Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Muita jotka inhoaa kerrostalossa asumista?
26.02.2019 |
Tilanne on vain väliaikainen, mutta tuntuu päivä päivältä vaan enemmän sietämättömältä. Asumme miehen kanssa vuokralla kerrostalokaksiossa. Tuntuu että seinät kaatuu päälle, elämä täällä on niin tylsää.
Olemme kumpikin asuneet koko ikämme ennen kerrostaloon muuttoa omakotitaloissa. Olemme tottuneet tekemään pihahommia, yms omakotitaloasujalle kuuluvaa. Siks tää varmaan niin pahalta tuntuukin. :(
Tarkoitus on tämän vuoden puolella lähteä lainaneuvotteluihin, koska se oma omakotitalo kyllä siintää molemmilla niin vahvana haaveena.
Tämmönen avautuminen... Onko muilla samoja kokemuksia?
Kommentit (112)
En pystyisi asumaan kerrostalossa.Muutama kaveri asuu ja varsinkin niiden miehet ovat kuin kuolleet sisältä.Eihän noissa miehille ole mitään ja kohta kun saa taas alkaa istuttamaan kukkia ja muuta mukavaa niin on tää ihanaa.Muista valita mahdollinen talo aurinkoiselta tontilta :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorena opiskelijana kerrostalo kaupungissa oli hyvä juttu. Nyt se on omakoti maalla, oman metsän ja pellon laidalla.
Vierailija kirjoitti:
En pystyisi asumaan kerrostalossa.Muutama kaveri asuu ja varsinkin niiden miehet ovat kuin kuolleet sisältä.Eihän noissa miehille ole mitään ja kohta kun saa taas alkaa istuttamaan kukkia ja muuta mukavaa niin on tää ihanaa.Muista valita mahdollinen talo aurinkoiselta tontilta :)
Jep, kevät koittaa taas ja pihatöitä riittäisi jos asuis omakotitalossa. Rakastan ahertaa pihalla, monta tuntia putkeen. Noh, toivoa sopii että toive toteutuu tänä vuonna. 🙏🏻
Aurinko on epäterveellistä etkös tiedä!
joo,en ole oikeastaan koskaan asunut kerrostalossa. Vähän aikaa vaan kun joutui pakosta olemaan. Olen ikäni ollut siis rivareissa. Ja naapureitten kanssa EI ole pakko seurustella vaikka kaikki niin luulee.
Kiva roposutella joutavaa ja istutella hyödytöntä ja laiskotella sireenipensaan alla kahvia juoden ja lintuja vahtien,tietty muita öttiäisiä myös.
Voi onnetonta jos joutuis kerrostaloon,ei se kaikille sovi.
Niin kauan tykkään kunhan naapurissa ei asu suomalaisia nuoria. Heillä on yleensä huonoimmat käytöstavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin kauan tykkään kunhan naapurissa ei asu suomalaisia nuoria. Heillä on yleensä huonoimmat käytöstavat.
Ei pidä paikkaansa. Kerrostalossa pahimmat naapurit kokemuksen mukaan on keski-ikäiset naiset.
Mä inhoan! Mulla oli ihana pieni mummonmökki isolla tontilla jossa pihalampikin, ennen kuin jouduin työn perässä muuttamaan Helsinkiin. Sinkun palkalla ei Helsingissä omakotitaloja ostella, kun entisen oman 60 neliön pikkutorpan myynnistä sai vain 100 000 euroa, joten asunto vaihtui 46 neliön kerrostalokaksioon lähiössä. Puutarhanhoito oli ja on ihan intohimoni, koiratkin oli tottuneet vapaana olemaan aidatussa pihassa paljon jne. Oli aika karua kyllä joutua kerrostaloon.
Sittemmin hankin asumisoikeusasuntona rivitaloasunnon, johon kuuluu kasvimaapläntti. Ei tämä isoa omakotipihaa korvaa, mutta koska mitenkään mulla ei ole täällä varaa omaan taloon, eikä olisi ostettuna edes tällaiseen asuntoon, niin on se sentään kiva että on joku pieni piha ja maata kuopsuteltavaksi. Yhteisrappu ahdisti minua aina kovin, varsinkin kun jotkut saattoi valittaa koirien kuratassujäljilstä tms, niin on tosi mukavaa jo se, että on oma sisäänkäynti asuntoon, oman pihaportin ja pihan läpi kulkien.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä myös kerrostaloelämää inhoava. Opiskeluaikana noin 4-vuotta asuin kerrostalossa. Olipa muuten harvinaisen tylsä paikka. No, opiskelun lisäksi tulikin oltua sitten aina juovuksissa. En ihmettele että noissa alkoholisoituu. Sittemmin olen asunut omakotitaloissa, nää on itselleni parhaita paikkoja asua.
Olen onnellisempi kerrostalossa kuin omakotitalossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin kauan tykkään kunhan naapurissa ei asu suomalaisia nuoria. Heillä on yleensä huonoimmat käytöstavat.
Ei pidä paikkaansa. Kerrostalossa pahimmat naapurit kokemuksen mukaan on keski-ikäiset naiset.
Amislaiset teinit ovat pahimpia. Jatkuva basson rytke, kiroilu ja tervehtimättömyys.
Vierailija kirjoitti:
Mä inhoan! Mulla oli ihana pieni mummonmökki isolla tontilla jossa pihalampikin, ennen kuin jouduin työn perässä muuttamaan Helsinkiin. Sinkun palkalla ei Helsingissä omakotitaloja ostella, kun entisen oman 60 neliön pikkutorpan myynnistä sai vain 100 000 euroa, joten asunto vaihtui 46 neliön kerrostalokaksioon lähiössä. Puutarhanhoito oli ja on ihan intohimoni, koiratkin oli tottuneet vapaana olemaan aidatussa pihassa paljon jne. Oli aika karua kyllä joutua kerrostaloon.
Sittemmin hankin asumisoikeusasuntona rivitaloasunnon, johon kuuluu kasvimaapläntti. Ei tämä isoa omakotipihaa korvaa, mutta koska mitenkään mulla ei ole täällä varaa omaan taloon, eikä olisi ostettuna edes tällaiseen asuntoon, niin on se sentään kiva että on joku pieni piha ja maata kuopsuteltavaksi. Yhteisrappu ahdisti minua aina kovin, varsinkin kun jotkut saattoi valittaa koirien kuratassujäljilstä tms, niin on tosi mukavaa jo se, että on oma sisäänkäynti asuntoon, oman pihaportin ja pihan läpi kulkien.
Jep! Ja joo, koirat tuntuu olevan joku punainen liina kerrostaloasukkaille. Samoin kuin lapsetkin. Ei sais mitään elämisen merkkejä olla naapurien mielestä.
Rappukäytävässä ahdistaa kun tulee yks utelias naapuri vastaan, aina pakko udella jotain meidän elämästä. Samoin kun viereisen rapun asukas oli kovin huolissaan kun emme ole mieheni kanssa pitkään aikaan käyneet sulkkista pelaamassa (on nähnyt meidät siel hallissa pelaamassa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä myös kerrostaloelämää inhoava. Opiskeluaikana noin 4-vuotta asuin kerrostalossa. Olipa muuten harvinaisen tylsä paikka. No, opiskelun lisäksi tulikin oltua sitten aina juovuksissa. En ihmettele että noissa alkoholisoituu. Sittemmin olen asunut omakotitaloissa, nää on itselleni parhaita paikkoja asua.
Jep, en ihmettele alkoholiin turvautumista myöskään. Katoaa ajantaju ja jos juo sammumiseen asti, niin siinähän se aika kuluu.
On tää karmeeta. Koko ajan kaipaa tekemistä. Toki töitä on ja harrastuksia, mutta paljon vapaata aikaa ja energiaa olis vaikka kuinka.
Käyttäjä23337 kirjoitti:
Aurinko on epäterveellistä etkös tiedä!
joo,en ole oikeastaan koskaan asunut kerrostalossa. Vähän aikaa vaan kun joutui pakosta olemaan. Olen ikäni ollut siis rivareissa. Ja naapureitten kanssa EI ole pakko seurustella vaikka kaikki niin luulee.
Kiva roposutella joutavaa ja istutella hyödytöntä ja laiskotella sireenipensaan alla kahvia juoden ja lintuja vahtien,tietty muita öttiäisiä myös.
Voi onnetonta jos joutuis kerrostaloon,ei se kaikille sovi.
Totta, rivarikin on parempi kuin kerrostalo. On sitä omaa pihaa sentään hiukan. Naapurit pystyy välttämään helpommin kuin kerrostalon rappukäytävässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerrostalo paras talo. Ei kiinnosta omakotitalon tai rivarin tai paritalon ikuinen työleiri nurmikon ajelun tai muun maan tonkimisen parissa. Yrgh.
(Yksi kaveri miehineen muutti hiljattain omakotitaloon. Tää kaveri oli vuosia valittanut, kuinka kerrostalossa asuminen on kamalaa ja että omakotitalo omine pihoineen vasta olisi unelmien täyttymys. Nyt sitten kyseisen ihmisen facebook-seinä täyttyy kirjaimellisesti päivittäin valituksesta, kuinka paljon hommia on ja kuinka pitäisi taas jaksaa hakea puita kun talo on kylmä ja pihaakin pitäisi laittaa ja lumet kolata jajajaja. Tekisi mieli kommentoida, että kikkeliskokkelis, mitäs läksit...)
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä23337 kirjoitti:
Aurinko on epäterveellistä etkös tiedä!
joo,en ole oikeastaan koskaan asunut kerrostalossa. Vähän aikaa vaan kun joutui pakosta olemaan. Olen ikäni ollut siis rivareissa. Ja naapureitten kanssa EI ole pakko seurustella vaikka kaikki niin luulee.
Kiva roposutella joutavaa ja istutella hyödytöntä ja laiskotella sireenipensaan alla kahvia juoden ja lintuja vahtien,tietty muita öttiäisiä myös.
Voi onnetonta jos joutuis kerrostaloon,ei se kaikille sovi.
Totta, rivarikin on parempi kuin kerrostalo. On sitä omaa pihaa sentään hiukan. Naapurit pystyy välttämään helpommin kuin kerrostalon rappukäytävässä.
Naapureita näkee ehkä kerran kuussa. Koskaan ei ole tarvinnut jäädä juttelemaan.
Vierailija kirjoitti:
En pystyisi asumaan kerrostalossa.Muutama kaveri asuu ja varsinkin niiden miehet ovat kuin kuolleet sisältä.Eihän noissa miehille ole mitään ja kohta kun saa taas alkaa istuttamaan kukkia ja muuta mukavaa niin on tää ihanaa.Muista valita mahdollinen talo aurinkoiselta tontilta :)
Ovatko niiden miehet jotain metsästäjä-keräilijöitä? Eiväkö osaa esim. lukea ja kirjoittaa? Kerrostalossa voi tehdä aivan kaikkea mitä muuallakin, paitsi kiusata naapureita. Siitä tulee häätö. Omakotinaapuria et niin vain vaihdakaan, vaikka se juoksisi huutaen alasti kirvestä heiluttaen tonttinsa rajoilla.
Ei häirinnyt asuminen yhtään, kunnes naapureina asuneiden vanhusten tilalle alkoi muuttaa möykkäävää ja öisiä perhetappeluita harrastavaa nuorisoa.
En tiedä enää :( olen asunut pitkään kerrostalossa, lapsena maalla. Ap
Minä taas en lähtisi rivariin tai omakotitaloon. En ole puutarhahommista kiinnostunut. Parvekekukat riittää. Minä tykkään ulkoilusta. Kävelen pitkin kaupunkia ja ulkoilualueita, kesällä pyöräilen. Käyn kahviloissa ja tapahtumissa ym. Onneksi minulla on ok naapurit. Meidän rapussa ei häiriöääniä ole vaikka täällä asuu pari lapsiperhettä, pari koiraa ja nuoria ihmisiä. Sen lisäksi muutama yksinasuva nainen. En juuri tunne heitä, tervehdin kyllä ja se on ok. Maalla käyn joskus sukulaisten luona ja minä taas ahdistun siellä.
Alue: Aihe vapaa
Inhoan ainoastaan mölyäviä itsekkäitä naapureitani. Kunhan äänieristys on kunnossa, ei ole mitään vikaa.