Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Akkuteknologia ei ole juuri edistynyt vuodesta 1991
24.02.2019 |
Jolloin Sony julkisti litiumioniakun. Ei ole keksitty juuri mitään uutta tämän jälkeen. Ainoastaan teknologiaa (energiaa) on kyetty pakkaamaan tiheämmin.
https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/akkutekniikka-kehittyy…
Vuosien varrella on kerätty paljon rahaa, ja luvattu uutta, mutta eipä vaan ole näkynyt.
Kommentit (80)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öljy-yhtiöt omistavat kymmenittäin akkupatentteja. Arvatkaas onko niillä motivaatiota tuoda näitä keksintöjä tuotantoon?
Tietenkin on motivaatiota. Nehän tekevät rahaa patenteillaan.
Lisäksi patentti umpeutuu erittäin nopeasti, joten olisi typerää vain istuskella sellaisen päällä tienaamatta sillä.
Ne tekevät enemmän rahaa öljyn myynnillä. Kylmä fakta.
Kylmille faktoille on yleensä tarjolla myös lähde. Missä sun lähteesi on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fysiikan lakeja on hakala päihittää, vaikka viheruskovaiset kuinka toisin tahtoisivatkin uskoa.
Ei tässä olla lähelläkään fysiikan lakien rajoja. Ollaan jumitettu väärissä materiaaleissa ja tekniikoissa.
Kuten? Akkujen kapasiteetissa on kyse energiatiheydestä. Dynamiitti on energiatiheydessään noin 5-10 kertaa litium pariston tasoa. Sitä tehokkaampaa sähkökemiallista akkua tuskin tullaan koskaan kehittämään.
No, vielähän tuohon dynamiitinkin energiatiheyteen on matkaa. Toisekseen kyse ei ole pelkästään maximi kapasiteetista. Vaan myös esimerkiksi miten akku säilyttää varauksensa ja pystyy luovuttamaan energiaa sekä lataantumaan esimerkiksi äärilämmöissä. Dynamiitti antaa samanlaisen pamauksen vielä 40asteen pakkasessakin kun taas akusta on paras hönkä loppunut jo aikaa sitten.
Miksi edes keskustelet täällä, kun et selvästikään tiedä mistään mitään?
Pakkasessa akussa on täsmälleen saman verran sähköä kuin helteelläkin. Akku myös pystyy antamaan täsmälleen saman määrän sähköä ulos (joskaan ei yhtä nopeasti, eli ei samalla virralla).
Se, mikä kantamaa rajoittaa pakkasessa, ei johdu mitenkään akustosta itsestään, vaan kaikesta muusta. Samalla tavallahan polttomoottoriautonkin kantama tippuu ajettaessa kylmällä säällä ja kun tiellä on lunta/jäätä. Kylmä ilma on painavampaa kuin lämmin, joten sen pois tieltä siirtämiseen auto joutuu käyttämään enemmän energiaa. Sohjossa on vierintävastus jotain aivan muuta kuin kuivalla tiellä. Kylmällä ilmalla tarvittu lämmitys vaatii energiaa. Ja auton liikkuvat osatkin toimivat aivan eri tavalla pakkasella. Jne.
Akkuhan säilyttää varauksensa PAREMMIN kylmällä säällä kuin lämpimällä.
Pakkasella ne tiet yleensä onkin kuivia. Sohjoa on lähellä nollaa astetta. "joskaan ei yhtä nopeasti, eli ei samalla virralla", tästähän tuossa juuri oli kyse. Akun hyytyminen tarkoittaa sitä että vaikka virtaa olisi akussa niin sitä ei saada riittävästi ulos. Ja Ilmanvastuksen muuttumisen vaikutus on minimaalinen. Sen näkee ihan polttomoottoriautossa, kun polttoaineen kulutus nousee ehkäpä noin 2dl kun tullaan +20C:sta tuonne -30C:seen. Noin 5l/100km kuluttavalla autolla se on 4% lisäys kulutukseen. Sähköautolla kantama kuitenkin tippuu puoleen tai kolmasosaan. Johtuu vaan kehittymättömästä akkuteknologiasta.
Miten kujalla sä oikein olet? Mistähän sähköautosta mukamas ei saada virtaa riittävästi ulos? Aivan jokaisesta niistä saadaan kylmälläkin akulla täysin riittävästi virtaa ulos. Missä sähköautossa mukamas akku hyytyy kylmästä tuolla periaatteella? Ei missään.
Sun "ehkäpä nousee" ei kiinnosta nyt ketään. Laita lähde.
Sähköautolla kantama ei todellakaan tipu mihinkään kolmasosaan. Lopeta se valehtelu jo. Puoleen se voi tippuakin. Se ei kuitenkaan johdu laisinkaan akustosta ja sen teknologiasta.
Tuo 4% on laskettu ihan oman diesel-farkkuni polttoaineen kulutukseen pohjautuen. No vaikka se kantama tippuisi "vain" puoleen niin se juuri on ihan liian iso häviö kantamassa. Ja jos tämä ei johdu akuston tekniikasta niin kerroppa mistä? 4% voidaan laittaa ilmanvastuksen piikkiin. Mistä tulee loppu 46% kantaman huononnuksessa?
Käy lukemassa linkatusta Scientific American artikkelista.
"Considering all these factors, the fuel economy during urban trips of less than 10 minutes, in cold weather with snowy road conditions can easily be 50 percent lower than operation of the same vehicle in warm weather with dry roads."
Ja tuossahan on kyse nimenomaan polttomoottoriautosta.
Sähköautoilla yksi suurimmista kantaman alentajista on se, JOS käyttää akun energiaa lämmittämiseen, eikä esilämmitä autoa johdon päästä.
Paljonko kylmä rauta varaa lämpöenergiaa kun esilämmitetään ja lähdetään ajamaan? Totta ihmeessä autoa pitää lämmittää myös autolla ajettaessa.
Kukaan ei ole sanonut, etteikö autoa pitäisi lämmittää myös ajettaessa. Lämmön ylläpito nyt vaan on vähemmän energiaa kuluttavaa toimintaa kuin kylmästä lämpimään saattaminen. Varsinkin kun autossa on ihmisiä, jotka ovat ilmaisia lämmittimiä (jotain 150 W teholla lämpeää auto per ihminen) ja autojen ajonaikaista hukkalämpöä hyödynnetään myös sähköautojen tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fysiikan lakeja on hakala päihittää, vaikka viheruskovaiset kuinka toisin tahtoisivatkin uskoa.
Ei tässä olla lähelläkään fysiikan lakien rajoja. Ollaan jumitettu väärissä materiaaleissa ja tekniikoissa.
Kuten? Akkujen kapasiteetissa on kyse energiatiheydestä. Dynamiitti on energiatiheydessään noin 5-10 kertaa litium pariston tasoa. Sitä tehokkaampaa sähkökemiallista akkua tuskin tullaan koskaan kehittämään.
No, vielähän tuohon dynamiitinkin energiatiheyteen on matkaa. Toisekseen kyse ei ole pelkästään maximi kapasiteetista. Vaan myös esimerkiksi miten akku säilyttää varauksensa ja pystyy luovuttamaan energiaa sekä lataantumaan esimerkiksi äärilämmöissä. Dynamiitti antaa samanlaisen pamauksen vielä 40asteen pakkasessakin kun taas akusta on paras hönkä loppunut jo aikaa sitten.
Miksi edes keskustelet täällä, kun et selvästikään tiedä mistään mitään?
Pakkasessa akussa on täsmälleen saman verran sähköä kuin helteelläkin. Akku myös pystyy antamaan täsmälleen saman määrän sähköä ulos (joskaan ei yhtä nopeasti, eli ei samalla virralla).
Se, mikä kantamaa rajoittaa pakkasessa, ei johdu mitenkään akustosta itsestään, vaan kaikesta muusta. Samalla tavallahan polttomoottoriautonkin kantama tippuu ajettaessa kylmällä säällä ja kun tiellä on lunta/jäätä. Kylmä ilma on painavampaa kuin lämmin, joten sen pois tieltä siirtämiseen auto joutuu käyttämään enemmän energiaa. Sohjossa on vierintävastus jotain aivan muuta kuin kuivalla tiellä. Kylmällä ilmalla tarvittu lämmitys vaatii energiaa. Ja auton liikkuvat osatkin toimivat aivan eri tavalla pakkasella. Jne.
Akkuhan säilyttää varauksensa PAREMMIN kylmällä säällä kuin lämpimällä.
Pakkasella ne tiet yleensä onkin kuivia. Sohjoa on lähellä nollaa astetta. "joskaan ei yhtä nopeasti, eli ei samalla virralla", tästähän tuossa juuri oli kyse. Akun hyytyminen tarkoittaa sitä että vaikka virtaa olisi akussa niin sitä ei saada riittävästi ulos. Ja Ilmanvastuksen muuttumisen vaikutus on minimaalinen. Sen näkee ihan polttomoottoriautossa, kun polttoaineen kulutus nousee ehkäpä noin 2dl kun tullaan +20C:sta tuonne -30C:seen. Noin 5l/100km kuluttavalla autolla se on 4% lisäys kulutukseen. Sähköautolla kantama kuitenkin tippuu puoleen tai kolmasosaan. Johtuu vaan kehittymättömästä akkuteknologiasta.
Miten kujalla sä oikein olet? Mistähän sähköautosta mukamas ei saada virtaa riittävästi ulos? Aivan jokaisesta niistä saadaan kylmälläkin akulla täysin riittävästi virtaa ulos. Missä sähköautossa mukamas akku hyytyy kylmästä tuolla periaatteella? Ei missään.
Sun "ehkäpä nousee" ei kiinnosta nyt ketään. Laita lähde.
Sähköautolla kantama ei todellakaan tipu mihinkään kolmasosaan. Lopeta se valehtelu jo. Puoleen se voi tippuakin. Se ei kuitenkaan johdu laisinkaan akustosta ja sen teknologiasta.
Tuo 4% on laskettu ihan oman diesel-farkkuni polttoaineen kulutukseen pohjautuen. No vaikka se kantama tippuisi "vain" puoleen niin se juuri on ihan liian iso häviö kantamassa. Ja jos tämä ei johdu akuston tekniikasta niin kerroppa mistä? 4% voidaan laittaa ilmanvastuksen piikkiin. Mistä tulee loppu 46% kantaman huononnuksessa?
Käy lukemassa linkatusta Scientific American artikkelista.
"Considering all these factors, the fuel economy during urban trips of less than 10 minutes, in cold weather with snowy road conditions can easily be 50 percent lower than operation of the same vehicle in warm weather with dry roads."
Ja tuossahan on kyse nimenomaan polttomoottoriautosta.
Sähköautoilla yksi suurimmista kantaman alentajista on se, JOS käyttää akun energiaa lämmittämiseen, eikä esilämmitä autoa johdon päästä.
Kun ihminen käy kaupassa niin esilämmitys onsiinä vaiheessa haihtunut olemattomiin. Ikkunat huurtuu joten niihin pitää puhaltaa lämmintä ilmaa jne.
Vierailija kirjoitti:
Öljy-yhtiöt omistavat kymmenittäin akkupatentteja.
Mistäs löytyy lista näistä patenteista? Ja lista siitä, mitä näitä hyödynnetään ja mitä ei?
Vierailija kirjoitti:
Öljy-yhtiöt omistavat kymmenittäin akkupatentteja. Arvatkaas onko niillä motivaatiota tuoda näitä keksintöjä tuotantoon?
Nämä on näitä urbaanilegendoja, jotka muuttuvat tilanteen mukaan.
Ennen öljy-yhtiöillä oli patentteja, joilla bensankulutus olisi laskenut pariin litraan satasella, mutta eivät julkistaneet niitä, koska öljyn kysyntä olisi saattanut laskea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akut eivät ole kehittyneet yhtään, mutta kuitenkin sähköautoilla ajetaan nyt satoja kilometrejä ja meillä on kaikenlaisia ladatavia härpäkkeitä, joista ei voinut 1991 kuvitellakaan :)
Valmistuskustannukset ovat halventuneet, minkä takia niitä härpäkkeitä löytyy kaikenlaista nykyään. Uudempilla sahköautoilla pääsee pidemälle lähinnä siitä syystä, että niissä on isompi akku.
Väitätkö naama pokerina, että energiatiheys ei ole moninkertaistunut?
Jos väität, niin mitäs jos menisit muualle trollaamaan? Siinä tapauksessa voit vaihtaa maisemaa, jos yksinkertainen "li ion energy density" -googlehaku on noin ylivoimaista.
Kyllä. Litiumakku on keksitty 80-luvun alkupuolella. Nuo kaikki ovat vuosikymmenia vanhoja keksintöjä. Mitään konkreettista kehitystä energiantiheyden (suhteessa massaan) ei ole tapahtunut, eikä "li ion energy density" hakusi mitään uutta tuo tähän keskusteluun.
Sähköautoja ei myytäisi ainuttakaan ilman massiivisia tukia.
.
Ideanakin jo ihan p@ska.
Raijata tonnien painoisia akkuja??!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fysiikan lakeja on hakala päihittää, vaikka viheruskovaiset kuinka toisin tahtoisivatkin uskoa.
Ei tässä olla lähelläkään fysiikan lakien rajoja. Ollaan jumitettu väärissä materiaaleissa ja tekniikoissa.
Kuten? Akkujen kapasiteetissa on kyse energiatiheydestä. Dynamiitti on energiatiheydessään noin 5-10 kertaa litium pariston tasoa. Sitä tehokkaampaa sähkökemiallista akkua tuskin tullaan koskaan kehittämään.
No, vielähän tuohon dynamiitinkin energiatiheyteen on matkaa. Toisekseen kyse ei ole pelkästään maximi kapasiteetista. Vaan myös esimerkiksi miten akku säilyttää varauksensa ja pystyy luovuttamaan energiaa sekä lataantumaan esimerkiksi äärilämmöissä. Dynamiitti antaa samanlaisen pamauksen vielä 40asteen pakkasessakin kun taas akusta on paras hönkä loppunut jo aikaa sitten.
Miksi edes keskustelet täällä, kun et selvästikään tiedä mistään mitään?
Pakkasessa akussa on täsmälleen saman verran sähköä kuin helteelläkin. Akku myös pystyy antamaan täsmälleen saman määrän sähköä ulos (joskaan ei yhtä nopeasti, eli ei samalla virralla).
Se, mikä kantamaa rajoittaa pakkasessa, ei johdu mitenkään akustosta itsestään, vaan kaikesta muusta. Samalla tavallahan polttomoottoriautonkin kantama tippuu ajettaessa kylmällä säällä ja kun tiellä on lunta/jäätä. Kylmä ilma on painavampaa kuin lämmin, joten sen pois tieltä siirtämiseen auto joutuu käyttämään enemmän energiaa. Sohjossa on vierintävastus jotain aivan muuta kuin kuivalla tiellä. Kylmällä ilmalla tarvittu lämmitys vaatii energiaa. Ja auton liikkuvat osatkin toimivat aivan eri tavalla pakkasella. Jne.
Akkuhan säilyttää varauksensa PAREMMIN kylmällä säällä kuin lämpimällä.
Pakkasella ne tiet yleensä onkin kuivia. Sohjoa on lähellä nollaa astetta. "joskaan ei yhtä nopeasti, eli ei samalla virralla", tästähän tuossa juuri oli kyse. Akun hyytyminen tarkoittaa sitä että vaikka virtaa olisi akussa niin sitä ei saada riittävästi ulos. Ja Ilmanvastuksen muuttumisen vaikutus on minimaalinen. Sen näkee ihan polttomoottoriautossa, kun polttoaineen kulutus nousee ehkäpä noin 2dl kun tullaan +20C:sta tuonne -30C:seen. Noin 5l/100km kuluttavalla autolla se on 4% lisäys kulutukseen. Sähköautolla kantama kuitenkin tippuu puoleen tai kolmasosaan. Johtuu vaan kehittymättömästä akkuteknologiasta.
Miten kujalla sä oikein olet? Mistähän sähköautosta mukamas ei saada virtaa riittävästi ulos? Aivan jokaisesta niistä saadaan kylmälläkin akulla täysin riittävästi virtaa ulos. Missä sähköautossa mukamas akku hyytyy kylmästä tuolla periaatteella? Ei missään.
Sun "ehkäpä nousee" ei kiinnosta nyt ketään. Laita lähde.
Sähköautolla kantama ei todellakaan tipu mihinkään kolmasosaan. Lopeta se valehtelu jo. Puoleen se voi tippuakin. Se ei kuitenkaan johdu laisinkaan akustosta ja sen teknologiasta.
Tuo 4% on laskettu ihan oman diesel-farkkuni polttoaineen kulutukseen pohjautuen. No vaikka se kantama tippuisi "vain" puoleen niin se juuri on ihan liian iso häviö kantamassa. Ja jos tämä ei johdu akuston tekniikasta niin kerroppa mistä? 4% voidaan laittaa ilmanvastuksen piikkiin. Mistä tulee loppu 46% kantaman huononnuksessa?
Käy lukemassa linkatusta Scientific American artikkelista.
"Considering all these factors, the fuel economy during urban trips of less than 10 minutes, in cold weather with snowy road conditions can easily be 50 percent lower than operation of the same vehicle in warm weather with dry roads."
Ja tuossahan on kyse nimenomaan polttomoottoriautosta.
Sähköautoilla yksi suurimmista kantaman alentajista on se, JOS käyttää akun energiaa lämmittämiseen, eikä esilämmitä autoa johdon päästä.
Paljonko kylmä rauta varaa lämpöenergiaa kun esilämmitetään ja lähdetään ajamaan? Totta ihmeessä autoa pitää lämmittää myös autolla ajettaessa.
Kukaan ei ole sanonut, etteikö autoa pitäisi lämmittää myös ajettaessa. Lämmön ylläpito nyt vaan on vähemmän energiaa kuluttavaa toimintaa kuin kylmästä lämpimään saattaminen. Varsinkin kun autossa on ihmisiä, jotka ovat ilmaisia lämmittimiä (jotain 150 W teholla lämpeää auto per ihminen) ja autojen ajonaikaista hukkalämpöä hyödynnetään myös sähköautojen tapauksessa.
Sähköautossa ei ole ajon aikaista hukkalämpöä, niin että sitä kannattaisi edes ottaa esiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fysiikan lakeja on hakala päihittää, vaikka viheruskovaiset kuinka toisin tahtoisivatkin uskoa.
Ei tässä olla lähelläkään fysiikan lakien rajoja. Ollaan jumitettu väärissä materiaaleissa ja tekniikoissa.
Kuten? Akkujen kapasiteetissa on kyse energiatiheydestä. Dynamiitti on energiatiheydessään noin 5-10 kertaa litium pariston tasoa. Sitä tehokkaampaa sähkökemiallista akkua tuskin tullaan koskaan kehittämään.
No, vielähän tuohon dynamiitinkin energiatiheyteen on matkaa. Toisekseen kyse ei ole pelkästään maximi kapasiteetista. Vaan myös esimerkiksi miten akku säilyttää varauksensa ja pystyy luovuttamaan energiaa sekä lataantumaan esimerkiksi äärilämmöissä. Dynamiitti antaa samanlaisen pamauksen vielä 40asteen pakkasessakin kun taas akusta on paras hönkä loppunut jo aikaa sitten.
Miksi edes keskustelet täällä, kun et selvästikään tiedä mistään mitään?
Pakkasessa akussa on täsmälleen saman verran sähköä kuin helteelläkin. Akku myös pystyy antamaan täsmälleen saman määrän sähköä ulos (joskaan ei yhtä nopeasti, eli ei samalla virralla).
Se, mikä kantamaa rajoittaa pakkasessa, ei johdu mitenkään akustosta itsestään, vaan kaikesta muusta. Samalla tavallahan polttomoottoriautonkin kantama tippuu ajettaessa kylmällä säällä ja kun tiellä on lunta/jäätä. Kylmä ilma on painavampaa kuin lämmin, joten sen pois tieltä siirtämiseen auto joutuu käyttämään enemmän energiaa. Sohjossa on vierintävastus jotain aivan muuta kuin kuivalla tiellä. Kylmällä ilmalla tarvittu lämmitys vaatii energiaa. Ja auton liikkuvat osatkin toimivat aivan eri tavalla pakkasella. Jne.
Akkuhan säilyttää varauksensa PAREMMIN kylmällä säällä kuin lämpimällä.
Pakkasella ne tiet yleensä onkin kuivia. Sohjoa on lähellä nollaa astetta. "joskaan ei yhtä nopeasti, eli ei samalla virralla", tästähän tuossa juuri oli kyse. Akun hyytyminen tarkoittaa sitä että vaikka virtaa olisi akussa niin sitä ei saada riittävästi ulos. Ja Ilmanvastuksen muuttumisen vaikutus on minimaalinen. Sen näkee ihan polttomoottoriautossa, kun polttoaineen kulutus nousee ehkäpä noin 2dl kun tullaan +20C:sta tuonne -30C:seen. Noin 5l/100km kuluttavalla autolla se on 4% lisäys kulutukseen. Sähköautolla kantama kuitenkin tippuu puoleen tai kolmasosaan. Johtuu vaan kehittymättömästä akkuteknologiasta.
Miten kujalla sä oikein olet? Mistähän sähköautosta mukamas ei saada virtaa riittävästi ulos? Aivan jokaisesta niistä saadaan kylmälläkin akulla täysin riittävästi virtaa ulos. Missä sähköautossa mukamas akku hyytyy kylmästä tuolla periaatteella? Ei missään.
Sun "ehkäpä nousee" ei kiinnosta nyt ketään. Laita lähde.
Sähköautolla kantama ei todellakaan tipu mihinkään kolmasosaan. Lopeta se valehtelu jo. Puoleen se voi tippuakin. Se ei kuitenkaan johdu laisinkaan akustosta ja sen teknologiasta.
Tuo 4% on laskettu ihan oman diesel-farkkuni polttoaineen kulutukseen pohjautuen. No vaikka se kantama tippuisi "vain" puoleen niin se juuri on ihan liian iso häviö kantamassa. Ja jos tämä ei johdu akuston tekniikasta niin kerroppa mistä? 4% voidaan laittaa ilmanvastuksen piikkiin. Mistä tulee loppu 46% kantaman huononnuksessa?
Käy lukemassa linkatusta Scientific American artikkelista.
"Considering all these factors, the fuel economy during urban trips of less than 10 minutes, in cold weather with snowy road conditions can easily be 50 percent lower than operation of the same vehicle in warm weather with dry roads."
Ja tuossahan on kyse nimenomaan polttomoottoriautosta.
Sähköautoilla yksi suurimmista kantaman alentajista on se, JOS käyttää akun energiaa lämmittämiseen, eikä esilämmitä autoa johdon päästä.
Paljonko kylmä rauta varaa lämpöenergiaa kun esilämmitetään ja lähdetään ajamaan? Totta ihmeessä autoa pitää lämmittää myös autolla ajettaessa.
Kukaan ei ole sanonut, etteikö autoa pitäisi lämmittää myös ajettaessa. Lämmön ylläpito nyt vaan on vähemmän energiaa kuluttavaa toimintaa kuin kylmästä lämpimään saattaminen. Varsinkin kun autossa on ihmisiä, jotka ovat ilmaisia lämmittimiä (jotain 150 W teholla lämpeää auto per ihminen) ja autojen ajonaikaista hukkalämpöä hyödynnetään myös sähköautojen tapauksessa.
Minkä merkkinen sähköauto sinulla on?
Onko lämmin talvella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Patteriautojen akuista keskustelu on ihan yhtä relevanttia, kuin joskus ammoin kirkonmiehet keskustelivat montako enkeliä mahtuu nuppineulan kärkeen.
Akkupatteri kun on vain energiasäiliö ja ympäristön kannalta on tärkeintä millä se energia tuotetaan.
Järkeä ei tosin tarvitse missään vaiheessa käyttä, sillä viherpipertäjät ehdottavat ihan vakavissaan, että kivihiili korvataan maakaasulla, voe helevettiläinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fysiikan lakeja on hakala päihittää, vaikka viheruskovaiset kuinka toisin tahtoisivatkin uskoa.
Ei tässä olla lähelläkään fysiikan lakien rajoja. Ollaan jumitettu väärissä materiaaleissa ja tekniikoissa.
Kuten? Akkujen kapasiteetissa on kyse energiatiheydestä. Dynamiitti on energiatiheydessään noin 5-10 kertaa litium pariston tasoa. Sitä tehokkaampaa sähkökemiallista akkua tuskin tullaan koskaan kehittämään.
No, vielähän tuohon dynamiitinkin energiatiheyteen on matkaa. Toisekseen kyse ei ole pelkästään maximi kapasiteetista. Vaan myös esimerkiksi miten akku säilyttää varauksensa ja pystyy luovuttamaan energiaa sekä lataantumaan esimerkiksi äärilämmöissä. Dynamiitti antaa samanlaisen pamauksen vielä 40asteen pakkasessakin kun taas akusta on paras hönkä loppunut jo aikaa sitten.
Miksi edes keskustelet täällä, kun et selvästikään tiedä mistään mitään?
Pakkasessa akussa on täsmälleen saman verran sähköä kuin helteelläkin. Akku myös pystyy antamaan täsmälleen saman määrän sähköä ulos (joskaan ei yhtä nopeasti, eli ei samalla virralla).
Se, mikä kantamaa rajoittaa pakkasessa, ei johdu mitenkään akustosta itsestään, vaan kaikesta muusta. Samalla tavallahan polttomoottoriautonkin kantama tippuu ajettaessa kylmällä säällä ja kun tiellä on lunta/jäätä. Kylmä ilma on painavampaa kuin lämmin, joten sen pois tieltä siirtämiseen auto joutuu käyttämään enemmän energiaa. Sohjossa on vierintävastus jotain aivan muuta kuin kuivalla tiellä. Kylmällä ilmalla tarvittu lämmitys vaatii energiaa. Ja auton liikkuvat osatkin toimivat aivan eri tavalla pakkasella. Jne.
Akkuhan säilyttää varauksensa PAREMMIN kylmällä säällä kuin lämpimällä.
Pakkasella ne tiet yleensä onkin kuivia. Sohjoa on lähellä nollaa astetta. "joskaan ei yhtä nopeasti, eli ei samalla virralla", tästähän tuossa juuri oli kyse. Akun hyytyminen tarkoittaa sitä että vaikka virtaa olisi akussa niin sitä ei saada riittävästi ulos. Ja Ilmanvastuksen muuttumisen vaikutus on minimaalinen. Sen näkee ihan polttomoottoriautossa, kun polttoaineen kulutus nousee ehkäpä noin 2dl kun tullaan +20C:sta tuonne -30C:seen. Noin 5l/100km kuluttavalla autolla se on 4% lisäys kulutukseen. Sähköautolla kantama kuitenkin tippuu puoleen tai kolmasosaan. Johtuu vaan kehittymättömästä akkuteknologiasta.
Miten kujalla sä oikein olet? Mistähän sähköautosta mukamas ei saada virtaa riittävästi ulos? Aivan jokaisesta niistä saadaan kylmälläkin akulla täysin riittävästi virtaa ulos. Missä sähköautossa mukamas akku hyytyy kylmästä tuolla periaatteella? Ei missään.
Sun "ehkäpä nousee" ei kiinnosta nyt ketään. Laita lähde.
Sähköautolla kantama ei todellakaan tipu mihinkään kolmasosaan. Lopeta se valehtelu jo. Puoleen se voi tippuakin. Se ei kuitenkaan johdu laisinkaan akustosta ja sen teknologiasta.
Kyllä tippuu, jopa nollaan, jos tarpeeksi kylmästä puhutaan. -30 asteinen litiumakku ei inahdakaan, ennen kuin saat sen lämpimäksi. -20 lämpotilassta (mitä kylmempää parhaatkaan akut eivät kestä) kapaseiteetti putoaa 60%.
ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fysiikan lakeja on hakala päihittää, vaikka viheruskovaiset kuinka toisin tahtoisivatkin uskoa.
Ei tässä olla lähelläkään fysiikan lakien rajoja. Ollaan jumitettu väärissä materiaaleissa ja tekniikoissa.
Kuten? Akkujen kapasiteetissa on kyse energiatiheydestä. Dynamiitti on energiatiheydessään noin 5-10 kertaa litium pariston tasoa. Sitä tehokkaampaa sähkökemiallista akkua tuskin tullaan koskaan kehittämään.
No, vielähän tuohon dynamiitinkin energiatiheyteen on matkaa. Toisekseen kyse ei ole pelkästään maximi kapasiteetista. Vaan myös esimerkiksi miten akku säilyttää varauksensa ja pystyy luovuttamaan energiaa sekä lataantumaan esimerkiksi äärilämmöissä. Dynamiitti antaa samanlaisen pamauksen vielä 40asteen pakkasessakin kun taas akusta on paras hönkä loppunut jo aikaa sitten.
Miksi edes keskustelet täällä, kun et selvästikään tiedä mistään mitään?
Pakkasessa akussa on täsmälleen saman verran sähköä kuin helteelläkin. Akku myös pystyy antamaan täsmälleen saman määrän sähköä ulos (joskaan ei yhtä nopeasti, eli ei samalla virralla).
Se, mikä kantamaa rajoittaa pakkasessa, ei johdu mitenkään akustosta itsestään, vaan kaikesta muusta. Samalla tavallahan polttomoottoriautonkin kantama tippuu ajettaessa kylmällä säällä ja kun tiellä on lunta/jäätä. Kylmä ilma on painavampaa kuin lämmin, joten sen pois tieltä siirtämiseen auto joutuu käyttämään enemmän energiaa. Sohjossa on vierintävastus jotain aivan muuta kuin kuivalla tiellä. Kylmällä ilmalla tarvittu lämmitys vaatii energiaa. Ja auton liikkuvat osatkin toimivat aivan eri tavalla pakkasella. Jne.
Akkuhan säilyttää varauksensa PAREMMIN kylmällä säällä kuin lämpimällä.
Pakkasella ne tiet yleensä onkin kuivia. Sohjoa on lähellä nollaa astetta. "joskaan ei yhtä nopeasti, eli ei samalla virralla", tästähän tuossa juuri oli kyse. Akun hyytyminen tarkoittaa sitä että vaikka virtaa olisi akussa niin sitä ei saada riittävästi ulos. Ja Ilmanvastuksen muuttumisen vaikutus on minimaalinen. Sen näkee ihan polttomoottoriautossa, kun polttoaineen kulutus nousee ehkäpä noin 2dl kun tullaan +20C:sta tuonne -30C:seen. Noin 5l/100km kuluttavalla autolla se on 4% lisäys kulutukseen. Sähköautolla kantama kuitenkin tippuu puoleen tai kolmasosaan. Johtuu vaan kehittymättömästä akkuteknologiasta.
Miten kujalla sä oikein olet? Mistähän sähköautosta mukamas ei saada virtaa riittävästi ulos? Aivan jokaisesta niistä saadaan kylmälläkin akulla täysin riittävästi virtaa ulos. Missä sähköautossa mukamas akku hyytyy kylmästä tuolla periaatteella? Ei missään.
Sun "ehkäpä nousee" ei kiinnosta nyt ketään. Laita lähde.
Sähköautolla kantama ei todellakaan tipu mihinkään kolmasosaan. Lopeta se valehtelu jo. Puoleen se voi tippuakin. Se ei kuitenkaan johdu laisinkaan akustosta ja sen teknologiasta.
Kyllä tippuu, jopa nollaan, jos tarpeeksi kylmästä puhutaan. -30 asteinen litiumakku ei inahdakaan, ennen kuin saat sen lämpimäksi. -20 lämpotilassta (mitä kylmempää parhaatkaan akut eivät kestä) kapaseiteetti putoaa 60%.
ohis
Ei se tipu, vaan se joko antaa virtaa, koska on ehjä, tai sitten on jäätynyt rikki, jolloin se ei anna mitään. Termeillä leikkiminen ei tässä tilanteessa kiinnosta nyt ketään, vaan se, että nämä urpot kuvittelevat keijukaisten imevän sähkön pois kylmästä akusta.
-20 lämpotilassta (mitä kylmempää parhaatkaan akut eivät kestä) kapaseiteetti putoaa 60%.
Se kapasiteettihan ei katoa minnekään, vaan se saadaan käyttöön akuston lämmettyä ajon aikana.
Älä puhu kapasiteetin putoamisesta. Puhu siitä, että sitä ei voida ottaa käyttöön. Se on täysin eri asia. Nyt on keskustelussa ollut kyse nimenomaan siitä, että kylmä akku mukamas purkaisi itseään jonnekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fysiikan lakeja on hakala päihittää, vaikka viheruskovaiset kuinka toisin tahtoisivatkin uskoa.
Ei tässä olla lähelläkään fysiikan lakien rajoja. Ollaan jumitettu väärissä materiaaleissa ja tekniikoissa.
Kuten? Akkujen kapasiteetissa on kyse energiatiheydestä. Dynamiitti on energiatiheydessään noin 5-10 kertaa litium pariston tasoa. Sitä tehokkaampaa sähkökemiallista akkua tuskin tullaan koskaan kehittämään.
No, vielähän tuohon dynamiitinkin energiatiheyteen on matkaa. Toisekseen kyse ei ole pelkästään maximi kapasiteetista. Vaan myös esimerkiksi miten akku säilyttää varauksensa ja pystyy luovuttamaan energiaa sekä lataantumaan esimerkiksi äärilämmöissä. Dynamiitti antaa samanlaisen pamauksen vielä 40asteen pakkasessakin kun taas akusta on paras hönkä loppunut jo aikaa sitten.
Miksi edes keskustelet täällä, kun et selvästikään tiedä mistään mitään?
Pakkasessa akussa on täsmälleen saman verran sähköä kuin helteelläkin. Akku myös pystyy antamaan täsmälleen saman määrän sähköä ulos (joskaan ei yhtä nopeasti, eli ei samalla virralla).
Se, mikä kantamaa rajoittaa pakkasessa, ei johdu mitenkään akustosta itsestään, vaan kaikesta muusta. Samalla tavallahan polttomoottoriautonkin kantama tippuu ajettaessa kylmällä säällä ja kun tiellä on lunta/jäätä. Kylmä ilma on painavampaa kuin lämmin, joten sen pois tieltä siirtämiseen auto joutuu käyttämään enemmän energiaa. Sohjossa on vierintävastus jotain aivan muuta kuin kuivalla tiellä. Kylmällä ilmalla tarvittu lämmitys vaatii energiaa. Ja auton liikkuvat osatkin toimivat aivan eri tavalla pakkasella. Jne.
Akkuhan säilyttää varauksensa PAREMMIN kylmällä säällä kuin lämpimällä.
Pakkasella ne tiet yleensä onkin kuivia. Sohjoa on lähellä nollaa astetta. "joskaan ei yhtä nopeasti, eli ei samalla virralla", tästähän tuossa juuri oli kyse. Akun hyytyminen tarkoittaa sitä että vaikka virtaa olisi akussa niin sitä ei saada riittävästi ulos. Ja Ilmanvastuksen muuttumisen vaikutus on minimaalinen. Sen näkee ihan polttomoottoriautossa, kun polttoaineen kulutus nousee ehkäpä noin 2dl kun tullaan +20C:sta tuonne -30C:seen. Noin 5l/100km kuluttavalla autolla se on 4% lisäys kulutukseen. Sähköautolla kantama kuitenkin tippuu puoleen tai kolmasosaan. Johtuu vaan kehittymättömästä akkuteknologiasta.
Miten kujalla sä oikein olet? Mistähän sähköautosta mukamas ei saada virtaa riittävästi ulos? Aivan jokaisesta niistä saadaan kylmälläkin akulla täysin riittävästi virtaa ulos. Missä sähköautossa mukamas akku hyytyy kylmästä tuolla periaatteella? Ei missään.
Sun "ehkäpä nousee" ei kiinnosta nyt ketään. Laita lähde.
Sähköautolla kantama ei todellakaan tipu mihinkään kolmasosaan. Lopeta se valehtelu jo. Puoleen se voi tippuakin. Se ei kuitenkaan johdu laisinkaan akustosta ja sen teknologiasta.
Tuo 4% on laskettu ihan oman diesel-farkkuni polttoaineen kulutukseen pohjautuen. No vaikka se kantama tippuisi "vain" puoleen niin se juuri on ihan liian iso häviö kantamassa. Ja jos tämä ei johdu akuston tekniikasta niin kerroppa mistä? 4% voidaan laittaa ilmanvastuksen piikkiin. Mistä tulee loppu 46% kantaman huononnuksessa?
Käy lukemassa linkatusta Scientific American artikkelista.
"Considering all these factors, the fuel economy during urban trips of less than 10 minutes, in cold weather with snowy road conditions can easily be 50 percent lower than operation of the same vehicle in warm weather with dry roads."
Ja tuossahan on kyse nimenomaan polttomoottoriautosta.
Sähköautoilla yksi suurimmista kantaman alentajista on se, JOS käyttää akun energiaa lämmittämiseen, eikä esilämmitä autoa johdon päästä.
Paljonko kylmä rauta varaa lämpöenergiaa kun esilämmitetään ja lähdetään ajamaan? Totta ihmeessä autoa pitää lämmittää myös autolla ajettaessa.
Kukaan ei ole sanonut, etteikö autoa pitäisi lämmittää myös ajettaessa. Lämmön ylläpito nyt vaan on vähemmän energiaa kuluttavaa toimintaa kuin kylmästä lämpimään saattaminen. Varsinkin kun autossa on ihmisiä, jotka ovat ilmaisia lämmittimiä (jotain 150 W teholla lämpeää auto per ihminen) ja autojen ajonaikaista hukkalämpöä hyödynnetään myös sähköautojen tapauksessa.
Sähköautossa ei ole ajon aikaista hukkalämpöä, niin että sitä kannattaisi edes ottaa esiin.
Selitähän siinä tapauksessa se, että miksi moderneihin sähköautoihin on rakennettu glykolikierto ottamaan talteen sitä väitteesi mukaisesti olematonta hukkalämpöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akut eivät ole kehittyneet yhtään, mutta kuitenkin sähköautoilla ajetaan nyt satoja kilometrejä ja meillä on kaikenlaisia ladatavia härpäkkeitä, joista ei voinut 1991 kuvitellakaan :)
Valmistuskustannukset ovat halventuneet, minkä takia niitä härpäkkeitä löytyy kaikenlaista nykyään. Uudempilla sahköautoilla pääsee pidemälle lähinnä siitä syystä, että niissä on isompi akku.
Väitätkö naama pokerina, että energiatiheys ei ole moninkertaistunut?
Jos väität, niin mitäs jos menisit muualle trollaamaan? Siinä tapauksessa voit vaihtaa maisemaa, jos yksinkertainen "li ion energy density" -googlehaku on noin ylivoimaista.
Kyllä. Litiumakku on keksitty 80-luvun alkupuolella. Nuo kaikki ovat vuosikymmenia vanhoja keksintöjä. Mitään konkreettista kehitystä energiantiheyden (suhteessa massaan) ei ole tapahtunut, eikä "li ion energy density" hakusi mitään uutta tuo tähän keskusteluun.
Olet sä kyllä täysin kädetön yksilö.
https://arena.gov.au/assets/2017/08/lithium2.png
Miten sä oikein käytät googlen kuvahakua, kun et tuotakaan nähnyt? Sokeako sä olet?
Sokealle tiedoksi, että tuossa kuvassa näkyy energiatiheyden (kyllä, suhteessa massaan) kasvu oikein iloisesti.
Vierailija kirjoitti:
-20 lämpotilassta (mitä kylmempää parhaatkaan akut eivät kestä) kapaseiteetti putoaa 60%.
Se kapasiteettihan ei katoa minnekään, vaan se saadaan käyttöön akuston lämmettyä ajon aikana.
Älä puhu kapasiteetin putoamisesta. Puhu siitä, että sitä ei voida ottaa käyttöön. Se on täysin eri asia. Nyt on keskustelussa ollut kyse nimenomaan siitä, että kylmä akku mukamas purkaisi itseään jonnekin.
Kyllä te nyt tässä itse "leikitte termeillä". Alkuperäisessä viestissä puhuttiin kantamasta, ei kapasiteetista. Minä en ole sanonnut sanaakaan kapasiteetista.
- sama ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-20 lämpotilassta (mitä kylmempää parhaatkaan akut eivät kestä) kapaseiteetti putoaa 60%.
Se kapasiteettihan ei katoa minnekään, vaan se saadaan käyttöön akuston lämmettyä ajon aikana.
Älä puhu kapasiteetin putoamisesta. Puhu siitä, että sitä ei voida ottaa käyttöön. Se on täysin eri asia. Nyt on keskustelussa ollut kyse nimenomaan siitä, että kylmä akku mukamas purkaisi itseään jonnekin.
Kyllä te nyt tässä itse "leikitte termeillä". Alkuperäisessä viestissä puhuttiin kantamasta, ei kapasiteetista. Minä en ole sanonnut sanaakaan kapasiteetista.
- sama ohis
Olet oikeassa, et puhunutkaan kapasiteetista, vaan käytit sanaa "kapaseiteetti".
Tyhmä minä, kun en tajunnut "kapaseiteetin" olevan kantamaa, vaan kuvittelin sen tarkoittavan kapasiteettia pienellä typolla.
Sori hei oikeesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akut eivät ole kehittyneet yhtään, mutta kuitenkin sähköautoilla ajetaan nyt satoja kilometrejä ja meillä on kaikenlaisia ladatavia härpäkkeitä, joista ei voinut 1991 kuvitellakaan :)
Valmistuskustannukset ovat halventuneet, minkä takia niitä härpäkkeitä löytyy kaikenlaista nykyään. Uudempilla sahköautoilla pääsee pidemälle lähinnä siitä syystä, että niissä on isompi akku.
Väitätkö naama pokerina, että energiatiheys ei ole moninkertaistunut?
Jos väität, niin mitäs jos menisit muualle trollaamaan? Siinä tapauksessa voit vaihtaa maisemaa, jos yksinkertainen "li ion energy density" -googlehaku on noin ylivoimaista.
Kyllä. Litiumakku on keksitty 80-luvun alkupuolella. Nuo kaikki ovat vuosikymmenia vanhoja keksintöjä. Mitään konkreettista kehitystä energiantiheyden (suhteessa massaan) ei ole tapahtunut, eikä "li ion energy density" hakusi mitään uutta tuo tähän keskusteluun.
Olet sä kyllä täysin kädetön yksilö.
https://arena.gov.au/assets/2017/08/lithium2.png
Miten sä oikein käytät googlen kuvahakua, kun et tuotakaan nähnyt? Sokeako sä olet?
Sokealle tiedoksi, että tuossa kuvassa näkyy energiatiheyden (kyllä, suhteessa massaan) kasvu oikein iloisesti.
Heh, sori, mutta historiaa ei voi uudelleenkirjoittaa näpertelemällä vuosilukuja toivotulla tavalla.. Huomasi kyllä tuon artikkelin kun hakusi tein, mutta sinulla ei tunnu olevan sen vertaa lähdekritiikkiä, että tajuasit tuon kuvan olevan täyttä puppua... Huomaa, Li-ion akku on sijoitettu energiatehokkuudessa kärkeen. Ihan oikeinhan se on, mutta se ei todellkaan kuulu vuoden 2008 paikkeille, niin kuin tuo käppyrä antaa ymmärtää. Li-ion akku on keksitty vuonna 1983, ja kuten aloituksen artikkelistakin voit lukea markkinoille se tuli vuonna 1991 (minkä jälkeen kehitystä ei ole tapahtunut).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akut eivät ole kehittyneet yhtään, mutta kuitenkin sähköautoilla ajetaan nyt satoja kilometrejä ja meillä on kaikenlaisia ladatavia härpäkkeitä, joista ei voinut 1991 kuvitellakaan :)
Valmistuskustannukset ovat halventuneet, minkä takia niitä härpäkkeitä löytyy kaikenlaista nykyään. Uudempilla sahköautoilla pääsee pidemälle lähinnä siitä syystä, että niissä on isompi akku.
Väitätkö naama pokerina, että energiatiheys ei ole moninkertaistunut?
Jos väität, niin mitäs jos menisit muualle trollaamaan? Siinä tapauksessa voit vaihtaa maisemaa, jos yksinkertainen "li ion energy density" -googlehaku on noin ylivoimaista.
Kyllä. Litiumakku on keksitty 80-luvun alkupuolella. Nuo kaikki ovat vuosikymmenia vanhoja keksintöjä. Mitään konkreettista kehitystä energiantiheyden (suhteessa massaan) ei ole tapahtunut, eikä "li ion energy density" hakusi mitään uutta tuo tähän keskusteluun.
Olet sä kyllä täysin kädetön yksilö.
https://arena.gov.au/assets/2017/08/lithium2.png
Miten sä oikein käytät googlen kuvahakua, kun et tuotakaan nähnyt? Sokeako sä olet?
Sokealle tiedoksi, että tuossa kuvassa näkyy energiatiheyden (kyllä, suhteessa massaan) kasvu oikein iloisesti.
Heh, sori, mutta historiaa ei voi uudelleenkirjoittaa näpertelemällä vuosilukuja toivotulla tavalla.. Huomasi kyllä tuon artikkelin kun hakusi tein, mutta sinulla ei tunnu olevan sen vertaa lähdekritiikkiä, että tajuasit tuon kuvan olevan täyttä puppua... Huomaa, Li-ion akku on sijoitettu energiatehokkuudessa kärkeen. Ihan oikeinhan se on, mutta se ei todellkaan kuulu vuoden 2008 paikkeille, niin kuin tuo käppyrä antaa ymmärtää. Li-ion akku on keksitty vuonna 1983, ja kuten aloituksen artikkelistakin voit lukea markkinoille se tuli vuonna 1991 (minkä jälkeen kehitystä ei ole tapahtunut).
Mitä ihmettä sä oikein sössötät?
Tuossa kaaviossa ei edes puhuta mitään energiatehokkuudesta, vaan energiatiheydestä.
Ja li-ion akku on sijoitettu juuri sinne missä se kulloinkin on. Mikä noista palluroista mukamas on väärin?
Väitteesi on siis, että litiumakkujen energiatiheys on jossain tietämillä 75 Wh/kg edelleen kuten se oli vuonna 1991? Niinkö? Herää nyt pahvi.
Alue: Aihe vapaa
Ei ole kyse siitä, vaan muutoksen pitkittämisestä. Tottakai heillä on omaa salaista tuotekehitystä akkuihin liittyen, mutta ei näitä tuoda markkinoille niin kauan kuin öljyllä saa lypsettyä.
Sitä en sano, että mitään täysin käänteentekevää välttämättä olisi, mutta paljon kuitenkin sellaisia patentteja, joilla akkuteknologiaa voitaisiin viedä eteenpäin.