Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies on katkera helposta vauvasta
22.02.2019 |
En edes tiedä mitä ajatella miehen käytöksestä. Meillä on 4 vuotias esikoinen joka on aina ollut haastava, syntyi liian aikaisin ja oli koliikkilapsi. Sairasti ja huusi yöt ja päivät ensimmäiset 2 vuotta. Mies oli ihan loppu (ja itsekkin toki) ja vannoi ettei ikinä halua toista lasta, jos tästä selvitään.
Oli onnellinen kun pääsi töihin karkuun ja minä hoidin pääasiassa lapsen, kunnes palasin töihin lapsen ollessa 2,5v.
Lapsi kasvoi ja aloin puhua toisesta lapsesta. Mies suostui sillä ehdolla, että minä pääasiassa taas hoidan vauvan ja jos hänellä ei hermo kestä, minä ymmärrän ja haetaan apua jostain ulkopuolelta, hän ei jaksa enää vuosia sitä huutamista, eikä välttämättä halua pitää edes isyyslomaa jos silloin on hoidettava koliikkivauvaa yötäpäivää.
Suostuin tähän ja tehtiin toinen lapsi.
Toinen lapsi on nyt 4kk ja maailman helpoin vauva! Nukkuu ja syö, viihtyy yksin ja seurustelee paljon hereillä ollessaan, mahavaivoista ei tietoakaan. Seuraa helposti tuntitolkulla esikoisen leikkejä lattialla.. ja nyt mies on alkanut puhua miten hän voisi jäädä vauvan kanssa kotiin kun esikoinen on kerran päiväkodissa.
Hän voisi kuulemma aloittaa kuntoilun kotona ja lepäillä kun vauva on niin helppo. Minulle kettuilee töihin lähtiessään että nauti tästä lomasta, toiset täällä tekee töitä..
Onko miehellä nyt ”oikeus” patistaa minut töihin ja jäädä itse lomailemaan kotiin vaikka toisin sovittiin?! Miehen mielestä on, koska esikoisen aikana ei ollut kotona, kun ei itse kerran halunnut! Nyt tilanne on kuulemma ihan eri.
Kommentit (209)
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea aloitusta, mutta miehesi on oikeassa.
Ymmärrän pointtisi, samalla mietin, että et ilmeisesti ole koskaan lukenut KIRJAA. Sitä se tekee, jatkuva netissä roikkuminen, keskittymiskyky häviää. Kaikkitietävä tapahtua klikkaamalla. Huono on ennusteesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäli mies oikeasti myös hoitaa lasta hyvin eikä ainoastaan odota saavansa pelkkää vapaa-aikaa, miksi hänelle ei voisi suoda positiivista kokemusta lastenhoidosta ja mahdollisuutta luoda tiivis suhde omaan lapseen?
Mikäli ap vielä haluaa lisää lapsia on mieskin varmasti myötämielisempi jatkossa, jos tämän lapsen vauva-aika on hänestä mukavaa ensimmäisen lapsen saannista poiketen.
Et näe mitään epäreilua siinä, että minä hoidan aina ne vaikeat asiat ja vaikka mitä on sovittu niin luovin niin että miehellä on mahdollisimman mukavaa ja helppoa?
Ap
En, koska aivan itse olet sillä tavoin halunnut asiat miehen kanssa sopia:
"Lapsi kasvoi ja aloin puhua toisesta lapsesta. Mies suostui sillä ehdolla, että minä pääasiassa taas hoidan vauvan ja jos hänellä ei hermo kestä, minä ymmärrän ja haetaan apua jostain ulkopuolelta, hän ei jaksa enää vuosia sitä huutamista, eikä välttämättä halua pitää edes isyyslomaa jos silloin on hoidettava koliikkivauvaa yötäpäivää."
Tuon tekstisikin mukaan mies on jo aiemminkin ajatellut pitävänsä isyyslomaa mikäli uusi lapsi on helpompi kuin edellinen. Nyt kun uusi lapsi todella on helpompi kuin edellinen, et yhtäkkiä soisikaan miehellesi eli lapsenne isälle mahdollisuutta nauttia lapsen vauva-ajasta?
Isyysloma on 3 viikkoa ja äiti voi olla samaan aikaan kotona äitiyslomalla. Minulla on työpaikka, mutta en ole mikään uraihminen, eikä työ suo minulle mitään erityisiä onnistumisia jne. Teen sitä vain rahan takia. En olisi tehnyt alunperinkään lapsia miehen kanssa, joka olisi halunnut jäädä kokonaan kotiin ja itse olisin mennyt synnäriltä takaisin töihin. Tästäkin on puhuttu miehen kanssa ja hänelle on ollut ok että minä olen lasten kanssa kotona ja pidän vanhempainvapaat, esikoisen kanssa olin vielä hoitovapaallakin 1,5v ja sekin oli molemmille ok ja hyvä valinta.
Ap
Anteeksi vaan, mutta kuulostaa siltä, että itsellesi lasten hankinta on ollut ensisijaisesti keino välttää työntekoa. Samalla kaikki puheet siitä, kuinka itselläsi on miestäsi paremmat hermot kertovat enemmänkin siitä, kuinka tarpeesi välttää palkkatyötä kodin ulkopuolella on niin suuri, että saa sinut kestämään lähes mitä vaan. Nyt ongelma onkin se, että miehesi ehdotus jäädä kotiin lapsen kanssa pakottaisi sinut sinne kaikin keinoin välttelemääsi työhön.
Ei ole kyse tästä. Menen kyllä takaisin töihin kun lapset on hoidettu.
Ap
Tulee ihan mieleen joku 50-luvun kotirouva... Lapset ja vaimo kulkevat hiljaa hissukseen kotona, ettei mies vaan häiriinny... Sitten nainen ottaa päävastuun kodista ja lapsista, koska on vain niin paljon parempi... Miehestä on tullut yksi lapsista ja on kateellinen siitä, kun ap saa hääriä kotona... Mies ei osaa edes pyykkejä ripustaa oikein...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaisin että mies uskoo että sinulla on todella ihanaa vauvan kanssa kotona. Mies on oikein kateudesta vihreänä. Mieheltä jää huomaamatta se kaikki mitä kuitenkin teet kotona.
Ehdota miehelle että alottaisitte kokeilemalla viikonlopun ajan sitä että mies olisikin vauvan kanssa kotona ja hoitaisi kotityöt. Veikkaan että sen jälkeen mies ymmärtäisi paljon paremmin mitä on haluamassa. Eli todellisuus ei välttämättä olisikaan ihan sitä mitä hän on haaveissaan kuvitellut.
Miten mies aikoisi kuntoilla vauvan kanssa? Voisiko iltaisin kokeilla vaunulenkkejä/ painon nostamista ja samalla vauvan vahtimista?
Tässä on tavallaan ongelmana sekin että minä nautin kotitöistä. Pyykkään, siivoan ja teen ruuat ihan mieluusti. Mies ei meillä ikinä ole juurikaan noita tehnyt, koska minä tykkään puuhailla koko ajan plus mies ripustaa ne pyykit väärin kuivumaan :D tämäkin on molemmille ok ja arki rullaa hyvin näin. Käytännössä siis minä varmaan hoitaisin kotityöt yhä töiden jälkeen.
Ap
Sekin on oma valinta, että haluaa tehdä asiat itse omalla tavallaan eikä puolison tekemä työ kelpaa. Turha tosin valittaa, kuinka mies ei ole innostunut lasten hankinnasta ja hoidosta, kun samaan aikaan haluaa hoitaa niin kotityöt kuin ne lapsetkin itse.
Juuri tämä! Ollaan niin parhaita ja osaavia kaikessa ja toinen tekee kaiken väärin... Sitten ihmettelee miksi toinen käyttäytyy v*ttumaisesti ja lapsellisesti! Kai ap on perheessä se, joka päättää jopa miehen vaatetuksesta ja hoitaa, kuin kolmatta vauvaa. Mies tuo ainoastaan rahaa taloon ja nainen päättää kaikesta muusta, koska on vaan parempi.
Ymmärsit väärin. Mies saa toki pistää ne pyykit jos haluaa, mutta minua ei haittaa se jos minä sen teen. En valita myöskään miehelle jos hän on ne pistänyt ja mielestäni huonosti. Sinusta se oikeuttaa kohtelemaan minua huonosti että minä pidän kotitöistä? Mies päättää itse omista asioistaan, en puutu niihin.
Ap
Kyllä hän kohtelee sinua huonosti juuri siksi, koska olet antanut hänelle liikaa vapauksia kodinhoidosta ja lapsista. Hän pitää sinua kynnysmattona. Varmaan käyttää tutuille sinusta nimitystä "meidän mamma".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäli mies oikeasti myös hoitaa lasta hyvin eikä ainoastaan odota saavansa pelkkää vapaa-aikaa, miksi hänelle ei voisi suoda positiivista kokemusta lastenhoidosta ja mahdollisuutta luoda tiivis suhde omaan lapseen?
Mikäli ap vielä haluaa lisää lapsia on mieskin varmasti myötämielisempi jatkossa, jos tämän lapsen vauva-aika on hänestä mukavaa ensimmäisen lapsen saannista poiketen.
Et näe mitään epäreilua siinä, että minä hoidan aina ne vaikeat asiat ja vaikka mitä on sovittu niin luovin niin että miehellä on mahdollisimman mukavaa ja helppoa?
Ap
En, koska aivan itse olet sillä tavoin halunnut asiat miehen kanssa sopia:
"Lapsi kasvoi ja aloin puhua toisesta lapsesta. Mies suostui sillä ehdolla, että minä pääasiassa taas hoidan vauvan ja jos hänellä ei hermo kestä, minä ymmärrän ja haetaan apua jostain ulkopuolelta, hän ei jaksa enää vuosia sitä huutamista, eikä välttämättä halua pitää edes isyyslomaa jos silloin on hoidettava koliikkivauvaa yötäpäivää."
Tuon tekstisikin mukaan mies on jo aiemminkin ajatellut pitävänsä isyyslomaa mikäli uusi lapsi on helpompi kuin edellinen. Nyt kun uusi lapsi todella on helpompi kuin edellinen, et yhtäkkiä soisikaan miehellesi eli lapsenne isälle mahdollisuutta nauttia lapsen vauva-ajasta?
Isyysloma on 3 viikkoa ja äiti voi olla samaan aikaan kotona äitiyslomalla. Minulla on työpaikka, mutta en ole mikään uraihminen, eikä työ suo minulle mitään erityisiä onnistumisia jne. Teen sitä vain rahan takia. En olisi tehnyt alunperinkään lapsia miehen kanssa, joka olisi halunnut jäädä kokonaan kotiin ja itse olisin mennyt synnäriltä takaisin töihin. Tästäkin on puhuttu miehen kanssa ja hänelle on ollut ok että minä olen lasten kanssa kotona ja pidän vanhempainvapaat, esikoisen kanssa olin vielä hoitovapaallakin 1,5v ja sekin oli molemmille ok ja hyvä valinta.
Ap
Anteeksi vaan, mutta kuulostaa siltä, että itsellesi lasten hankinta on ollut ensisijaisesti keino välttää työntekoa. Samalla kaikki puheet siitä, kuinka itselläsi on miestäsi paremmat hermot kertovat enemmänkin siitä, kuinka tarpeesi välttää palkkatyötä kodin ulkopuolella on niin suuri, että saa sinut kestämään lähes mitä vaan. Nyt ongelma onkin se, että miehesi ehdotus jäädä kotiin lapsen kanssa pakottaisi sinut sinne kaikin keinoin välttelemääsi työhön.
Mitä ihmettä nyt? Mä rakastan mun työtä ja mies on ollut pitkään meidän lasten kanssa kotona, mutta en olisi missään nimessä lähtenyt töihin synnäriltä tai pienen vauvan luota. Ei se että haluaa jonkin aikaa olla kotona tarkoita että pakoilee työelämää.
-ei ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaisin että mies uskoo että sinulla on todella ihanaa vauvan kanssa kotona. Mies on oikein kateudesta vihreänä. Mieheltä jää huomaamatta se kaikki mitä kuitenkin teet kotona.
Ehdota miehelle että alottaisitte kokeilemalla viikonlopun ajan sitä että mies olisikin vauvan kanssa kotona ja hoitaisi kotityöt. Veikkaan että sen jälkeen mies ymmärtäisi paljon paremmin mitä on haluamassa. Eli todellisuus ei välttämättä olisikaan ihan sitä mitä hän on haaveissaan kuvitellut.
Miten mies aikoisi kuntoilla vauvan kanssa? Voisiko iltaisin kokeilla vaunulenkkejä/ painon nostamista ja samalla vauvan vahtimista?
Tässä on tavallaan ongelmana sekin että minä nautin kotitöistä. Pyykkään, siivoan ja teen ruuat ihan mieluusti. Mies ei meillä ikinä ole juurikaan noita tehnyt, koska minä tykkään puuhailla koko ajan plus mies ripustaa ne pyykit väärin kuivumaan :D tämäkin on molemmille ok ja arki rullaa hyvin näin. Käytännössä siis minä varmaan hoitaisin kotityöt yhä töiden jälkeen.
Ap
Sekin on oma valinta, että haluaa tehdä asiat itse omalla tavallaan eikä puolison tekemä työ kelpaa. Turha tosin valittaa, kuinka mies ei ole innostunut lasten hankinnasta ja hoidosta, kun samaan aikaan haluaa hoitaa niin kotityöt kuin ne lapsetkin itse.
Juuri tämä! Ollaan niin parhaita ja osaavia kaikessa ja toinen tekee kaiken väärin... Sitten ihmettelee miksi toinen käyttäytyy v*ttumaisesti ja lapsellisesti! Kai ap on perheessä se, joka päättää jopa miehen vaatetuksesta ja hoitaa, kuin kolmatta vauvaa. Mies tuo ainoastaan rahaa taloon ja nainen päättää kaikesta muusta, koska on vaan parempi.
Ymmärsit väärin. Mies saa toki pistää ne pyykit jos haluaa, mutta minua ei haittaa se jos minä sen teen. En valita myöskään miehelle jos hän on ne pistänyt ja mielestäni huonosti. Sinusta se oikeuttaa kohtelemaan minua huonosti että minä pidän kotitöistä? Mies päättää itse omista asioistaan, en puutu niihin.
Ap
Kyllä hän kohtelee sinua huonosti juuri siksi, koska olet antanut hänelle liikaa vapauksia kodinhoidosta ja lapsista. Hän pitää sinua kynnysmattona. Varmaan käyttää tutuille sinusta nimitystä "meidän mamma".
Voi olla sitten näinkin, itse haluaisin ajatella että arvostaisi asioita joita teen perheen hyväksi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaisin että mies uskoo että sinulla on todella ihanaa vauvan kanssa kotona. Mies on oikein kateudesta vihreänä. Mieheltä jää huomaamatta se kaikki mitä kuitenkin teet kotona.
Ehdota miehelle että alottaisitte kokeilemalla viikonlopun ajan sitä että mies olisikin vauvan kanssa kotona ja hoitaisi kotityöt. Veikkaan että sen jälkeen mies ymmärtäisi paljon paremmin mitä on haluamassa. Eli todellisuus ei välttämättä olisikaan ihan sitä mitä hän on haaveissaan kuvitellut.
Miten mies aikoisi kuntoilla vauvan kanssa? Voisiko iltaisin kokeilla vaunulenkkejä/ painon nostamista ja samalla vauvan vahtimista?
Tässä on tavallaan ongelmana sekin että minä nautin kotitöistä. Pyykkään, siivoan ja teen ruuat ihan mieluusti. Mies ei meillä ikinä ole juurikaan noita tehnyt, koska minä tykkään puuhailla koko ajan plus mies ripustaa ne pyykit väärin kuivumaan :D tämäkin on molemmille ok ja arki rullaa hyvin näin. Käytännössä siis minä varmaan hoitaisin kotityöt yhä töiden jälkeen.
Ap
Sekin on oma valinta, että haluaa tehdä asiat itse omalla tavallaan eikä puolison tekemä työ kelpaa. Turha tosin valittaa, kuinka mies ei ole innostunut lasten hankinnasta ja hoidosta, kun samaan aikaan haluaa hoitaa niin kotityöt kuin ne lapsetkin itse.
Juuri tämä! Ollaan niin parhaita ja osaavia kaikessa ja toinen tekee kaiken väärin... Sitten ihmettelee miksi toinen käyttäytyy v*ttumaisesti ja lapsellisesti! Kai ap on perheessä se, joka päättää jopa miehen vaatetuksesta ja hoitaa, kuin kolmatta vauvaa. Mies tuo ainoastaan rahaa taloon ja nainen päättää kaikesta muusta, koska on vaan parempi.
Ymmärsit väärin. Mies saa toki pistää ne pyykit jos haluaa, mutta minua ei haittaa se jos minä sen teen. En valita myöskään miehelle jos hän on ne pistänyt ja mielestäni huonosti. Sinusta se oikeuttaa kohtelemaan minua huonosti että minä pidän kotitöistä? Mies päättää itse omista asioistaan, en puutu niihin.
Ap
Kyllä hän kohtelee sinua huonosti juuri siksi, koska olet antanut hänelle liikaa vapauksia kodinhoidosta ja lapsista. Hän pitää sinua kynnysmattona. Varmaan käyttää tutuille sinusta nimitystä "meidän mamma".
Voi olla sitten näinkin, itse haluaisin ajatella että arvostaisi asioita joita teen perheen hyväksi.
Ap
Ei nykymaailmassa itsekäs mies anna arvoa tuollaisille asioille. Ne ovat hänelle itsestään selvyys, että SINÄ hoidat ne. Hän on tottunut menemään sieltä missä aita on matalin ja nyt häntä rasittaa töissä käynti, kun on huomannut, kuinka "helppoa" sinulla kotona on. Auta armias mikä meuhka siitä syntyy, kun mies joutuu sen vauvan hoidon lisäksi myös siivoamaan, pesemään pyykkiä ja laittamaan ruokaa! Taas hän haluaa takaisin töihin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkäs ikäinen tämä vanhempi lapsista on? Onko hän täysipäiväisesti päiväkodissa?
Mitä mies tekee muuta, kuin käy töissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä mies tekee muuta, kuin käy töissä?
Iltaisin hoitaa kanssani lapsia, sekä tekee myös omia juttujaan. Ei tarvitse muuta tehdä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Minkäs ikäinen tämä vanhempi lapsista on? Onko hän täysipäiväisesti päiväkodissa?
4 vuotias. kyllä On täysipäiväisesti lääkärin suosituksesta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mies tekee muuta, kuin käy töissä?
Iltaisin hoitaa kanssani lapsia, sekä tekee myös omia juttujaan. Ei tarvitse muuta tehdä.
Ap
Ei tarvitse siis mitään kodinaskareita tehdä? Koska ei osaa? Entäs sitten jos/kun hän jää vauvan kanssa kotiin, kun on niin helppoa, niin kai sinäkin sitten töiden jälkeen vaan hoidat lapsia miehesi kanssa ja teet omia juttujasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mies tekee muuta, kuin käy töissä?
Iltaisin hoitaa kanssani lapsia, sekä tekee myös omia juttujaan. Ei tarvitse muuta tehdä.
Ap
Ei tarvitse siis mitään kodinaskareita tehdä? Koska ei osaa? Entäs sitten jos/kun hän jää vauvan kanssa kotiin, kun on niin helppoa, niin kai sinäkin sitten töiden jälkeen vaan hoidat lapsia miehesi kanssa ja teet omia juttujasi?
Ei tarvitse tehdä, koska minua ei haittaa että teen ne ja luontevasti ne päivän aikana tulee muutenkin tehdyksi. Tekee jos pyydän kuitenkin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäli mies oikeasti myös hoitaa lasta hyvin eikä ainoastaan odota saavansa pelkkää vapaa-aikaa, miksi hänelle ei voisi suoda positiivista kokemusta lastenhoidosta ja mahdollisuutta luoda tiivis suhde omaan lapseen?
Mikäli ap vielä haluaa lisää lapsia on mieskin varmasti myötämielisempi jatkossa, jos tämän lapsen vauva-aika on hänestä mukavaa ensimmäisen lapsen saannista poiketen.
Et näe mitään epäreilua siinä, että minä hoidan aina ne vaikeat asiat ja vaikka mitä on sovittu niin luovin niin että miehellä on mahdollisimman mukavaa ja helppoa?
Ap
En, koska aivan itse olet sillä tavoin halunnut asiat miehen kanssa sopia:
"Lapsi kasvoi ja aloin puhua toisesta lapsesta. Mies suostui sillä ehdolla, että minä pääasiassa taas hoidan vauvan ja jos hänellä ei hermo kestä, minä ymmärrän ja haetaan apua jostain ulkopuolelta, hän ei jaksa enää vuosia sitä huutamista, eikä välttämättä halua pitää edes isyyslomaa jos silloin on hoidettava koliikkivauvaa yötäpäivää."
Tuon tekstisikin mukaan mies on jo aiemminkin ajatellut pitävänsä isyyslomaa mikäli uusi lapsi on helpompi kuin edellinen. Nyt kun uusi lapsi todella on helpompi kuin edellinen, et yhtäkkiä soisikaan miehellesi eli lapsenne isälle mahdollisuutta nauttia lapsen vauva-ajasta?
Isyysloma on 3 viikkoa ja äiti voi olla samaan aikaan kotona äitiyslomalla. Minulla on työpaikka, mutta en ole mikään uraihminen, eikä työ suo minulle mitään erityisiä onnistumisia jne. Teen sitä vain rahan takia. En olisi tehnyt alunperinkään lapsia miehen kanssa, joka olisi halunnut jäädä kokonaan kotiin ja itse olisin mennyt synnäriltä takaisin töihin. Tästäkin on puhuttu miehen kanssa ja hänelle on ollut ok että minä olen lasten kanssa kotona ja pidän vanhempainvapaat, esikoisen kanssa olin vielä hoitovapaallakin 1,5v ja sekin oli molemmille ok ja hyvä valinta.
Ap
Anteeksi vaan, mutta kuulostaa siltä, että itsellesi lasten hankinta on ollut ensisijaisesti keino välttää työntekoa. Samalla kaikki puheet siitä, kuinka itselläsi on miestäsi paremmat hermot kertovat enemmänkin siitä, kuinka tarpeesi välttää palkkatyötä kodin ulkopuolella on niin suuri, että saa sinut kestämään lähes mitä vaan. Nyt ongelma onkin se, että miehesi ehdotus jäädä kotiin lapsen kanssa pakottaisi sinut sinne kaikin keinoin välttelemääsi työhön.
Mitä ihmettä nyt? Mä rakastan mun työtä ja mies on ollut pitkään meidän lasten kanssa kotona, mutta en olisi missään nimessä lähtenyt töihin synnäriltä tai pienen vauvan luota. Ei se että haluaa jonkin aikaa olla kotona tarkoita että pakoilee työelämää.
-ei ap
Luitko kommentin, johon on vastattu?:
"Minulla on työpaikka, mutta en ole mikään uraihminen, eikä työ suo minulle mitään erityisiä onnistumisia jne. Teen sitä vain rahan takia."
Lapsi on kohta puolivuotias, joten eihän ap ole ollut lähtemässä synnäriltä töihin.
Harvassa maassa saa olla lapsen synnyttyä pois työelämästä yhtä kauan kuin Suomessa ja täällähän isälläkin on oikeus halutessaan jäädä hoitamaan lastaan.
Nyt onkin kyse siitä voisiko isä käyttää tuota oikeuttaan hoitaa pientä lasta kotona jolloin äiti kävisi isän sijaan töissä, mutta tämä ei äidille sovi, sillä hän haluaa pysyä kotona.
Jos, lasta ei imetetä, niin silloin isällä on sama oikeus jäädä kotiin kuin äidillä. Sinua nyt vaan risoo, koska et halua mennä töihin, olisithan sinäkin voinut muuttaa mieleipidettä jos lapsi olisikin ollut hankala.
isällä ei ole oikeutta kettuila, mutta sinullakaan ei ole oikeutta kieltää isää olla kotona lapsen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Imetätkö? Miten se hoituisi?
Ymmärtäisin jos mies keskittyisi perusteluissaan haluun luoda suhde vauvaan jne. Mutta jos perustelu on sitä että haluaa levätä, kuntoilla jne niin en suostuisi vaihtamaan. Eihän mies ajattele lainkaan asiaa vauvan tai sinun kannaltasi. Miksi sinä et saisi kokea yhtä helppoa vauvan kanssa kotona jaksoa vaan sinun tulee hoitaa jos vauva tai lapsi hankalassa vaiheessa ja mies vain jos vauva/lapsi helppo.
Oletko kysynyt että sitoutuisiko mies tekemään kaikki kotityöt kun sinä töissä ja hän kotona? Vai kävisikö siinä niin että mies kokisi olevansa "lomalla" ja siksi hänen ei tarvitse siivota, pyykätä, kokata jne. Kunhan ihan pakollisimmat hoitaa vauvalle.
Miten tuo käytännössä onnistuisi sinun työsinkannalta että äkkiä nyt töihin (olisiko sinulle mahdollista millä aikataululla) ja mies kotiin. Sitten kun vauva taapero niin hoitoon vai jäisitkö sinä sitten kotiin hoitamaan taaperoa? Miten tymantajasi suhtautuisi tähän?
Siis just tämä. Ihan samaa tulin kirjoittamaan. Että mitä v****a??! Minä maksan veroja siksi, että vanhemmat huolehtivat perhevapailla lapsistaan, en siksi että kaikki fuking lusmuilijat "kuntoilee ja levähtää". Aivan samaa luokkaa kun Thaimaahan ilman vauvaa lentävät isyys"lomalaiset". Ihmisillä on aika helkkarin vääristynyt käsitys, mitä varten ne vanhempainvapaat on. Ja toisekseen todellakin ap, entäs kotityöt? Nehän jäis varmaan sun kontolle vaikka ukkosi olisikin kotona, koska hänhän voisi rasittua ja hermostua moisesta siinä lepäilyn välillä. Jos tämä tarina on totta, niin sori vaan ap, mutta ukkosi on aikamoinen vätys ja p a s k a.
En jaksa koko ketjua lukea mutta lähettäisin miehen psykologille miettimään omia valintojaan ja vaatimuksiaan. Pöljä ukko, ei voi muuta sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Jos, lasta ei imetetä, niin silloin isällä on sama oikeus jäädä kotiin kuin äidillä. Sinua nyt vaan risoo, koska et halua mennä töihin, olisithan sinäkin voinut muuttaa mieleipidettä jos lapsi olisikin ollut hankala.
isällä ei ole oikeutta kettuila, mutta sinullakaan ei ole oikeutta kieltää isää olla kotona lapsen kanssa.
Eihän se mies halua olla kotona LAPSEN kanssa, vaan lepäillä ja kuntoilla!!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäli mies oikeasti myös hoitaa lasta hyvin eikä ainoastaan odota saavansa pelkkää vapaa-aikaa, miksi hänelle ei voisi suoda positiivista kokemusta lastenhoidosta ja mahdollisuutta luoda tiivis suhde omaan lapseen?
Mikäli ap vielä haluaa lisää lapsia on mieskin varmasti myötämielisempi jatkossa, jos tämän lapsen vauva-aika on hänestä mukavaa ensimmäisen lapsen saannista poiketen.
Et näe mitään epäreilua siinä, että minä hoidan aina ne vaikeat asiat ja vaikka mitä on sovittu niin luovin niin että miehellä on mahdollisimman mukavaa ja helppoa?
Ap
En, koska aivan itse olet sillä tavoin halunnut asiat miehen kanssa sopia:
"Lapsi kasvoi ja aloin puhua toisesta lapsesta. Mies suostui sillä ehdolla, että minä pääasiassa taas hoidan vauvan ja jos hänellä ei hermo kestä, minä ymmärrän ja haetaan apua jostain ulkopuolelta, hän ei jaksa enää vuosia sitä huutamista, eikä välttämättä halua pitää edes isyyslomaa jos silloin on hoidettava koliikkivauvaa yötäpäivää."
Tuon tekstisikin mukaan mies on jo aiemminkin ajatellut pitävänsä isyyslomaa mikäli uusi lapsi on helpompi kuin edellinen. Nyt kun uusi lapsi todella on helpompi kuin edellinen, et yhtäkkiä soisikaan miehellesi eli lapsenne isälle mahdollisuutta nauttia lapsen vauva-ajasta?
Isyysloma on 3 viikkoa ja äiti voi olla samaan aikaan kotona äitiyslomalla. Minulla on työpaikka, mutta en ole mikään uraihminen, eikä työ suo minulle mitään erityisiä onnistumisia jne. Teen sitä vain rahan takia. En olisi tehnyt alunperinkään lapsia miehen kanssa, joka olisi halunnut jäädä kokonaan kotiin ja itse olisin mennyt synnäriltä takaisin töihin. Tästäkin on puhuttu miehen kanssa ja hänelle on ollut ok että minä olen lasten kanssa kotona ja pidän vanhempainvapaat, esikoisen kanssa olin vielä hoitovapaallakin 1,5v ja sekin oli molemmille ok ja hyvä valinta.
Ap
Anteeksi vaan, mutta kuulostaa siltä, että itsellesi lasten hankinta on ollut ensisijaisesti keino välttää työntekoa. Samalla kaikki puheet siitä, kuinka itselläsi on miestäsi paremmat hermot kertovat enemmänkin siitä, kuinka tarpeesi välttää palkkatyötä kodin ulkopuolella on niin suuri, että saa sinut kestämään lähes mitä vaan. Nyt ongelma onkin se, että miehesi ehdotus jäädä kotiin lapsen kanssa pakottaisi sinut sinne kaikin keinoin välttelemääsi työhön.
Mitä ihmettä nyt? Mä rakastan mun työtä ja mies on ollut pitkään meidän lasten kanssa kotona, mutta en olisi missään nimessä lähtenyt töihin synnäriltä tai pienen vauvan luota. Ei se että haluaa jonkin aikaa olla kotona tarkoita että pakoilee työelämää.
-ei apLuitko kommentin, johon on vastattu?:
"Minulla on työpaikka, mutta en ole mikään uraihminen, eikä työ suo minulle mitään erityisiä onnistumisia jne. Teen sitä vain rahan takia."
Lapsi on kohta puolivuotias, joten eihän ap ole ollut lähtemässä synnäriltä töihin.
Harvassa maassa saa olla lapsen synnyttyä pois työelämästä yhtä kauan kuin Suomessa ja täällähän isälläkin on oikeus halutessaan jäädä hoitamaan lastaan.
Nyt onkin kyse siitä voisiko isä käyttää tuota oikeuttaan hoitaa pientä lasta kotona jolloin äiti kävisi isän sijaan töissä, mutta tämä ei äidille sovi, sillä hän haluaa pysyä kotona.
Paitsi että tässä tapauksessa isä ei halua hoitaa vauvaa, vaan kuntoilla ja levätä. Jos haluaisi omaa lastaan hoitaa, se ei olisi ehdollista siitä, millainen tämä lapsi on. Haluaa hoitaa "helppoa" lastaan. Entä jos tilanne muuttuu? Vauvoilla voi myöhemminkin tulla itkukausia esim hampaiden tulon takia tai liikkumaan opettelun myötä. Koliikki ei ole ainoa itkun aihe. Mitä sitten kun ap on töissä ja mies "ei kestä" itkevää vauvaa? T. Ohis
Alue: Aihe vapaa
Ymmärsit väärin. Mies saa toki pistää ne pyykit jos haluaa, mutta minua ei haittaa se jos minä sen teen. En valita myöskään miehelle jos hän on ne pistänyt ja mielestäni huonosti. Sinusta se oikeuttaa kohtelemaan minua huonosti että minä pidän kotitöistä? Mies päättää itse omista asioistaan, en puutu niihin.
Ap