Vauva vuodelle 2020-21
Juttukaveria, vauvakuumeilijoita, yrittäjiä, vertaistukea?
Taustatietoa, ollaan nuoripari 22-24 joilla molemmilla ammatit ja työ taskussa sekä asunto, johon mahtuisi kolmaskin meidän lisäksi.
Meillä vauva-asia alkaa olla ajankohtainen - ollaan ympäripyöreästi sovittu ehkäisyn (kondomi) pois jättäminen heinä-elokuussa. Se hetki alkaa lähestyä ja jännitys pulppuaa ja tekisi mieli puhua jokaiselle, mutta toisaalta en halua muiden tietävän yrityksestä tarkkaan. Moni asia jännittää ja jo perussairauteni (kilpirauhasen vajaatoiminta) vuoksi ensimmäinen konkreettinen asia raskautumisen eteen on käydä lääkärissä kontrollissa jotta lääkitys saadaan kohdalleen. Tämä täytyy siis jo tehdä noin 3 kk ennen raskauden yritystä, eli lääkäriin tulisi asian tiimoilta mennä jo sitten huhtikuussa!
Onko muita? Mitä te huomioitte ennen yrityksen aloittamista?
Kommentit (6611)
Kiitos Tähti ja Kaneli tsemppauksista ja kovasti toivonsäteitää myös täältä suunnalta ihan jokaiselle
Pettymys taas kerran nieleskelty ja odottelen ovistikkujen saapumista alkuviikolla.
Rautakuurinkin aloitin eilen, kun väsymys alkaa ottamaan valtaa koko muijasta. Eikä ihme, nämä äly runsaat vuodot ja se liki 6 viikon vuotelu km:n yhteydessä niin onhan voinut rautavarastot ottaa osumaa.
Taustalla enempi minäkin tällä hetkellä pyörin, kun ei oikein ole mitään kerrottavaa ja tuntuu että samoja asioita toistelen kuukausi toisensa perään.
Onneksi kotona arki vähän muuttuu, kun yläkoululainen palaa ensi viikolla kouluun ja puolisollakin uusi työurakka alkaa maanantaina... Saadaan väljyyttä tänne seinien sisälle ja muutakin kuin vain toistemme tuijottelua 🙈
Kaneli78, plussa tähän kietoon!🤗 Pian pääsetkin testailemaan👍🤗 💗
Äitykkä, kovasti tsemppiä!👍🤗 💗Oletko sinä etänä myös? Voiko sinun tehtäviä hoitaa etänä?
Meillä mies on etänä koronan takia ja nyt tuli lomautukset koko yhtiöön, hän on lomautettuna joka 3:mas viikko. Tosin töitä on hänellä niin paljon, että joutuu työskentelemään lomallakin, kun asiakkaat soittelevat, eikä ketään voi jättää pulaan. Etätyö on aiheuttanut hänelle myös sen, että työpäivät on tosi pitkiä ja hän puurtaa usein illallakin😖
Mua tää tilanne on helpottanut sillä tavalla, että olen ehtinyt olla lapsen kanssa paljon enemmän ja me ollaankin tehty yhdessä paljon kaikkea; leikkikentillä pyöritty, leivottu ja nyt lapsonen on pääasyt mukaan remonttiin, kun uudistetaan kodissa yhden huoneen lattiat, seinät ja kaapisto....myös ollaan tehty uusia hankintoja, sillä on edullisempaa ostaa mm. kodin kalusteita (sohvat, pöydät jne....)....😃
Itse olen myös päässyt nyt taas pitkästä aikaa kunnolla kuntopolulle ja kyllä kunnon kohoamisen tuntee🎶🎶 Myös paino on laskenut -6kg💕💕💕
Tuntuu niin kivalle💕💕💕
Tähtitaivas☆
Äitykkä-77, oot niin ihana, kun ymmärrät minua...kaikessa💗😘 No...mä oon vähän tällainen, että en millään nostaisi kissaa pöydälle ja nyt kyse on tosta päiväkodista....tuo hoitaja (ope) huomauttelee siitä, että lapsi keinuu hoitopäivän aikana liian paljon...🙄
Mä en käsitä, että miksi lapsi ei saisi keinua(?!) Nyt on oppinut ihan itse ottamaan vauhtia ja tietty on innostunut asiasta😀 Lapsi antaa muillekin vuoron keinua, että siitäkään ei ole kyse, että miksi tulisi moittia keinumisesta🤔
Tämä hoitaja moitti mun silmien alla lasta myös siitä, että hän jatkaa kotona keinumista....päiväkodissa tietävät, että hankittiin lapselle kotiin keinut....
Mä oon jotenkin ällistynyt siitä, että hän huomauttelee tällaisesta lapselle, että että keinut liikaa hoidossa ja vielä kotona keinut lisää...🙄🤔
Lapsi oli vaan hiljaa, kun hoitaja tivasi häneltä syytä siihen, että miksi keinut niin paljon🤔(??)
Onko keinuminen lapselle haitallista, vai mistä tässä voi olla kyse?🤔
Tähtitaivas☆
En halua olla tyly tai ”läksyttää” ketään, mutta mitä mieltä ihmiset olis jos täällä ei puhuttais keskenmenoista noi graafisesti. Mä ymmärrän että tämä asia on todella monella meistä tapetilla ja tämä on monia koskettanut. Itse kärsin todella traumaattisia kokemuksia juuri keskenmenoihin liittyen niin toivon että täällä ei niistä ihan tähän sävyyn puhuttaisiin. Toki jos muut haluaa näistä näin puhua, niin asia ok, mutta sitten itse siirryn sivuun, koska nämä keskustelut laukasee mulla semmosia oloja mitä en haluais uudelleen elää. Tottakai keskenmenoista voi ja pitää puhua, mutta jospa nämä kuvailut voisi jättää pois. Ja tämä on siis vaan mun mielipide. Mitä mieltä muut on?
Ikäneito kirjoitti:
Huominen äitienpäivä tuntuu ikävältä, kun lapsi on isällään. Sitä ajattelee järjellä, että sehän on vain tavallinen päivä, mutta ei se niin ole. Toivottavasti seuraava äitienpäivä on meille kaikille lapsirikkaampi.
Ikäneito, halaus💗💕💕💕
Olen hengessä mukana💖
Tähtitaivas☆
nias kirjoitti:
En halua olla tyly tai ”läksyttää” ketään, mutta mitä mieltä ihmiset olis jos täällä ei puhuttais keskenmenoista noi graafisesti. Mä ymmärrän että tämä asia on todella monella meistä tapetilla ja tämä on monia koskettanut. Itse kärsin todella traumaattisia kokemuksia juuri keskenmenoihin liittyen niin toivon että täällä ei niistä ihan tähän sävyyn puhuttaisiin. Toki jos muut haluaa näistä näin puhua, niin asia ok, mutta sitten itse siirryn sivuun, koska nämä keskustelut laukasee mulla semmosia oloja mitä en haluais uudelleen elää. Tottakai keskenmenoista voi ja pitää puhua, mutta jospa nämä kuvailut voisi jättää pois. Ja tämä on siis vaan mun mielipide. Mitä mieltä muut on?
Komppaan, en ehkä näe että tämä on se oikea paikka missä jakaa noita hyvin graafisia kauhukertomuksia. Etenkin kun oli vain uni. Moni täälläkin on kuitenkin oikeasti näitä asioita kokenut ja vaikka keskenmenoistakin on tärkeä puhua, on tuo sen verran herkkä aihe, että toivoisin erityisen paljon ajatusta siihen miten asiat tuodaan esille. Ymmärrän toki, että unet voi olla ahdistavia ja haluaa pahaa mieltä purkaa, mutta siihen sopisi paremmin erillinen ketju. Tai hyvin, hyvin selkeä trigger warning.
Tähti, minä olen hoitovapaalla. Ajatus oli olla kesän yli, mutta jatkanen nyt suoraan sinne saakka kun poika 3 vuotta täyttää. Ja jos toinen lapsi tähän suhteeseen siunaantuu niin sitten myös kotona olemiseni jatkuu.
Tämän mahdollistaa puolison hyvä työtulo ja säästövaramme, tuo kotihoidontuki itsessään on niin olemattoman pieni.
Ja tokihan voin keikkatöitä tehdä jos vaihtelua tarvitsen, hoitopuolella kun on aina hommia.
Mutta juuri nyt tämä kotona oleminen lapsen kanssa on parasta.
Olen Nias samaa mieltä näistä keskenmenojen kuvailuista. Asiasta saa ja pitääkin pystyä täällä purkamaan tuntojaan, mutta tietty hienotunteisuus olisi syytä mukana pitää. Vaikka itse olenkin aika paksunahkainen, niin täytyy sanoa että nyt ei ole ollut ihan kivoimpia juttuja lukea
Kiitos Tähti <3
Olen pahoillani, että kuvailuni järkytti. Varoitin kyllä, ja myös unen kuvailija varoitti kahteen kertaan. Minusta taas olisi hyvä puhua noista kammottavistakin asioista, koska niistä ei puhuta paljon. Ihminen jää niin yksin surun ja järkytyksen kanssa.
Apua miten täällä on kaikki suunniteltua!
Kaikki on nuoria ja naimisissa jo monta vuotta, koulut käyty, vakityöpaikat, omakotitalo, auto, puutarha ja koira. Pitkäaikaissairaudet kartoitettu ja tasapainossa, monivitamiinit aloitettu ennen ku pillerit jäi pois, ovulaatiot tikutetaan, lämpöjä ja limoja seuraillaan.
Oon 30+, mies 40+, parisuhteessa 2 vuotta, vuokrayksiö, ollaan muuttamassa pian toiselle paikkakunnalle kaverin nurkkiin koska korona vei työt, työttömänä siis molemmat, kissa ja minipieni auto. Pitkäaikaissairauksien seuranta satunnaista.
Ja yllätys kävi, nyt 8. viikko raskaana.
Näin kirjoitettuna kuulostaa ihan kamalan vastuuttomalta, mutta koskaan ei tiedä koska se on tapahtuakseen. Jos vauva haluaa tulla nyt, niin otetaan se avosylin vastaan!
Luotan siihen että seuraavan kuukauden aikana saan pitkäaikaissairaudet tasapainoon, ja että seuraavan 6kk aikana löydetään oma kämppä (vuokrakämppä, ostaa ei haluta), miehelle mieluisa työ, itselle jotain hommia mitä voi tehdä kotoa käsin (pahoinvointi ja väsymys aika jäätävää) korjaan vaikka mummojen housuja tai teen puhelinmyyntiä, ihan sama, kaikki auttaa.
Minipieni auto on tarpeeksi minipienelle perheelle, nuoremmaksi ei muututa ja parisuhde on hyvällä pohjalla ja täydellä luottamuksella, alusta asti asuttu yhdessä.
Vähän hullu tilanne, mutta rauhallisin mielin ja tulevaisuuteen luottaen. Hyvä tästä tulee. Kaikella on tarkoitus. Nyt vaan toivotaan että raskaus etenee normaalisti. Takana yksi keskenmeno.
Muurahainen, pieni mutta tärkeä osa maailmaa. Pisaroista ne valtameretkin koostuu.
On hyvä puhua asioista, mutta tämä keskenmenon kuvaileminen HYVIN yksityiskohtaisesti, on minulle liikaa. Kestän todella paljon kuulla muiden ihmisten kokemuksista, jopa niistä kaikista pahimmista, mutta tässä menee mun raja. Me ketkä ollaan keskenmeno koettu, me tiedetään miten rumalta se kaikki näyttää, ja ne onnekkaat ketkä ei ole sitä joutunut kokemaan, niiden ei minusta tarvitse edes miettiä miltä se näyttää. Minusta kukaan ei voita sillä mitään että näitä kuvaillaan. Itselle tulee vaan tosi elävästi kaikki kamala mieleen ja tää ei ole se paikka missä sitä pitäisi keskustella. Tarkoitus ei ole loukata ketään, kerron vaan oman mielipiteeni. Mun kohdalla ne varoitukset meni ohi, olin kerenny sen ohi jo lukemaan valitettavasti. Oma mokahan se oli. Mutta silti.
Äitykkä-77 kirjoitti:
Tähti, minä olen hoitovapaalla. Ajatus oli olla kesän yli, mutta jatkanen nyt suoraan sinne saakka kun poika 3 vuotta täyttää. Ja jos toinen lapsi tähän suhteeseen siunaantuu niin sitten myös kotona olemiseni jatkuu.
Tämän mahdollistaa puolison hyvä työtulo ja säästövaramme, tuo kotihoidontuki itsessään on niin olemattoman pieni.
Ja tokihan voin keikkatöitä tehdä jos vaihtelua tarvitsen, hoitopuolella kun on aina hommia.
Mutta juuri nyt tämä kotona oleminen lapsen kanssa on parasta.Olen Nias samaa mieltä näistä keskenmenojen kuvailuista. Asiasta saa ja pitääkin pystyä täällä purkamaan tuntojaan, mutta tietty hienotunteisuus olisi syytä mukana pitää. Vaikka itse olenkin aika paksunahkainen, niin täytyy sanoa että nyt ei ole ollut ihan kivoimpia juttuja lukea
Äitykkä-77, minusta teet oikean ratkaisun😊🎶🎶🎶
Mua jäi harmittamaan se, että palasin töihin lapsen ollessa 1,5v., koska työnantaja ei huomioinut työkuormaa, joka niskoille heitettiin ja sitten tilanne äitiy lopulta liian pahaksi ison työmäärän takia.
Lapsen ollessa 2-vuotias yritin keskustella työmäärän helpottamisesta ja lisäavuista töissä, mutta koskaan en saanut apuja, vaikka niitä luvattiin.
Sitten päätin itse, että käytän mun oikeutta lyhennettyyn päivään (osittainen hoitovapaa), kunnes lapsi on 3-vuotias.
Työnantaja suostui tähän pitkin hampain,mutta apuja en saanut siltikään. Lopulta tein täyttä päivää 6tunnin palkalla ja kun lapsi täytti sen 3-vuotta, niin jouduin tekemään jo jatkuvaa ylityötä...kaiken kaikkiaan reilun 6kk...
Tuona ajanjaksona olin jo niin väsynyt, kun lapsikin sairasteli, että en jaksanut enää....tein vaan töitä, sillä vaadittiin kokoajan enemmän, koska bisness kasvoi (teknologia teollisuus - kansainvälinen kauppa).
Sitten työnantaja alkoi syyttämään minua töiden laiminlyönnistä ja lopulta sovittiin, etten jatka enää....
Olen onnellinen, että pääsin tuosta kaikesta hyväksikäytöstä pois💕🎶🎶...
Kukaan (edes esimies/johto) ei töissä silloin kuunnellut ongelmia, eikä ketään ole vieläkään otettu tilalleni tuohon tehtävään.
Kaduttaa, etten jatkanut hoitovapaata lapsen 3-vuotispäivään saakka😪
Korona ehkä pelasti minut, koska voin ja saan levätä🙄🎶🎶🎶
Tähtitaivas☆
Äitykkä-77, hyödyin toki kaikesta rahallisesti, mutta siinä kaikki.
Nyt uudet tuulet on avoinna, että mille alalle suuntaan tulevana syksynä, (ellei sitten ois raskaana)🤗💗
Tähtitaivas☆
Muurahainen: Samaa miettinyt :). Raha-asiat kuitenkin järjestyvät ajan mittaan kunhan on edes puolijärkevä ihminen. Lapsi taas on lahja <3.
Tähti: Vaihda ihmeessä lapsen hoitopaikkaa. Tuo hoitaja ei ole ihan viisas. Minä en ole koskaan kuullut mitään negatiivista keinumisesta. Eikä hoitajalle pitäisi kuulua kotona keinumiset millään lailla.
Ikäneito kirjoitti:
Tähti: Vaihda ihmeessä lapsen hoitopaikkaa. Tuo hoitaja ei ole ihan viisas. Minä en ole koskaan kuullut mitään negatiivista keinumisesta. Eikä hoitajalle pitäisi kuulua kotona keinumiset millään lailla.
Ikäneito, ihmettelen kyllä....keinumisesta oli se aiemminkin jo sanonut jotain miehelle, tyyliin "että lapsi ei osaa, kuin keinua" tai että keinuu liikaa🤔
Piirtää pitäisi kuulemma osata paremmin ja värit on muka vielä hakusessa ja samoin numerot🤔
Kotona lapsi ainakin tunnistaa kaikki värit ja numerotkin, mikään superpiirtäjä ei ole, mutta tekee mielestäni ihan ikätasoisia piirrustuksia...
Tähtitaivas☆
Ikäneito, paljon sinulle tsemppiä ja pikaista uutta plussaa!👍😚 ❤
Ja kiitos, että olet täällä niin ihanan innostava ja tsemppaava💗🧡
Tähtitaivas☆
Tähti, minä olen aikanaan harmitellut kun ei ole ollut mahdollisuuksia olla kotona noiden isompien kanssa kuin korkeintaan sinne vanhempainrahakauden loppuun.
Lapset ovat vain sen hetken pieniä, niin nyt aion kyllä nauttia ihan jokaisesta hetkestä kun se on mahdollista ja puoliso tukee täysin tätä ajatusta.
Työt ei karkaa minnekään, mutta taaperoikä menee niin vauhdilla, ihan niinkuin vauvaikäkin
Äitykkä-77 kirjoitti:
Tähti, minä olen aikanaan harmitellut kun ei ole ollut mahdollisuuksia olla kotona noiden isompien kanssa kuin korkeintaan sinne vanhempainrahakauden loppuun.
Lapset ovat vain sen hetken pieniä, niin nyt aion kyllä nauttia ihan jokaisesta hetkestä kun se on mahdollista ja puoliso tukee täysin tätä ajatusta.
Työt ei karkaa minnekään, mutta taaperoikä menee niin vauhdilla, ihan niinkuin vauvaikäkin
Äitykkä-77, olet ihanan jalat maassa ja järjen ääni❤
Onneksi sinunlaisia ihmisiä on, kiitos siitä❤
Aika menee kyllä lujaa, sillä vasta hetki sitten muistelen tulleeni synnytyslaitokselta ja nyt lähes viikonpäästä taapero täyttää 4v....hui!🙄😘 Missä välissä pienestä vauvasta tuli iso poika🤣🙄
Tähtitaivas☆
Tititu: Olipa kamala uni sinulla. Ja minä olen nähnyt keskenmenneen sikiön ehkä 10 rv. VAROITUS! Se oli sikiöpussissa ja oli punainen ja litteähkö, n. 7 cm pituinen. Silmät olivat mustat ja pyöreät. Toivon, että en olisi nähnyt. Entinen mieheni kaivoi sen pöntöstä uteliaisuuttaan, ja otti vielä kuvan. Voin kuvitella miltä tuntuu nähdä tuollainen unessa. Ehkä unesi ei tarkoita sen kummempaa kuin ahdistusta tilanteessasi.
Joku kysyi Inocapsin sivuvaikutuksista. Olen syönyt nyt ehkä pari viikkoa, enkä ole huomannut mitään tavallisuudesta poikkeavaa.
Huominen äitienpäivä tuntuu ikävältä, kun lapsi on isällään. Sitä ajattelee järjellä, että sehän on vain tavallinen päivä, mutta ei se niin ole. Toivottavasti seuraava äitienpäivä on meille kaikille lapsirikkaampi.