan kaltaiset juntit asuu kaukana sivistyksestä ja oikeasta elämästä.
Eri
Raataen aamusta yöhön? Ööh. Ei omakotitalo mikään tehdas ole.
Ja kyllä, oikein mielelläni asun kaukana sinunlaisista ihmisistä. Sivistynyt voi silti olla ja ”elää oikeaa elämää”, mitä se sitten kenenkäkin mielestä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerrostalo ja ylin kerros, päätyhuoneisto, on ihan parasta!!
Ikinä en muuttaisi ok-taloon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin kauan tykkään kunhan naapurissa ei asu suomalaisia nuoria. Heillä on yleensä huonoimmat käytöstavat.
Ei pidä paikkaansa. Kerrostalossa pahimmat naapurit kokemuksen mukaan on keski-ikäiset naiset.
Amislaiset teinit ovat pahimpia. Jatkuva basson rytke, kiroilu ja tervehtimättömyys.
Enpä ole tuollaiseen missään asunnossa törmännyt.
Ja nää ”amisteinit” kun aikuistuu, valmistuu ammattiin jne vaikuttaa sunkin elämään. Korjaa autoja, rakentaa / remontoi taloja, laittaa ruokaa, toimii huoltomiehinä taloyhtiöissä, tekee sähköasennuksia tai putkitöitä, värjää hiuksia, tekee kasvohoitoja, opiskelemastaan alasta riippuen. Mieti miten heistä puhut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen kahden vaiheilla. Naapureiden melu ei minua vaivaa, mutta itse tykkäisin meluta (musisoida) myös myöhään illalla, mutta naaputeiden takia ei voi. Pihatöitä en kaipaa, enkä kaikkea vaivaa minkä muistan lapsuuden maalla asumisesta: kylmä sisällä, netti ei toimi, kavereille ei pääse, sähkökatkos talvella kestää monta vuorokautta, likakaivo täyttyy ja ulkowc:tä käytettävä monta päivää ennen kuin se tyhjennetään... Helppohoitoinen ja toimiva, kustannuksiltaan edullinen ok-talo kuitenkin kelpaisi. Mistähän sellaisen osaisi tunnistaa?
Vierailija kirjoitti:
Itse olen kahden vaiheilla. Naapureiden melu ei minua vaivaa, mutta itse tykkäisin meluta (musisoida) myös myöhään illalla, mutta naaputeiden takia ei voi. Pihatöitä en kaipaa, enkä kaikkea vaivaa minkä muistan lapsuuden maalla asumisesta: kylmä sisällä, netti ei toimi, kavereille ei pääse, sähkökatkos talvella kestää monta vuorokautta, likakaivo täyttyy ja ulkowc:tä käytettävä monta päivää ennen kuin se tyhjennetään... Helppohoitoinen ja toimiva, kustannuksiltaan edullinen ok-talo kuitenkin kelpaisi. Mistähän sellaisen osaisi tunnistaa?
Öljylämmitteinen talo esim. on helppo. Öljyä tilataan kulutuksesta riippuen 1-2 krt vuodessa ja kesäaikaan öljyö kuluu tietty vähemmän. Jos on takka talossa, voi silläkin vähentää lämmitystarvetta. :) Mun mielestä sähkölämmitys on kaikkein huonoin vaihtoehto.
Varmaan pieni piha olis sulle paras? Ei kauheesti hoitoa vaativia kasveja ja valtavaa nurtsia.
Kannattaa tutkia tarkkaan ostettavia kohteita, kysellä tehdyistä remonteista jne.
Ajan mittaanhan talo ”kuluu”, tulee ikkunoiden vaihtoo, kattoremppaa yms...
Mutta on se sen arvoista! :) Omaa rauhaa, jne...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen kahden vaiheilla. Naapureiden melu ei minua vaivaa, mutta itse tykkäisin meluta (musisoida) myös myöhään illalla, mutta naaputeiden takia ei voi. Pihatöitä en kaipaa, enkä kaikkea vaivaa minkä muistan lapsuuden maalla asumisesta: kylmä sisällä, netti ei toimi, kavereille ei pääse, sähkökatkos talvella kestää monta vuorokautta, likakaivo täyttyy ja ulkowc:tä käytettävä monta päivää ennen kuin se tyhjennetään... Helppohoitoinen ja toimiva, kustannuksiltaan edullinen ok-talo kuitenkin kelpaisi. Mistähän sellaisen osaisi tunnistaa?
Riippuu ihan instrumenteista, mutta miten olisi musisointi sähkösoittimilla kuulokkeet päässä? Vain sinä kuulisit sen musiikin ja halutessasi voisit pimputtaa pianoa tai paukuttaa rumpuja vaikka koko hiljaisuuden illasta aamuun.
Tai teet kuten minun entinen naapurini aikanaan, käyt kysymässä naapureilta haittaako musisointisi heitä. Mä esitin joskus biisitoiveitakin pianoa soittavalle, se oli ihan parasta! No piano sattuu olemaan yksi lempisoittimistani (en itse soita mitään mutta kuuntelen mielelläni) ja se oli aina ihana nukahtaa vaimeaan pianomusiikkiin :).
Kerrostalossa oli aina se, että jos menit ulos ja et olisi halunnut just sillä hetkellä jutella kenenkään kanssa niin ihan varmaan samaan aikaan reppuun osui joku puhelias naapuri/rit.
Olen sen verran maalainen, että juttelen aina muutaman sanan jos toinen alkaa ensin jutella.
Naapurit sinällään ihan ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen kahden vaiheilla. Naapureiden melu ei minua vaivaa, mutta itse tykkäisin meluta (musisoida) myös myöhään illalla, mutta naaputeiden takia ei voi. Pihatöitä en kaipaa, enkä kaikkea vaivaa minkä muistan lapsuuden maalla asumisesta: kylmä sisällä, netti ei toimi, kavereille ei pääse, sähkökatkos talvella kestää monta vuorokautta, likakaivo täyttyy ja ulkowc:tä käytettävä monta päivää ennen kuin se tyhjennetään... Helppohoitoinen ja toimiva, kustannuksiltaan edullinen ok-talo kuitenkin kelpaisi. Mistähän sellaisen osaisi tunnistaa?
Riippuu ihan instrumenteista, mutta miten olisi musisointi sähkösoittimilla kuulokkeet päässä? Vain sinä kuulisit sen musiikin ja halutessasi voisit pimputtaa pianoa tai paukuttaa rumpuja vaikka koko hiljaisuuden illasta aamuun.
Tai teet kuten minun entinen naapurini aikanaan, käyt kysymässä naapureilta haittaako musisointisi heitä. Mä esitin joskus biisitoiveitakin pianoa soittavalle, se oli ihan parasta! No piano sattuu olemaan yksi lempisoittimistani (en itse soita mitään mutta kuuntelen mielelläni) ja se oli aina ihana nukahtaa vaimeaan pianomusiikkiin :).
Pääinstrumenttini on laulu ja seuraavaksi kitara :) nykyisellään olen illat 10 jälkeen kuluttanut uusien kappaleiden kuunteluun ja suunnitteluun. Siinäkin on kyllä itua, että kuulokkeet korvilla harjoittelisi pianoa sitten myöhään illalla. Rumpuja meillä ei vielä ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalo paras talo. Ei kiinnosta omakotitalon tai rivarin tai paritalon ikuinen työleiri nurmikon ajelun tai muun maan tonkimisen parissa. Yrgh.
(Yksi kaveri miehineen muutti hiljattain omakotitaloon. Tää kaveri oli vuosia valittanut, kuinka kerrostalossa asuminen on kamalaa ja että omakotitalo omine pihoineen vasta olisi unelmien täyttymys. Nyt sitten kyseisen ihmisen facebook-seinä täyttyy kirjaimellisesti päivittäin valituksesta, kuinka paljon hommia on ja kuinka pitäisi taas jaksaa hakea puita kun talo on kylmä ja pihaakin pitäisi laittaa ja lumet kolata jajajaja. Tekisi mieli kommentoida, että kikkeliskokkelis, mitäs läksit...)
Ei kiinnosta sun mielipide. Mä en kysynyt että tykkääkö joku asua kerrostalossa vaan kysyin kokemuksia muilta joilla kerrostalossa asuminen tuntuu pahalta.
Mulle nuo sinun niin inhoamat asiat on henkireikä. Pihatyöt käyvät kuntoilusta, parasta hyötyliikuntaa ikinä. Saa raitista ilmaa, tekemistä, hyvän mielen ynnä muuta. Toisinku täällä kerrostaloläävässä puiden kattelu kerrostalon ylimmästä kerroksesta. Ei paljo virikettä ole.
Aloittajalla taitaa olla aika paha narsistinen persoonallisuushäiriö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalo paras talo. Ei kiinnosta omakotitalon tai rivarin tai paritalon ikuinen työleiri nurmikon ajelun tai muun maan tonkimisen parissa. Yrgh.
(Yksi kaveri miehineen muutti hiljattain omakotitaloon. Tää kaveri oli vuosia valittanut, kuinka kerrostalossa asuminen on kamalaa ja että omakotitalo omine pihoineen vasta olisi unelmien täyttymys. Nyt sitten kyseisen ihmisen facebook-seinä täyttyy kirjaimellisesti päivittäin valituksesta, kuinka paljon hommia on ja kuinka pitäisi taas jaksaa hakea puita kun talo on kylmä ja pihaakin pitäisi laittaa ja lumet kolata jajajaja. Tekisi mieli kommentoida, että kikkeliskokkelis, mitäs läksit...)
Ei kiinnosta sun mielipide. Mä en kysynyt että tykkääkö joku asua kerrostalossa vaan kysyin kokemuksia muilta joilla kerrostalossa asuminen tuntuu pahalta.
Mulle nuo sinun niin inhoamat asiat on henkireikä. Pihatyöt käyvät kuntoilusta, parasta hyötyliikuntaa ikinä. Saa raitista ilmaa, tekemistä, hyvän mielen ynnä muuta. Toisinku täällä kerrostaloläävässä puiden kattelu kerrostalon ylimmästä kerroksesta. Ei paljo virikettä ole.
Aloittajalla taitaa olla aika paha narsistinen persoonallisuushäiriö.
Toteat mut siis narsistiksi sen takia, ettei mua kiinnosta lukea miksi ihmiset niin hirveesti tykkää asua kerrostalossa. Mä kysyin kokemuksia ihmisiltä, jotka kokee kerrostalossa asumisen samalla tavalla, eli eivät siitä tykkää.
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalossa asuminen itsessään ihan jees. Jotkut naapurit latvalahoja. Onneksi on kesämökki.
Juu latvalahoja riittää.
Palatakseni vielä tuohon narsistikommaan jonka joku musta laittoi.
Ihan näin vertauskuvallisesti, jos joku kysyisi teiltä keskenmenokokemuksia, menisittekö kertomaan keskusteluun synnytyskokemuksestanne? 😮
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalossa oli aina se, että jos menit ulos ja et olisi halunnut just sillä hetkellä jutella kenenkään kanssa niin ihan varmaan samaan aikaan reppuun osui joku puhelias naapuri/rit.
Olen sen verran maalainen, että juttelen aina muutaman sanan jos toinen alkaa ensin jutella.
Naapurit sinällään ihan ok.
Jep. Ja kun jotkut on niin äärettömän uteliaita, kysellään millon mitäkin. 😫
Kiva kompromissi kerrostaloasumisen ja omakotitaloasumisen välillä on - rivitalo. Kiva pieni piha ja vähän seinänaapureita.
Vierailija kirjoitti:
Kiva kompromissi kerrostaloasumisen ja omakotitaloasumisen välillä on - rivitalo. Kiva pieni piha ja vähän seinänaapureita.
Joo, aina parempi kun kerrostalo.
Vanhuutta ajatellen, rivitalo on aina helpompi, kun on maantasolla. Hissi tietysti helpottaa kerrostaloissa, mutta paljon on niitäkin missä hissiä ei oo ja kulku on hankalaa.
Ja ihan yhtälailla nuorenakin, jos jalka murtuu vaikka! Aika könyäminen hissittömässä talossa.
Haluan asua ihan keskustassa niin omakotitaloja ei ole tarjolla.
Asumme pienkerrostalossa. Sisäpiha ja oma sisäänkäynti + terassi. Talonmies hoitaa tylsät hommat kuten lumityöt, hiekotus, haravointi, nurmikko ja pensaiden leikkaus. Ihan tarpeeksi saa tehdä "puutarhahommia" mutta vain jos itse haluaa. Meillä on kukkia, aronia, vadelmapensas ja mustaherukkapensas terassin vieressä..Terassilla lisää kukkia, yrttejä ja mansikka-amppeleita ym. Kesällä oikeastaan asutaan tuossa kuistilla. Kivat naapurit. Minulle olisi painajaista asua jossain korvessa pellon laidalla tai lähiössä.