Millaisten asioiden ihmisissä olette huomanneet korreloivan keskenään?
Tämä on peukutusta! Nyt saa mutuillakin ihan vain oman kokemuksen pohjalta, ja sitten peukku ylös jos olet samaa mieltä, ja peukku alas jos olet eri mieltä. Jos asiaa on tutkittu ja jaksat etsiä linkkejä, eikä kyseessä ole vain mielipide, niin niitäkin voi toki laittaa mukaan.
Eli siis mielipiteet, näkemykset, työ, arvot, käytös ja sen sellainen.
Aloitan: Taiteilijat ovat yleensä avarakatseisia ja suvaitsevaisia ihmisiä.
Kommentit (1902)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvännäköisyys ja oikeistolaisuus.
Tämä on myös tutkittu: "Good-looking individuals are more likely to have right-wing political views than less physically attractive people, according to a university study."
https://sputniknews.com/viral/201801311061239797-physically-attractive-…
https://www.psychologytoday.com/us/blog/caveman-politics/201803/science…
Varmaan siksi, että hyvännäköiset saattavat seilata elämässä ulkonäöllään, eivätkä välttämättä kouluttaudu yhtä korkealle. Konservatiivisuus muistaakseni korreloi koulutustason kanssa ainakin jollakin tasolla.
Hyvännäköiset ihmiset pääsevät usein elämässä helpommalla. He ovat suosittuja muiden parissa, ovat haluttuja parisuhdemarkkinoilla ja omaavat näin usein hyvän itsetunnon. He saavat helpommin sen hyvän työpaikan ja vaikkapa sen varakkaan puolison. Siinä se oikeistolainen mielenmaisema kehittyy. He myös olettavat, että kaikki muutkin voisivat saada kaiken yhtä helposti eivätkä kykene asettumaan muiden asemaan. 🙂
Vierailija kirjoitti:
Koulutustaso ja paino. Hesarin jutusta löysin tämän.
Olen duunariukko ja olen erittäin hoikka ja kevyt, painan korkeintaan 60 kg. Ruumiillista työtä eivät lihavat jaksa tehdä.
Henkiseksi valmentajaksi kouluttautunut on lähestulkoon aina itse ihan hukassa elämässään.
Älykkyys ja kyky pitää itsestään hyvää huolta. Älykkäät ihmiset ovat huomattavasti terveempiä kuin tyhmät, erityisesti mitä tulee elintasosairauksiin.
En tunne yhtäkään fiksua tai älyköstä Persua
Tästä tulee nyt pskat niskaan, mutta tämä on mun tekemä havainto:
Lukihäiriö ja se, että ihminen on yksinkertainen. Aina terotetaan, että lukihäiriö ei kerro mitään ihmisen älykkyydestä, mutta mulla on erilainen kokemus..
Tunnen montakin ihmistä, keillä on todella mustavalkoinen ajatusmaailma, huono yleissivistys, tajuaa kaikki asiat jotenkin väärin aina, yksinkertainen huumorintaju, huonot käytöstavat niin aina sieltä somepäivityksistä ja viesteistä löytyy se LUKI HÄIRIÖ.
Eikä vaan tajua, kysyvät, että kirjoitetaanko vesimeloni yhteen ja sitten kirjoittavat vesiletku kuitenkin erikseen.
Tämän lukihäiriön takia eivät myöskään koskaan ole lukeneet yhtään kirjaa, jonka ylpeänä kertovat. Sieltä sitä omaa äidinkieltäkin oppisi, onko se lukihäiriö ihan täydellinen este oikeasti lukemiselle?
Miksi sitä niin hirveästi aina väitetään, ettei se ole merkki yhtään mistään, kun kyllä se nyt vaan on.
Tapailin yhtä miestä joskus, kenestä paljastui, ettei oikeasti osannut kunnolla lukea. Ei osannut myöskään kirjoittaa omaa äidinkieltään edes auttavasti. "Meet siintä eteen päin" sanoin, ettei tuota noin kirjoiteta, niin hän vastasi pokkana, että kyllä puhe_kielellä kirjoitetaan! Hän kuulemma kirjoittaa vain "puhekieltä", eikä ikinä ole lukenut yhtään kirjaa eikä ikinä ole äänestänyt :D
Vähintään keski-ikäinen nainen päättävässä asemassa ja kauhea halu kyykyttää muita. Jos on valta tehdä jotain päätöksiä herkästi alkaa kommentointi miten hänellä on valta blokata toisen pyyntö.
Vierailija kirjoitti:
Tästä tulee nyt pskat niskaan, mutta tämä on mun tekemä havainto:
Lukihäiriö ja se, että ihminen on yksinkertainen. Aina terotetaan, että lukihäiriö ei kerro mitään ihmisen älykkyydestä, mutta mulla on erilainen kokemus..
Tunnen montakin ihmistä, keillä on todella mustavalkoinen ajatusmaailma, huono yleissivistys, tajuaa kaikki asiat jotenkin väärin aina, yksinkertainen huumorintaju, huonot käytöstavat niin aina sieltä somepäivityksistä ja viesteistä löytyy se LUKI HÄIRIÖ.Eikä vaan tajua, kysyvät, että kirjoitetaanko vesimeloni yhteen ja sitten kirjoittavat vesiletku kuitenkin erikseen.
Tämän lukihäiriön takia eivät myöskään koskaan ole lukeneet yhtään kirjaa, jonka ylpeänä kertovat. Sieltä sitä omaa äidinkieltäkin oppisi, onko se lukihäiriö ihan täydellinen este oikeasti lukemiselle?Miksi sitä niin hirveästi aina väitetään, ettei se ole merkki yhtään mistään, kun kyllä se nyt vaan on.
Tapailin yhtä miestä joskus, kenestä paljastui, ettei oikeasti osannut kunnolla lukea. Ei osannut myöskään kirjoittaa omaa äidinkieltään edes auttavasti. "Meet siintä eteen päin" sanoin, ettei tuota noin kirjoiteta, niin hän vastasi pokkana, että kyllä puhe_kielellä kirjoitetaan! Hän kuulemma kirjoittaa vain "puhekieltä", eikä ikinä ole lukenut yhtään kirjaa eikä ikinä ole äänestänyt :D
Kummankinlaisia ihmisiä on, älykkäitä ja vähemmän älykkäitä joilla on lukihäiriö. Sitten on sinnikkäämpiä ja vähemmän sinnikkäitä. On siis myös ihmisiä, jotka lukevat ja kirjoittavat paljon lukihäiriöstä huolimatta. Usein älykkäinä myös oppivat väistämään häiriön ilmituloa mm. tarkistamalla tekstit, käyttämällä apukeinoja ja ihan huomioimalla systemaattisesti, missä usein voi mennä vikaan ja kiinnittämällä tähän erityishuomiota. Sinnikkyys auttaa harjoittelemaan selviytymiskeinoja tai esim. sietämään lukunopeuden hitautta.Toisin sanoen, et välttämättä havaitse lukihäiriön olemassaoloa ulkoapäin tällaisilla yksilöillä, jolloin perustat näkemyksesi ilmiöstä vain siihen, mikä on tarpeeksi ilmiselvää ja ajattelet sen olevan koko kokonaisuus.
Persuus ja rasistisuus.. Usein asioista puuttuu laaja tosiasioihin perustuva rehellinen tieto.
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokka & kaiken mittaaminen rahassa/tavarassa.
Tämä! Tuollaisia vaivaa kauheasti toisten tulot ja varallisuus.
Vierailija kirjoitti:
Henkiseksi valmentajaksi kouluttautunut on lähestulkoon aina itse ihan hukassa elämässään.
Tää on totta. Näillä on esim. tosi rikkonainen parisuhdehistoria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omasta mielestään hyvät ihmistuntijat ovat tosiasiassa pihalla kuin lumiukot mitä tulee toisiin ihmisiin ja heidän lukemiseensa. Heijastavat lähinnä omia asenteitaan ja tunteitaan toisiin ja luovat mitä ihmeellisempiä mielikuvia heistä.
Ihan oikeasti tarkkanäköisiäkin ihmisiä on mutta he pitävät yleensä matalaa profiilia. Viittasin tässä heihin, jotka ovat aina selittämässä kovaan ääneen, kuinka he osaavat lukea ihmisiä ja kuinka he heti ensitapaamisella aistivat, millainen uusi tuttavuus on.
Totta! Kun ihminen on aidosti hyvä jossakin asiassa, hänen ei tarvitse kehua itseään ympäriinsä.
Taitava ihmistuntija myös toki ymmärtää, millaisia tuntemuksia itsensä korostaminen muissa aiheuttaa. Koska osaa lukea muita ja muiden motiiveja, tajuaa kysyä myös itseltään mikä motivaattori ajaisi itsensä korostamista omassa käytöksessä. Ja usein vastaus ei miellytä, joten enemmin aletaan pohdiskelemaan näitä tunteita, kuin toteuttamaan em. käytöstä. Itsereflektio on ihmistuntemuksen alusta ja onkin lähes mahdotonta olla tarkkanäköinen muiden suhteen, ellei samalla oman käytöksensä motiivien ja vaikutuksen.
Miesten parrat. Epäsiisti olemus !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutustaso ja paino. Hesarin jutusta löysin tämän.
Olen duunariukko ja olen erittäin hoikka ja kevyt, painan korkeintaan 60 kg. Ruumiillista työtä eivät lihavat jaksa tehdä.
Tämä. Haluaisin nähdä jonkun plösön lapion varressa tai risusavotassa. Vähemmän on näkynyt.
Jotkut persut hallitsevat sentään oikeinkirjoituksen taidon, jota itselläsi ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Tupakointi ja alhainen koulutustaso.
Sikari ja varakkuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä tulee nyt pskat niskaan, mutta tämä on mun tekemä havainto:
Lukihäiriö ja se, että ihminen on yksinkertainen. Aina terotetaan, että lukihäiriö ei kerro mitään ihmisen älykkyydestä, mutta mulla on erilainen kokemus..
Tunnen montakin ihmistä, keillä on todella mustavalkoinen ajatusmaailma, huono yleissivistys, tajuaa kaikki asiat jotenkin väärin aina, yksinkertainen huumorintaju, huonot käytöstavat niin aina sieltä somepäivityksistä ja viesteistä löytyy se LUKI HÄIRIÖ.Eikä vaan tajua, kysyvät, että kirjoitetaanko vesimeloni yhteen ja sitten kirjoittavat vesiletku kuitenkin erikseen.
Tämän lukihäiriön takia eivät myöskään koskaan ole lukeneet yhtään kirjaa, jonka ylpeänä kertovat. Sieltä sitä omaa äidinkieltäkin oppisi, onko se lukihäiriö ihan täydellinen este oikeasti lukemiselle?Miksi sitä niin hirveästi aina väitetään, ettei se ole merkki yhtään mistään, kun kyllä se nyt vaan on.
Tapailin yhtä miestä joskus, kenestä paljastui, ettei oikeasti osannut kunnolla lukea. Ei osannut myöskään kirjoittaa omaa äidinkieltään edes auttavasti. "Meet siintä eteen päin" sanoin, ettei tuota noin kirjoiteta, niin hän vastasi pokkana, että kyllä puhe_kielellä kirjoitetaan! Hän kuulemma kirjoittaa vain "puhekieltä", eikä ikinä ole lukenut yhtään kirjaa eikä ikinä ole äänestänyt :DKummankinlaisia ihmisiä on, älykkäitä ja vähemmän älykkäitä joilla on lukihäiriö. Sitten on sinnikkäämpiä ja vähemmän sinnikkäitä. On siis myös ihmisiä, jotka lukevat ja kirjoittavat paljon lukihäiriöstä huolimatta. Usein älykkäinä myös oppivat väistämään häiriön ilmituloa mm. tarkistamalla tekstit, käyttämällä apukeinoja ja ihan huomioimalla systemaattisesti, missä usein voi mennä vikaan ja kiinnittämällä tähän erityishuomiota. Sinnikkyys auttaa harjoittelemaan selviytymiskeinoja tai esim. sietämään lukunopeuden hitautta.Toisin sanoen, et välttämättä havaitse lukihäiriön olemassaoloa ulkoapäin tällaisilla yksilöillä, jolloin perustat näkemyksesi ilmiöstä vain siihen, mikä on tarpeeksi ilmiselvää ja ajattelet sen olevan koko kokonaisuus.
Lisään vielä, että jos aiempaa kommentoijaa älykkäämpi lukihäiriöinen ei halua toisen tietävän lukihäiriöstään, toinen ei saa siitä tietää. Älykäs ymmärtää syy-seurauksia ja ennakoi toteutumia. Samalla siis ymmärtää, miksi edeltäjän ei tarvitse tietää, mistä ennakkoluulot muodostuvat ja kuinka väistämättömiä ne ovat. Miksi haasteita kannattaa peittää, vaikka se vaatisi ylimääräistä työtä. Itselläni ei ole lukihäiriötä, mutta olen havainnoinut näin.
Kaikki "tietäähän nyt kaikki varmasti että Minä olen sellainen ja sellainen ihminen" ihmiset ovat kategorisesti itsepetoksessa eläviä roolin vetäjiä.
Jos ihmisen pitää joka paikassa toitottaa olevansa asiaa x, ja siitä öyhöttää, niin voitte vetää siitä omat johtopäätöksenne.
"Minä en ikinä naista lyö, en lyö"
"Minulla on tämä uskonto tässä, ja olen niin niin niin jumalan oma lapsonen että!"
"Minä täältä ylhäältä päin suvaitsen kaikkia itseäni huonompiani ja tuomitsen kaikki pahat ihmiset"
"Olen niin niin hyvä ja kunnollinen, minä en sitä, enkä minä ikinä tätä, meillä päin ei ole tapana tehdä noin, mitä muut huonommat ihmiset tekee"
"Olen niin älykäs ja sivistynyt, olen niin paljon viisaampi kuin muut, harrastan vain näitä meidän älykköjen juttuja, en tuollaisia seiskalehtiä lue"
"Olen niin ahkera ja hyvä, tänään tein sitä ja tätä ja tuota. Teen koko ajan kaikkea, olen niin raataja niin raataja"
Itse kasvoin syrjäseudulla ja naapurustossa ei ollut kavereita. Vanhemmat ei vieneet mihinkään harrastuksiin ja valitin tylsyyttä usein. Keksin kyllä monesti ajanvietettä itsekseni mutta joku rajansa silläkin on. On helppo kehua luovuutta jos siihen annetaan hyvät eväät.