Minkälaisia teidän autokoulun opettajat oli?

Vanha mumisija joka vaan paineli jarruaan milloin sattuu, kun olisin halunnut ajaa menemään.

Tai siis on, jos joku juuri nyt käy autokoulua

-ap

Rauhallinen, asiallinen, rento.

Puhui paljon ehkä liikaakin mutta opetti hyvin. Keski-ikäinen mies

Yks ope oli aivan hirveä, joku puolustusvoimilla työskennellyt sotaherra. Joku pohjois-suomalainen autokoulun n. 10 vuotta sitten käynyt saattaa tunnistaa tämän henkilön. Alkoi karjua jos teki yhdenkin pienen virheen, mm. vauhti oli 1 km/h liian matala tai kova ja jos taskuparkki ei onnistunut kun sitä ihan ekaa kertaa yritti. Mäkin itkin yhdellä hänen ajotunneistaan. En tiedä saiko se potkut kun se yhtäkkiä hävisi ennen kun sain kortin. Muut koulun opet oli todella mukavia.

Vanha ukko joka laski kätensä aina reidelleni, ja sanoi " lähdetäämpä ajamaan".

Vanha ukko, mutisi puhuessaan. Välillä siitä oli vaikea saada selvää. Jouduin kysymään ja se tuntui ukkoa ärsyttävän. Kerran hermostuin ja sanoa täräytin, että pitää puhua selvästi ja antaa ohjeet ajoissa. Noh, kaikesta huolimatta opin ajamaan ja inssi meni ekalla läpi.

Vierailija kirjoitti:

Vanha ukko, mutisi puhuessaan. Välillä siitä oli vaikea saada selvää. Jouduin kysymään ja se tuntui ukkoa ärsyttävän. Kerran hermostuin ja sanoa täräytin, että pitää puhua selvästi ja antaa ohjeet ajoissa. Noh, kaikesta huolimatta opin ajamaan ja inssi meni ekalla läpi.

Itsekin kuin ihmeen kaupalla pääsin inssin ajokokeen läpi, vaikka se mumisija ajelutti minua vain kaikenmaailman maalaissivuteillä ja ihaili maisemia. Kaupungissa olin ihan pulassa, kun ei ollut juuri muuta kuin ne mitä teoriassa opeteltiin.

Mukava tyyppi, heitti läppää ja avautui avioliitostaan. Opetus oli jämäkkää mutta hauskaa.

Kamalia melkein kaikki. Mulla vaihtui ope usein syystä tai toiseista, kolme tai neljä miesopee oli ensin yhteensä. Heille yhteistä oli erittäin äkäinen palaute jos mokasin ja tunti päättyi aina siihen että olen tosi huono ja en osaa ja miksi en opi tyyppiseen menoon. Muistan miten aina pelotti mennä tunneille ja usein itkin stressissä ennen tuntia. Tunnilta ei jäänyt oikein mitään päähän kun jännitin opettajia kamalasti. Tän myötä homma venyikin monen monta tuntia siitä mitä yleensä kestää autokoulu. Teoriakokeen sain ekalla läpi mutta ongelmia oli liikenteessä kun pelkäsin niin paljon opettajiani joten sähläsin.

Lopulta viimein opettaja oli ihana. Nainen, ohjeisti rauhallisesti ja ennen kaikkea tuntien päätteksi näki vaivaa opettaa minulle niitä ongemakohtia ihan paperilla, piirsi erilaisia tilanteita ja jaksoi selittää mitä tein väärin ja miten tulisi toimia ja antoi positiivistakin palautetta. Neuvoi harjoittelemaan esim. bussissa mielikuvaharjoitellen että miten ajaisin missäkin, että saisin itseluottamusta jne. Sen kanssa opin nopasti mistä mulla homma kiikasti ja ei enää ollut ongelmia.

En tiiä oisko se mennyt paremmin jos oisi ollut koko ajan yksi ja sama ope eli olisi ehtinyt tottumaan toiseen ja tyyliin opettaa tms. Siinä tuli jotain opettajien kesälomahässäkkää ja muuta joten vaihtuivat jatkuvasti.

Kertoili rivoja juttuja thaimaan lomiltaan. Kerran piti ajaa hänen kotiinsa katsomaan ettei jäänyt kahvinkeitin päälle.. menin pöljä sisään, siellä esitteli ihme sotilaskeräily kamojaan..

Ties mitä olisi voinut saattua kun nyt jälkeenpäin ajattelen..

Oli 50-60 vuoden välillä vaikea sanoa.

Hyi s.t.a mikä ukko oli. Oulussa.