Mies on katkera helposta vauvasta

Jos miehellä mahdollisuus ottaa vaikka pitkä viikonloppu niin lähdet itse tekemään mummolle siivoukset, laivaristeilylle eiskoisen kanssa tai mitä nyt keksittekään niin mies saa lomailla vauvan kanssa kotona. Ja muistuta että tekee kotityötkin sitten. Saa vähän realismia haaveensa suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Mikäli mies oikeasti myös hoitaa lasta hyvin eikä ainoastaan odota saavansa pelkkää vapaa-aikaa, miksi hänelle ei voisi suoda positiivista kokemusta lastenhoidosta ja mahdollisuutta luoda tiivis suhde omaan lapseen?

Mikäli ap vielä haluaa lisää lapsia on mieskin varmasti myötämielisempi jatkossa, jos tämän lapsen vauva-aika on hänestä mukavaa ensimmäisen lapsen saannista poiketen.

Etenkin jos ap imettää lasta suositusten mukaisesti kokonaisen vuoden, on ap:n syytä olla kotona. Menee ihan mahdottomaksi, jos ap:n pitäisi töistä käsin yrittää imettää lastaan.

(En syyllistä ketään joka ei syystä tai toisesta imetä lastaan, mutta tutkimusten mukaan lapsi saa siitä niin paljon terveyshyötyjä että jokaiselle, joka haluaa ja pystyy imettää lastaan, täytyy antaa siihen mahdollisuus.)

Lisäksi muut käytännön seikat: ap ja miehensä ovat työnantajiensa kanssa sopineet jo kumpi on töissä ja kumpi kotona, ei kuvion muuttaminen onnistu välttämättä tuosta vain. Lapsellekaan ei välttämättä ole hyväksi jos pääasiallinen huoltaja "vaihtuu" yhtäkkiä.

Ja viimeiseksi: ap:n kirjoituksesta päätellen, miehen ensisijainen pyrkimys ei ole saada positiivista kokemusta lastenhoidosta ja luoda tiivis suhde vauvaan, vaan päästä "loisimaan" kotiin. Hän ei ole iloinen helposta lapsesta ja kodin yllättävästä harmoniasta vaan on katkera siitä ap:lle. Mikä on aivan uskomatonta, heidän pitäisi olla tiimi eikä kilpakumppaneita siitä, kummalla on lokoisammat olot.

En suostuisi. Koska siinä kävisi niin, että mies lomailisi ja sinä tekisit työt ja kaikki kotityöt.

Mutta tekisin niin, että järjestäisin isän viikoksi kotiin. Sinä menisit 'töihin'. Eli olisit poissa kotoa sen ajan, mitä normaalisti menee työhön ja työmatkoihin. Ja miehen pitäisi tehdä kaikki ne hommat mitä sinä nyt teet arkena hänen ollessa töissä.

Ei rusinoita voi ottaa pullasta. Miten käytännössä menisi? Sinä menisit pariksi kk töihin. Sitten kun vauva olisi taas vaikea palaisit kotiin...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikäli mies oikeasti myös hoitaa lasta hyvin eikä ainoastaan odota saavansa pelkkää vapaa-aikaa, miksi hänelle ei voisi suoda positiivista kokemusta lastenhoidosta ja mahdollisuutta luoda tiivis suhde omaan lapseen?

Mikäli ap vielä haluaa lisää lapsia on mieskin varmasti myötämielisempi jatkossa, jos tämän lapsen vauva-aika on hänestä mukavaa ensimmäisen lapsen saannista poiketen.

Et näe mitään epäreilua siinä, että minä hoidan aina ne vaikeat asiat ja vaikka mitä on sovittu niin luovin niin että miehellä on mahdollisimman mukavaa ja helppoa?

Ap

Eikö tätä pitäisi miettiä lapsen edun kannalta eikä teidän edun kannalta..? Teillä kohta käynnissä huoltajuusriita avioliiton sisällä :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikäli mies oikeasti myös hoitaa lasta hyvin eikä ainoastaan odota saavansa pelkkää vapaa-aikaa, miksi hänelle ei voisi suoda positiivista kokemusta lastenhoidosta ja mahdollisuutta luoda tiivis suhde omaan lapseen?

Mikäli ap vielä haluaa lisää lapsia on mieskin varmasti myötämielisempi jatkossa, jos tämän lapsen vauva-aika on hänestä mukavaa ensimmäisen lapsen saannista poiketen.

Et näe mitään epäreilua siinä, että minä hoidan aina ne vaikeat asiat ja vaikka mitä on sovittu niin luovin niin että miehellä on mahdollisimman mukavaa ja helppoa?

Ap

En, koska aivan itse olet sillä tavoin halunnut asiat miehen kanssa sopia:

"Lapsi kasvoi ja aloin puhua toisesta lapsesta. Mies suostui sillä ehdolla, että minä pääasiassa taas hoidan vauvan ja jos hänellä ei hermo kestä, minä ymmärrän ja haetaan apua jostain ulkopuolelta, hän ei jaksa enää vuosia sitä huutamista, eikä välttämättä halua pitää edes isyyslomaa jos silloin on hoidettava koliikkivauvaa yötäpäivää."

Tuon tekstisikin mukaan mies on jo aiemminkin ajatellut pitävänsä isyyslomaa mikäli uusi lapsi on helpompi kuin edellinen. Nyt kun uusi lapsi todella on helpompi kuin edellinen, et yhtäkkiä soisikaan miehellesi eli lapsenne isälle mahdollisuutta nauttia lapsen vauva-ajasta?

Pistää silmään, että viestissä ei puhuta ollenkaan vauvan tarpeista. Kyseessä puolisoiden välinen kädenvääntö, lapset ja eritoten kuopus pelinappuloina siinä välissä. Eikös yleensä ensijaiset kriteerit vauvan hoitojärjestelyissä ole lapsen etuun liittyviä? Siis että mies jäisi kotiin siksi, että lapselle on hyväksi luoda läheinen suhde isään - eikä siksi että mies haluaa enemmän "vapaa-aikaa" ( huom. lainausmerkit, koska lastenhoito+kotityöt veisivät kuitenkin pääosan hänen ajastaan ellei hän ole parisuhteen vapaamatkustaja). Ja että äiti myös tukisi isä-lapsisuhteen syntymistä. Ja että tämä kotivanhemman vaihtaminen tapahtuisi lapsen kehityksen ja käytännön asioiden (imetys, lapsen luonteva ja stressiä mahd vähän aiheuttava erkaantuminen äidistä jne.) kannalta hyvässä iässä.

Siis pähkinänkuoressa: vanhemmuudessa pitäisi olla kyse lapsen edusta ja tarpeista - eikä mikään katkeruuden sävyttämä kissanhännänveto että kumpi pääse helpommalla!

Vierailija kirjoitti:

Jos miehellä mahdollisuus ottaa vaikka pitkä viikonloppu niin lähdet itse tekemään mummolle siivoukset, laivaristeilylle eiskoisen kanssa tai mitä nyt keksittekään niin mies saa lomailla vauvan kanssa kotona. Ja muistuta että tekee kotityötkin sitten. Saa vähän realismia haaveensa suhteen.

Tämä voisi toimia, mutta en halua olla vauvasta monta päivää erossa. Täytyy harkita kun vauva on edes hiukan vanhempi.

Ap

Veikkaisin että mies uskoo että sinulla on todella ihanaa vauvan kanssa kotona. Mies on oikein kateudesta vihreänä. Mieheltä jää huomaamatta se kaikki mitä kuitenkin teet kotona.

Ehdota miehelle että alottaisitte kokeilemalla viikonlopun ajan sitä että mies olisikin vauvan kanssa kotona ja hoitaisi kotityöt. Veikkaan että sen jälkeen mies ymmärtäisi paljon paremmin mitä on haluamassa. Eli todellisuus ei välttämättä olisikaan ihan sitä mitä hän on haaveissaan kuvitellut.

Miten mies aikoisi kuntoilla vauvan kanssa? Voisiko iltaisin kokeilla vaunulenkkejä/ painon nostamista ja samalla vauvan vahtimista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikäli mies oikeasti myös hoitaa lasta hyvin eikä ainoastaan odota saavansa pelkkää vapaa-aikaa, miksi hänelle ei voisi suoda positiivista kokemusta lastenhoidosta ja mahdollisuutta luoda tiivis suhde omaan lapseen?

Mikäli ap vielä haluaa lisää lapsia on mieskin varmasti myötämielisempi jatkossa, jos tämän lapsen vauva-aika on hänestä mukavaa ensimmäisen lapsen saannista poiketen.

Et näe mitään epäreilua siinä, että minä hoidan aina ne vaikeat asiat ja vaikka mitä on sovittu niin luovin niin että miehellä on mahdollisimman mukavaa ja helppoa?

Ap

En, koska aivan itse olet sillä tavoin halunnut asiat miehen kanssa sopia:

"Lapsi kasvoi ja aloin puhua toisesta lapsesta. Mies suostui sillä ehdolla, että minä pääasiassa taas hoidan vauvan ja jos hänellä ei hermo kestä, minä ymmärrän ja haetaan apua jostain ulkopuolelta, hän ei jaksa enää vuosia sitä huutamista, eikä välttämättä halua pitää edes isyyslomaa jos silloin on hoidettava koliikkivauvaa yötäpäivää."

Tuon tekstisikin mukaan mies on jo aiemminkin ajatellut pitävänsä isyyslomaa mikäli uusi lapsi on helpompi kuin edellinen. Nyt kun uusi lapsi todella on helpompi kuin edellinen, et yhtäkkiä soisikaan miehellesi eli lapsenne isälle mahdollisuutta nauttia lapsen vauva-ajasta?

Isyysloma on 3 viikkoa ja äiti voi olla samaan aikaan kotona äitiyslomalla. Minulla on työpaikka, mutta en ole mikään uraihminen, eikä työ suo minulle mitään erityisiä onnistumisia jne. Teen sitä vain rahan takia. En olisi tehnyt alunperinkään lapsia miehen kanssa, joka olisi halunnut jäädä kokonaan kotiin ja itse olisin mennyt synnäriltä takaisin töihin. Tästäkin on puhuttu miehen kanssa ja hänelle on ollut ok että minä olen lasten kanssa kotona ja pidän vanhempainvapaat, esikoisen kanssa olin vielä hoitovapaallakin 1,5v ja sekin oli molemmille ok ja hyvä valinta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Veikkaisin että mies uskoo että sinulla on todella ihanaa vauvan kanssa kotona. Mies on oikein kateudesta vihreänä. Mieheltä jää huomaamatta se kaikki mitä kuitenkin teet kotona.

Ehdota miehelle että alottaisitte kokeilemalla viikonlopun ajan sitä että mies olisikin vauvan kanssa kotona ja hoitaisi kotityöt. Veikkaan että sen jälkeen mies ymmärtäisi paljon paremmin mitä on haluamassa. Eli todellisuus ei välttämättä olisikaan ihan sitä mitä hän on haaveissaan kuvitellut.

Miten mies aikoisi kuntoilla vauvan kanssa? Voisiko iltaisin kokeilla vaunulenkkejä/ painon nostamista ja samalla vauvan vahtimista?

Tässä on tavallaan ongelmana sekin että minä nautin kotitöistä. Pyykkään, siivoan ja teen ruuat ihan mieluusti. Mies ei meillä ikinä ole juurikaan noita tehnyt, koska minä tykkään puuhailla koko ajan plus mies ripustaa ne pyykit väärin kuivumaan :D tämäkin on molemmille ok ja arki rullaa hyvin näin. Käytännössä siis minä varmaan hoitaisin kotityöt yhä töiden jälkeen.

Ap

Mielenkiinnosta, kuinka vanha vauva on nyt? Entä esikoinen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikäli mies oikeasti myös hoitaa lasta hyvin eikä ainoastaan odota saavansa pelkkää vapaa-aikaa, miksi hänelle ei voisi suoda positiivista kokemusta lastenhoidosta ja mahdollisuutta luoda tiivis suhde omaan lapseen?

Mikäli ap vielä haluaa lisää lapsia on mieskin varmasti myötämielisempi jatkossa, jos tämän lapsen vauva-aika on hänestä mukavaa ensimmäisen lapsen saannista poiketen.

Et näe mitään epäreilua siinä, että minä hoidan aina ne vaikeat asiat ja vaikka mitä on sovittu niin luovin niin että miehellä on mahdollisimman mukavaa ja helppoa?

Ap

En, koska aivan itse olet sillä tavoin halunnut asiat miehen kanssa sopia:

"Lapsi kasvoi ja aloin puhua toisesta lapsesta. Mies suostui sillä ehdolla, että minä pääasiassa taas hoidan vauvan ja jos hänellä ei hermo kestä, minä ymmärrän ja haetaan apua jostain ulkopuolelta, hän ei jaksa enää vuosia sitä huutamista, eikä välttämättä halua pitää edes isyyslomaa jos silloin on hoidettava koliikkivauvaa yötäpäivää."

Tuon tekstisikin mukaan mies on jo aiemminkin ajatellut pitävänsä isyyslomaa mikäli uusi lapsi on helpompi kuin edellinen. Nyt kun uusi lapsi todella on helpompi kuin edellinen, et yhtäkkiä soisikaan miehellesi eli lapsenne isälle mahdollisuutta nauttia lapsen vauva-ajasta?

Isyysloma on 3 viikkoa ja äiti voi olla samaan aikaan kotona äitiyslomalla. Minulla on työpaikka, mutta en ole mikään uraihminen, eikä työ suo minulle mitään erityisiä onnistumisia jne. Teen sitä vain rahan takia. En olisi tehnyt alunperinkään lapsia miehen kanssa, joka olisi halunnut jäädä kokonaan kotiin ja itse olisin mennyt synnäriltä takaisin töihin. Tästäkin on puhuttu miehen kanssa ja hänelle on ollut ok että minä olen lasten kanssa kotona ja pidän vanhempainvapaat, esikoisen kanssa olin vielä hoitovapaallakin 1,5v ja sekin oli molemmille ok ja hyvä valinta.

Ap

Eikö sillä isyyslomalla siis kannattaisi aloittaa niin, että olette molemmat yhtä aikaa kotona, mutta sovitte, että mies hoitaa kaiken kuin et kotona olisikaan ja näkee samalla, mitä kaikkea vauvan kanssa "lomailuun" kuuluu ja miten se kuntoilu onnistuu vauvan hoidon ja kotitöiden teon lomassa?

Pidät vähän unikoulua, niin miehen mieli muuttuu ;) tai jotain pientä älämölöä keksitte, piilotat tutin hetkeksi.

Eikö helppo vauva olekaan teille yhteinen ilonaihe? Miksi helppo vauva johtaa tällaiseen puolisoiden väliseen kyräilyyn? Nyt kyse ei ole enää vauvasta vaan parisuhteesta! Jättäkää siis lapset välistä ja selvittäkää riidat keskenänne! Puhutte halki kokemukset esikoisen vauva-ajasta ja samoin kuopuksen, kuunnelkaa ihan oikeasti mitä toisella on sanottavaa. Vasta kun ilma on puhdistettu, voitte sopia perheen nykytilanteeseen sopivan työnjaon niin, että se palvelee lasten etua ja on reilu molemmille vanhemmille. Jos ei onnistu, mikä on parisuhteen tulevaisuus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veikkaisin että mies uskoo että sinulla on todella ihanaa vauvan kanssa kotona. Mies on oikein kateudesta vihreänä. Mieheltä jää huomaamatta se kaikki mitä kuitenkin teet kotona.

Ehdota miehelle että alottaisitte kokeilemalla viikonlopun ajan sitä että mies olisikin vauvan kanssa kotona ja hoitaisi kotityöt. Veikkaan että sen jälkeen mies ymmärtäisi paljon paremmin mitä on haluamassa. Eli todellisuus ei välttämättä olisikaan ihan sitä mitä hän on haaveissaan kuvitellut.

Miten mies aikoisi kuntoilla vauvan kanssa? Voisiko iltaisin kokeilla vaunulenkkejä/ painon nostamista ja samalla vauvan vahtimista?

Tässä on tavallaan ongelmana sekin että minä nautin kotitöistä. Pyykkään, siivoan ja teen ruuat ihan mieluusti. Mies ei meillä ikinä ole juurikaan noita tehnyt, koska minä tykkään puuhailla koko ajan plus mies ripustaa ne pyykit väärin kuivumaan :D tämäkin on molemmille ok ja arki rullaa hyvin näin. Käytännössä siis minä varmaan hoitaisin kotityöt yhä töiden jälkeen.

Ap

Ei juma... Sitten SINÄ itket katkerana, kuinka joudut kaiken tekemään jopa töiden jälkeen ja mies vaan lepäilee? Siis sähän olet oikein supermutsi mitä nyt olet hehkuttanutkin... Teet kaiken ja mies on vaan joku siipeilijä siinä... Tässä on juuri kyse jostain teidän kahden välisestä kilpailusta...

Vierailija kirjoitti:

Huh mikä mies. On kateellinen sulle kun sait helpon vauvan. En kyllä tajua yhtään tuollaista käytöstä. Miehesihän haluaa sulle pahaa ja vaikeuksia kun halusi että saisitte taas koliikkilapsen ja saisit kärsiä. Hänenhän pitäisi olla iloinen puolestasi.

Selvä sosiopaatti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veikkaisin että mies uskoo että sinulla on todella ihanaa vauvan kanssa kotona. Mies on oikein kateudesta vihreänä. Mieheltä jää huomaamatta se kaikki mitä kuitenkin teet kotona.

Ehdota miehelle että alottaisitte kokeilemalla viikonlopun ajan sitä että mies olisikin vauvan kanssa kotona ja hoitaisi kotityöt. Veikkaan että sen jälkeen mies ymmärtäisi paljon paremmin mitä on haluamassa. Eli todellisuus ei välttämättä olisikaan ihan sitä mitä hän on haaveissaan kuvitellut.

Miten mies aikoisi kuntoilla vauvan kanssa? Voisiko iltaisin kokeilla vaunulenkkejä/ painon nostamista ja samalla vauvan vahtimista?

Tässä on tavallaan ongelmana sekin että minä nautin kotitöistä. Pyykkään, siivoan ja teen ruuat ihan mieluusti. Mies ei meillä ikinä ole juurikaan noita tehnyt, koska minä tykkään puuhailla koko ajan plus mies ripustaa ne pyykit väärin kuivumaan :D tämäkin on molemmille ok ja arki rullaa hyvin näin. Käytännössä siis minä varmaan hoitaisin kotityöt yhä töiden jälkeen.

Ap

Sekin on oma valinta, että haluaa tehdä asiat itse omalla tavallaan eikä puolison tekemä työ kelpaa. Turha tosin valittaa, kuinka mies ei ole innostunut lasten hankinnasta ja hoidosta, kun samaan aikaan haluaa hoitaa niin kotityöt kuin ne lapsetkin itse.

Vierailija kirjoitti:

Eikö helppo vauva olekaan teille yhteinen ilonaihe? Miksi helppo vauva johtaa tällaiseen puolisoiden väliseen kyräilyyn? Nyt kyse ei ole enää vauvasta vaan parisuhteesta! Jättäkää siis lapset välistä ja selvittäkää riidat keskenänne! Puhutte halki kokemukset esikoisen vauva-ajasta ja samoin kuopuksen, kuunnelkaa ihan oikeasti mitä toisella on sanottavaa. Vasta kun ilma on puhdistettu, voitte sopia perheen nykytilanteeseen sopivan työnjaon niin, että se palvelee lasten etua ja on reilu molemmille vanhemmille. Jos ei onnistu, mikä on parisuhteen tulevaisuus?

Näin se on tehtävä. Itsekin olen todella yllättynyt miksi mies kokee että se on häneltä pois jos pääsen helpommalla. Olemme myös sopineet että mies maksaa suuremman osan kuluista nyt kun olen kotona, niin esikoisen aikana tämä ei ollut ongelma, nyt olen huomannut että mies vihjailee että voisin äitiysrahasta pistää suuremman siivun yhteiseen kassaan kun ”en kerran muuta tee.” En todellakaan ymmärrä mistä tämä kaikki kumpuaa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veikkaisin että mies uskoo että sinulla on todella ihanaa vauvan kanssa kotona. Mies on oikein kateudesta vihreänä. Mieheltä jää huomaamatta se kaikki mitä kuitenkin teet kotona.

Ehdota miehelle että alottaisitte kokeilemalla viikonlopun ajan sitä että mies olisikin vauvan kanssa kotona ja hoitaisi kotityöt. Veikkaan että sen jälkeen mies ymmärtäisi paljon paremmin mitä on haluamassa. Eli todellisuus ei välttämättä olisikaan ihan sitä mitä hän on haaveissaan kuvitellut.

Miten mies aikoisi kuntoilla vauvan kanssa? Voisiko iltaisin kokeilla vaunulenkkejä/ painon nostamista ja samalla vauvan vahtimista?

Tässä on tavallaan ongelmana sekin että minä nautin kotitöistä. Pyykkään, siivoan ja teen ruuat ihan mieluusti. Mies ei meillä ikinä ole juurikaan noita tehnyt, koska minä tykkään puuhailla koko ajan plus mies ripustaa ne pyykit väärin kuivumaan :D tämäkin on molemmille ok ja arki rullaa hyvin näin. Käytännössä siis minä varmaan hoitaisin kotityöt yhä töiden jälkeen.

Ap

Sekin on oma valinta, että haluaa tehdä asiat itse omalla tavallaan eikä puolison tekemä työ kelpaa. Turha tosin valittaa, kuinka mies ei ole innostunut lasten hankinnasta ja hoidosta, kun samaan aikaan haluaa hoitaa niin kotityöt kuin ne lapsetkin itse.

Juuri tämä! Ollaan niin parhaita ja osaavia kaikessa ja toinen tekee kaiken väärin... Sitten ihmettelee miksi toinen käyttäytyy v*ttumaisesti ja lapsellisesti! Kai ap on perheessä se, joka päättää jopa miehen vaatetuksesta ja hoitaa, kuin kolmatta vauvaa. Mies tuo ainoastaan rahaa taloon ja nainen päättää kaikesta muusta, koska on vaan parempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikäli mies oikeasti myös hoitaa lasta hyvin eikä ainoastaan odota saavansa pelkkää vapaa-aikaa, miksi hänelle ei voisi suoda positiivista kokemusta lastenhoidosta ja mahdollisuutta luoda tiivis suhde omaan lapseen?

Mikäli ap vielä haluaa lisää lapsia on mieskin varmasti myötämielisempi jatkossa, jos tämän lapsen vauva-aika on hänestä mukavaa ensimmäisen lapsen saannista poiketen.

Et näe mitään epäreilua siinä, että minä hoidan aina ne vaikeat asiat ja vaikka mitä on sovittu niin luovin niin että miehellä on mahdollisimman mukavaa ja helppoa?

Ap

En, koska aivan itse olet sillä tavoin halunnut asiat miehen kanssa sopia:

"Lapsi kasvoi ja aloin puhua toisesta lapsesta. Mies suostui sillä ehdolla, että minä pääasiassa taas hoidan vauvan ja jos hänellä ei hermo kestä, minä ymmärrän ja haetaan apua jostain ulkopuolelta, hän ei jaksa enää vuosia sitä huutamista, eikä välttämättä halua pitää edes isyyslomaa jos silloin on hoidettava koliikkivauvaa yötäpäivää."

Tuon tekstisikin mukaan mies on jo aiemminkin ajatellut pitävänsä isyyslomaa mikäli uusi lapsi on helpompi kuin edellinen. Nyt kun uusi lapsi todella on helpompi kuin edellinen, et yhtäkkiä soisikaan miehellesi eli lapsenne isälle mahdollisuutta nauttia lapsen vauva-ajasta?

Isyysloma on 3 viikkoa ja äiti voi olla samaan aikaan kotona äitiyslomalla. Minulla on työpaikka, mutta en ole mikään uraihminen, eikä työ suo minulle mitään erityisiä onnistumisia jne. Teen sitä vain rahan takia. En olisi tehnyt alunperinkään lapsia miehen kanssa, joka olisi halunnut jäädä kokonaan kotiin ja itse olisin mennyt synnäriltä takaisin töihin. Tästäkin on puhuttu miehen kanssa ja hänelle on ollut ok että minä olen lasten kanssa kotona ja pidän vanhempainvapaat, esikoisen kanssa olin vielä hoitovapaallakin 1,5v ja sekin oli molemmille ok ja hyvä valinta.

Ap

Anteeksi vaan, mutta kuulostaa siltä, että itsellesi lasten hankinta on ollut ensisijaisesti keino välttää työntekoa. Samalla kaikki puheet siitä, kuinka itselläsi on miestäsi paremmat hermot kertovat enemmänkin siitä, kuinka tarpeesi välttää palkkatyötä kodin ulkopuolella on niin suuri, että saa sinut kestämään lähes mitä vaan. Nyt ongelma onkin se, että miehesi ehdotus jäädä kotiin lapsen kanssa pakottaisi sinut sinne kaikin keinoin välttelemääsi työhön.