Vauva vuodelle 2020-21

Kiiko kirjoitti:

Haleja keskenmenon kokeneille <3. Kyllä silloin on oikeus tuntea vihaa ja surra. Mä itse olisin tuollaisessa tilanteessa varmasti vähän tökerö, sillä en tiedä mitä pitäisi sanoa ja alkaisin varmaan selittämään jotain omasta mielestäni lohdullista, jonka toinen voisi ottaa väärin. 

Haaveileeko kukaan muu raskautumisesta sen takia, että pääsisi pois työelämästä 😂? Mulla on aika raskas työ. Ala on uusi ja pitää itse kehittää prosesseja ja työstää toimintatapoja, eli jos kohdataan ongelmia, ei kukaan tiedä vastausta vaan se pitää itse selvittää.  Joskus ajattelen, että olisi kivempi olla alalla jossa "kaikki on jo valmista" ja tehdä "kuten aina ennenkin". Uskon, että ihan lähivuosien aikana työskentely meilläkin helpottuu. Työkuormallisesti suurin osa töistä painottuu kesään ja syksyyn. Sen takia toivon entistä enemmän heinä/elovauvaa, jotta voisin jäädä äitiyslomalle juuri kiireisimpien hetkien keskellä. Eli olispa ihanaa jos nyt tärppäisi, pääsisi kiireen keskeltä perhevapaille ja jos palaa töihin vaikkapa vuoden jälkeen niin prosessit ja toimintatavat on todennäköisesti jo "valmiimpia".  

Mä kävin muutama viikko takaperin gynellä tutkituttamassa itseni. Multa otettiin myös verikokeita ja erilaisia testejä ja sain näiden tulokset eilen. Hyvänä puolena on, ettei musta löytynyt mitään selkeää vikaa mikä vaikeuttaisi raskautumista. Toisaalta harmittaa että miksei sitten puolessa vuodessa ole jo tärpännyt kun ihan yrittämällä yritetään. Ja samalla myös etäisesti pelottaa, että entäs jos vika onkin miehessä ja mitä sitten tapahtuu.   Mutta jatketaan yrittämistä, toivottavasti pian tärppää. 

Mä teen osa-aikaista lapsihaaveiden ja vuosien takaisesta loppuun palamisesta palautumisen vuoksi. 

Oma kokemus oli, että vaikka miehen mieskunnossa ei ole mitään vikaa niin yllättäen spermassa olikin. Spermalabrat ei ole loppuviimein yksityiselläkään niiiiin kalliit etteikö kannattaisi tutkia jos muuta syytä ei keksi.

Neiti kesäheinä kirjoitti:

Täällähän on ollut hyvää keskustelua rauta-arvoista 🙂Kertokaapa nyt vielä mikä on se raja-arvo hemoglobiinissa?Itsellä kun mitattiin viimeksi niin hb 127,ferritiini 33.

Noilla arvoilla söisin kyllä rautaa purkista, mutta syy raudanpuutteelle pitäisi aina selvittää myös. Julkisella vaan tosi vaikeaa saada hoitoa noilla arvoilla.

Täällähän on ollut vilkasta ja hyvää keskustelua monestakin asiasta! Mutta ensiksi...

Ellivelli: pahoittelut keskenmenosta! ❤️ En voi edes kuvitella mitä sinä ja muut vastaavan kokeneet olette joutuneet käymään läpi.

Sitten hyviin keskustelunaiheisiin mitä täällä on käyty:

Kiiko: ihanaa, että kysyit tuota! Luulin olevani ainoa, joka ajattelee, että olisi ihanaa saada lapsi, jotta voi hetkeksi ainakin jättäytyä pois työelämästä ja koko siitä oravanpyörästä. Itse olen paahtanut vuosia paljon töitä ja edennyt urallani ja ollut lähellä myös loppuunpalamista. Tällä hetkellä siis todellakin haaveilen kotiäitiydestä. Tietenkin haluan lapsen ensisijaisesti ihan sen lapsen takia mutta olisihan tuo kotona oleminen hyvä plussa.

Välillä olen jopa miettinyt, että haluanko lapsia ”vääristä syistä” ja siksikö mulle ei suoda lasta. Toisinaan taas mietin, että olenko ollut huono tytär, ystävä, puoliso vai mitä, kun en tule raskaaksi tai ole saanut lapsia? Lähinnä siis pistää vihaksi ja surettaa aina, kun kuulee tai näkee miten jotkut vanhemmat kohtelee lapsiaan huonosti (valitsee jonkun muun asian elämässään lapsensa sijaan tai käyttää hyväksi, pahoinpitelee jne) ja sitten itse ei saa lasta. Onko kellään muilla tällaisia tunteita?

Ja tuosta ferritiinikeskustelusta. Tuntuu ettei sitä oikein lääkäreiden keskuudessa oteta vakavasti vaan pidetään ns muotihömpötyksenä. En tiedä poistuisiko itselläkin lukuisat eri oireet, jos saisi arvot kohoamaan. Lähinnä tosin tällä hetkellä haluaisin saada joltain ammattilaiselta vastauksen, että mistä loppupeleissä johtuu etten oo tullut vielä raskaaksi. Varmistuksen siis siihen ettei ainakaan itsessä ole vikaa. Varasinkin ajan gynelle parin viikon päähän. Täytyy samalla kysyä tuosta ferritiinistä.

Täällä muutoin jatkuu edelleen samperin tiputtelu. Jo varmaan kolmatta päivää... mutta menkat ei ota alkaakseen. Ärsyttää tää kierto. Sais sitten alkaa, jos on kerta alkaakseen.

Onko täällä muuten muita, joilla olisi ollut tai on ongelmana useamman päivän tiputtelu ennen menkkoja? Ja ootteko saaneet siihen apua tai selville syytä mistä johtuu?

Nuunulainen: Pitkittynyt tiputtelu ennen menkkoja johtuu yleensä liian matalasta progesteronista, mikä voi estää raskauden pysymisen vaikka hedelmöittyminen tapahtuisikin. Kysy ihmeessä gyneltä, josko saisit vaikka lugesteronia kiertoa tukemaan.

Nuunulainen, sama kokemus ferritiinistä lääkäreiden puolesta. Yhden kerran olen saanut sen verikokeisiin melkein 2v sitten ja silloinkin lähinnä kovien oireiden JA pari kuukautta aiemmin olleen leikkauksen takia jossa menetin runsaasti verta ja myös hemoglobiini tippui silloin 60. Ferritiini oli tuolloin 9 ja sanottiin, että voit syödä rautaa jos haluat. Noh, yritin, mutta sain niin kovat vatsaoireet/pahoinvoinnit etten jatkanut. Ruokavaliolla yritin korjata. Nyt edellisen km raskauden aikaan ostin vitamiineja missä myös rautaa mukana ja niitä olen nyt syönyt ja vatsakin tuntuu hyvin kestävän. 😊

Tein eilen myöhään illalla pitkällä pidätyksellä vielä uuden testin (pc ei herkkä) ja siihen tuli kuin tulikin väriä ja kai se on plussaksi tulkittavissa!! ❤️ Nyt vaan kamala huoli ja pelko siitä jatkuuko tämä 😩 niin on vielä edellinen km tuoreena mielessä. Neuvolaan en ainakaan aio soittaa kun aikaisintaan viikon kahden päästä, en halua joutua perumaan.. 🙄 ehkä positiivisena asiana vois sanoa, että hieman etovaa oloa havaittavissa nyt herätessä ja rinnat edelleen kipeät ja turvoksissa.

Oi Julppa❤️❤️❤️❤️❤️❤️

Täällä myös yksi, joka jäisi enemmän kuin mielellään hetkeksi kotiin lasten kanssa. Nykyinen duuni on kyllä kivaa, mutta vuorotyötä ja välillä tuntuu, että se syö liikaa perheaikaa. Toisaalta on helpompi järjestää kaikki lääkärit, neuvolat, koulukeskustelut ym. Mut enemmän ja enemmän on alkanut tuntua, että ois ihana olla työssä, mistä illat ja viikonloput jäisi perheelle. Olenkin ajatellut, että mahdollisen äitiysloman jälkeen etsisin sellaisen työn. Vielä en uskalla, koska nykyinen palkkani on kuitenkin varmasti parempi ja se vaikuttaa mahdolliseen äitiysrahaan. Mut asia kerrallaan, nyt pitäisi saada se vauva!

Täällä elellään dpo 9, toivo ja epätoivo vuorottelevat jälleen. Eilen vihloi illasta alavatsaa oikealta puolelta aina ajoittain. Samalta puolelta, kun tunsin kovat oviskivutkin. Rinnat turvottaa, vatsa on sekaisin. Naaman kukkiminen rauhoittui kuin seinään. Lämmöt hyvin koholla, ikeniä kutisee.Nämä voisi olla enteitä, mutta... Sairastuin tosiaan heti ovikselta flunssaan ja nyt ab-kuuri meneillään. Lämmöt ja vatsaoireet voi helposti laittaaflunssan ja ab:n piikkiin. Samoin parantuneen ihon. Kovasti kuumottaa taas alkaa tehtailla. Yksi Babyplanin herkkä ois kaapissa. Uskallan ehkä huomenna kokeilla. Jospa se helpottaa suuntaan tai toiseen tätä jännitystä.

Olen niin kauhean pahoillani Quinn ja Ellivelli ❤

Mulla tänään kp 98 ja menkkoja odottelen kun hormonilaatta on juuri loppumassa. Korjataan siis hormonien vähyyttä lisäämällä tarvittavia kiertoa tukevasti. Aamulämmöistä bongattu ovis kp 82 ja negatiivinen r-testi kp 96, mutta samana iltana oli pientä ruskeaa vuotoa joka ei kuitenkaan jatkunut enää eilen tai tänään. Mieli kääntyy heti siihen suuntaan, että jospa olikin vähän myöhäinen kiinnittyminen. Lämmöt kääntyi nousuun myös heti silloin ruskean vuodon jälkeen. Oviksen jälkeen laskivat muutamassa päivässä tasolle 35,3-35,7 'C mutta nyt eilen ja toissapäivänä 35,8 ja tänään 36,3. 

Maanantaina eka käynti julkisen lapsettomuushoidoissa, nyt jännittää! Täytyy varmastikin tehdä vielä uusi testi maanantaiaamuna.

Onko muilla kokemuksia kiinnittymisvuodosta ja siitä kuinka nopeasti sen jälkeen plussa näkynyt testissä?

Mulla oli Tulppaanitar tuossa edellisessä raskaudessa yhden päivän vaaleanpunertavaa vuotoa, olisko ollut muutamia päiviä tai vajaa viikko ennen plussaa. 🤔 Oletin kiinnittymisvuosoksi. Loppui siihen yhteen päivään silloin.



Nyt en ole huomannut minkäänlaista vuotoa km jälkeen kun ei kuukautisetkaan ehtineet väliin.

Onnea Julppa ❤ Tarrasukkia kovasti matkaan ⭐

Heleenalle peukut pystyssä,että plussa pärähtää testiin 🙂

Hedelmällisyystesti näytti negatiivista mutta aioin tehdä vielä toisen testin tässä kierrossa.Ovulaatiota odotellaan,flo ennustaa sen olevan jo kp11, nyt kp5. Mieli alkaa ehkä pikku hiljaa paranemaan, ei muuta kun kohti uusia pettymyksiä 🙃

Toivotaan Julppa kestävää tärppiä! ❤

Sieltähän ne mun hanat aukes eli kp1 ja yk7 lähti käyntiin. Kävin pitkällä kävelylenkillä helpottamassa fiiliksiä ja viini odottelee jääkaapissa iltaa.

Te ketkä haaveilette esikoisesta, onko ajatuksissa isommankin perheen perustaminen vai niin kuin mulla, että kunhan olisi mahdollisuus edes yhteen? Tietenkin oma mielipide voi muuttua mutta tällä hetkellä on ainakin sellainen olo, että jos edes ensimmäisen saisi niin se voisi myös olla ainoa. Entäs te keillä on jo lapsi, oliko alussa samanlaista ajatusta ja kuinka nopeasti se sitten muuttui ja tuli toive jo toisesta ja kolmannesta?

Kiitos kaikille myötäeläjille. ❤️

Itsellä on kaikki hyvin, pettymys kalvaa mutta senkin yli päästään. Ovulaatiota odottelen, vielä ei näy edes toista viivaa testissä, ensiviikolle ennustaa myös Flo.

Ahkerat tallettelut ja toive, että tutkimus jossa todettiin että nainen on 3 kk normaalia hedelmällisempi km jälkeen, pitää paikkansa. Oon siis päättänyt että tästä kierrosta tärppää tarrasukka baby. 💪🏼

Julppa, nauroin ihan ääneen tekstillesi. NIIN tuttua tuo ”en testaa ennen kun menkat on myöhäs” ja seuraavana päivänä kuitenkin pakko testata. Tosi hyvältä näyttää! Sormet ristissä että nyt tulee sulle se tarrasukka vauva. ❤️

Täällä kans kp1. Kai, kun nyt alkoi kunnon vuoto. Pari päivää sellaista pientä vuotoa/tiputtelua ja nyt hanat auki. Virallisesti yk4 siis. Vaikka on siis ollu jo tosi pitkään et saa tulla, jos on tullakseen. Nyt sitten tähdätty kyllä oviksen ympärolle yrittäminen.

Ja mulla todellakin on yks iso unelma, et pääsis vähäks aikaa töistä pois. Oon aika poikki ollu jo viime keväästä asti. Oisin niin valmis jäämään kotiin!

Ja mulla on aina ollu haaveena useampi lapsi. Yks siis on jo. Kadehtien katon naisia, jotka on raskaana. Välillä tosi vaikeaa! Monta ystävääkin raskaana just nyt..

Hei mulla taas on vähän toisenlainen fiilis et haluisin vaan olla töissä 😂 olin pitkään hukassa työelämässä kun jouduin terveyden vuoksi luopumaan unelmasta ja siinä meni monet tulevaisuuden suunnitelmatkin uusiksi, ehkä sen takia tämä vauvakuumekin loisti poissaololollaan niin kauan.

Nyt olen aivan ihanassa työssä vasta pari vuotta ollut, ja itseasiassa olis aika mahtisjuttuja tulossa siellä useamman vuoden ajan et toisaalta vähän harmittaa jos nyt jää niistä ihan täysin pois . Mutta kyllä olen sen ikäinen että en voi enää alkaa jarruttelemaan, ja sen oman perheen haluaminen on niin kova että siinä kaikki jää toiseks. Oon mieluummin äiti kuin mitään muuta ❤️

simpulainen kirjoitti:

Te ketkä haaveilette esikoisesta, onko ajatuksissa isommankin perheen perustaminen vai niin kuin mulla, että kunhan olisi mahdollisuus edes yhteen? Tietenkin oma mielipide voi muuttua mutta tällä hetkellä on ainakin sellainen olo, että jos edes ensimmäisen saisi niin se voisi myös olla ainoa.

- Kyllä mulla on haaveet siitä perinteikkäänä pidetystä perhemallista, eli kahdesta lapsesta. Olin myös haaveillut, että lapset olisi tehty kun olen 30v (eli 30,99v olisi myös ok), mutta enää siihen ei taida olla realistisia mahdollisuuksia. Nyt haaveissa, että saisin esikoisen ennen kuin täytän 30v. Enää ei ole kovin montaa kuukautta aikaa täyttää tätäkään haavetta. 

Mikä siinä onkin, että tulee ns. ikäpaineita? Olin muutama viikko sitten eräissä sukujuhlissa, jossa eräs nainen odotti puolisonsa kanssa lasta. Eräs vieraista kysyi minkä ikäinen odottaja on kun lapsi syntyy ja nainen kertoi olevansa tuolloin 27v. Vieras kehui suureen ääneen, että sehän on oikein loistava ikä ja otollinen hetki. Näin pari vuotta vanhempana mulle tuli aivan kauhea fiilis. Että mä olen sitten todennäköisesti 30v, jos vielä silloinkaan, ja olenkohan tuon henkilön mielestä sitten täysin ikäloppu.

Toisaalta tuo ikäkysymyskin riippuu vahvasti siihen, että keneltä kysyt. Jotain 25-vuotiasta haukutaan teiniäidiksi (vaikkei sitä ole) ja toisaalta eräskin 37-vuotias ensisynnyttäjä totesi olevansa juuri oikean ikäinen äidiksi. 

Olen aina haaveillut 3 lapsesta, mutta nyt kun tämä esikoisenkin tulo osoittautuu hankalaksi ja aikaa kuluu, niin olen ajatellut että kunhan edes 1 lapsi suotaisiin. Luultavasti jos toista lähdettäisiin yrittämään niin hedelmöityshoitoihin ei enään alettaisiin, vaan kakkonen tulisi luomusti jos olisi tullakseen.  Toki mieli voi muuttua ajan kanssa, mutta tälläiset fiilikset ainakin nyt. 

Ensimmäisen sain 21v ja en ole koskaan haaveillut suurperheestä. Kahden lapsen jälkeen tuntui vaan sopivalta kolmas ja kolmannen jälkeen vielä neljäs 😍 Kuopuksen ollessa eskarissa iski vielä vauvakuume ja päätettiin vielä yrittää.Nähtäväksi jää jääkö lapsiluku lopulta tähän mikä se nyt on ❤

simpulainen kirjoitti:

Toivotaan Julppa kestävää tärppiä! ❤

Sieltähän ne mun hanat aukes eli kp1 ja yk7 lähti käyntiin. Kävin pitkällä kävelylenkillä helpottamassa fiiliksiä ja viini odottelee jääkaapissa iltaa.

Te ketkä haaveilette esikoisesta, onko ajatuksissa isommankin perheen perustaminen vai niin kuin mulla, että kunhan olisi mahdollisuus edes yhteen? Tietenkin oma mielipide voi muuttua mutta tällä hetkellä on ainakin sellainen olo, että jos edes ensimmäisen saisi niin se voisi myös olla ainoa. Entäs te keillä on jo lapsi, oliko alussa samanlaista ajatusta ja kuinka nopeasti se sitten muuttui ja tuli toive jo toisesta ja kolmannesta?

Me miehen kanssa haaveillaan että saatais kaksi lasta, mut nyt kun tässä on mennyt muutama kuukausi yrittämistä ollaan puhuttu siitä miten onnellisia me ollaan jos me tullaan se ykski saamaan, vaikka yrityskuukausia ei oo kauan takana mutta se ettei oo kertaakaan oo tullu ees viivanpaikkaa on pistäny mietityttää et entä jos ei voikaan saada lapsia, miten kova paikka se ois.. mutta tosiaan tässä vasta vähän aikaa yritetty, me mennään mielenrauhan tuomisen vuoksi jouluna yksityiselle tekee testit kummallekin ja puhuu ammattilaiselle, että helpottaisi tämä epävarmuus kummallakin :)