Lue keskustelun säännöt.
5v. ekaa kertaa päivähoitoon. Päiväkoti vai pph?
Kumpaan laittaisitte? Lapsi on näin pitkään tottunut kotona saamaan ns. henk.kohtaista palvelua, joten suoraan päiväkotiin isoon ryhmään laittaminen kauhistuttaa ja hoitajilta tuskin ehtisi saada kovinkaan paljon tukea ja huomiota. Kuitenkin kaikki samanikäiset tulevat luokkakaverit ovat päiväkodissa, joten pph:lle mennessä pysyvät kaverit jäisivät saamatta ja eskarin alkaessa muut lapset olisivat tyystin vieraita, eikä kokemusta isosta ryhmästä olisi kertynyt.
Lapsi itse on hyvin vastahakoinen hoitoon menemään, mutta kotihoidossa ei saa juuri minkäänlaista kontaktia muihin ikäisiinsä eikä kerhoja yms ole tarjolla, joten hoito olisi nyt todella tärkeää aloittaa.
Kommentit (212)
Vierailija kirjoitti:
No kyllä se on aika mennä päiväkotiin. Eikö hän tosiaan ole ollut edes harrastuksissa?
Kyse on 5-vuotiaasta! Hyvä luoja tätä pakkososiaalistamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ollut harrastuksissa, kerhoissa tms. Asumme aivan todella pienellä paikkakunnalla, täällä pienten lasten ainoa mahdollinen "harrastus" on päiväkoti. Itse kuitenkin kotona ollessani olen halunnut lapseni hoitaa itse, mikä ilmeisesti nyt olikin sitten loppujen lopuksi aivan hirveä virhe ja lapsesta tulee nyt psykopaatti kun ei ole virikehoidossa pienestä asti ollut. Niin tai näin, aina päin ******. Koitetaan nyt kuitenkin vielä pelastaa mitä pelastettavissa on ja tehdä oikea ratkaisu tulevan hoitomuodon suhteen.
No onhan tuo noissa olosuhteissa aika vahingollista jos ei oikeen mitään lapsikontakteja ole vielä 5-vuotiaana. Kotihoito on tietenkin tosi hyvä, mutta kyllä sille lapselle on sitten muuten tosi tärkeää tarjota muita lapsia ja leikkejä. Leikkiikö hän siis aina aikuisen kanssa tai täysin yksin? Ihan kehityspsykologiassa tuo ikävaihe on tärkeä ryhmätyötaitojen kannalta:aletaan ymmärtämään ryhmäleikkejä ja sääntöjä, tehdään ehdotuksia leikin kulkuun jne..
Päiväkoti ihan ehdottomasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päiväkotiin. Tietenkin.
Miten niin tietenkin?
Että pääsee lapsiryhmään. Mitä kuvittelet siitä seuraavan että ensin könnää kotona palveltavana ja sitten siirtyy perhepäivähoitajalle palveltavaksi?
Tietenkin kotihoito on hyvä asia, eikä lapsi tarvitse harrastustakaan, mutta vanhempien tulee kuitenkin huolehtia, että lapsi saa myös ikäistänsä seuraa ja ikätasoisia virikkeitä. Jos asuu noin syrjässä, niin sitten se vaatii vähän enemmän. Itse olen hoitanut kolme lasta kotona pitkään. Mutta me asumme Helsingin keskustassa, täällä on vaikka joka päivälle kerhoa, harrastusta tai muuta ohjelmaa ja seuraa. Lapset ovat olleet puistotädillä, seurakunnan kerhoissa, metsäkerhossa, harrastuksissa jne. 4 vuotiaina sitten menivät puolipäiväisinä päiväkotiin. Tietenkin on arvokasta hoitaa lasta itse kotona, hyvä niin! Mutta nyt sun täyty ihan viimeistään myös huolehtia siitä, että lapsi pääsee harjoittelemaan kaveritaitojaan ja siihen mielestäni tuossa iässä pph ei enää oikein sovellu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ollut harrastuksissa, kerhoissa tms. Asumme aivan todella pienellä paikkakunnalla, täällä pienten lasten ainoa mahdollinen "harrastus" on päiväkoti. Itse kuitenkin kotona ollessani olen halunnut lapseni hoitaa itse, mikä ilmeisesti nyt olikin sitten loppujen lopuksi aivan hirveä virhe ja lapsesta tulee nyt psykopaatti kun ei ole virikehoidossa pienestä asti ollut. Niin tai näin, aina päin ******. Koitetaan nyt kuitenkin vielä pelastaa mitä pelastettavissa on ja tehdä oikea ratkaisu tulevan hoitomuodon suhteen.
Ja nekö on vaihtoehdot? Viedä vauvana tai paapoa aikuiseksi?
Kyllä normaali vanhempi tajuaa, että kolmivuotiaasta ylöspäin lapsi hyötyy kavereista. Tuo että nyt sitten vietäisiin pph:lle jossa on yksi toinen lapsi kertoo kyllä kaiken.
Äkkiä nyt päiväkotiin se mukula. Muuten on opettaja vaikeuksissa.
Aika mustavalkoista tuo sinunkin ajattelu, jos 5 vuotiaana päivähoitoon menevä on paapottu aikuiseksi :D Usein kotihoidossa olleet lapset on koulun alkaessa muita ujompia ja hiljaisempia, että vähemmän kai opettajaa sinänsä kuormittavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun lapset oli "kotihoidossa" 4- ja 6-vuotiaiksi, mutta heillä oli toisensa. Esikoinen oli tuona aikana myös puistotädillä ja kirkon kerhossa, nuorempi kerhossa. Ja molemmat kävivät myös muskarissa ja satutanssissa saadakseen kavereita. Ja leikkipuistossa käytiin joka päivä, kesällä olivat luontokerhossa jne.
En ole ikinä kuullut, että joku hoitaisi noin isoa lasta tuolla lailla täysin eristyksissä. Eikö neuvola ole sanonut mitään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ollut harrastuksissa, kerhoissa tms. Asumme aivan todella pienellä paikkakunnalla, täällä pienten lasten ainoa mahdollinen "harrastus" on päiväkoti. Itse kuitenkin kotona ollessani olen halunnut lapseni hoitaa itse, mikä ilmeisesti nyt olikin sitten loppujen lopuksi aivan hirveä virhe ja lapsesta tulee nyt psykopaatti kun ei ole virikehoidossa pienestä asti ollut. Niin tai näin, aina päin ******. Koitetaan nyt kuitenkin vielä pelastaa mitä pelastettavissa on ja tehdä oikea ratkaisu tulevan hoitomuodon suhteen.
Ja nekö on vaihtoehdot? Viedä vauvana tai paapoa aikuiseksi?
Kyllä normaali vanhempi tajuaa, että kolmivuotiaasta ylöspäin lapsi hyötyy kavereista. Tuo että nyt sitten vietäisiin pph:lle jossa on yksi toinen lapsi kertoo kyllä kaiken.
Äkkiä nyt päiväkotiin se mukula. Muuten on opettaja vaikeuksissa.
Aika mustavalkoista tuo sinunkin ajattelu, jos 5 vuotiaana päivähoitoon menevä on paapottu aikuiseksi :D Usein kotihoidossa olleet lapset on koulun alkaessa muita ujompia ja hiljaisempia, että vähemmän kai opettajaa sinänsä kuormittavat.
Ei vaikuta siltä että äiti hellittäisi otettaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päiväkotiin, hän on aivan valmis siihen ikä-ja kehitystasonsa huomioiden ja kohtahan se olisi muutenkin edessä, koska aloittaa esiopetuksen. Uskallan sanoa, että aivan turha ja ylimääräinen rasite olisi lapselle itselleen se, että olisi nyt vuoden pph:lla ja sitten pitäisi vaihtaa päiväkotiin ja suoraan eskariin. Nyt eskaria edeltävänä vuonna hän solmii kaverisuhteita ja kiinnittyy ja kiintyy paikkaan eikä eskarin aloitus tunnu ihan niin suurelta asialta mitä se jo itsessäänkin toki on.
Pph hoitaa lähes poikkeuksetta (kädet siis aika varatut) 10kk-3v vauvoja/taaperoita, heistäkö 5v leikki-ikäisesi saisi mielestäsi sopivaa seuraa?
Alku on todnäk haastava, mutta se kuuluu asiaan ja toisaalta uskon, että tämä muutos on sinulle, äitinä, suurempi ja vaikeampi. Tehtäväsi on nyt tukea lastasi, olla sensitiivinen ja kannustaa/rohkaista, hän ei ole enää vauva ja kaipaakin jo tietynlaisia kontakteja ja varsinkin sosiaalisten taitojen harjoittelua joka on muuten yksi 5-6v lasten tärkeimpiä taitoja oppia ennenkuin koulutaival alkaa!
T.varhaiskasvatusalalta+omani aloittivat pk:n yhdessä 3,5v ja 5v iässä. Sitä ennen sosiaalisia suhteita harjoiteltiin mm pihan kavereiden kanssa ja 2x/vkossa kerhossa 2h/kerrallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päiväkotiin. Tietenkin.
Miten niin tietenkin?
Että pääsee lapsiryhmään. Mitä kuvittelet siitä seuraavan että ensin könnää kotona palveltavana ja sitten siirtyy perhepäivähoitajalle palveltavaksi?
Mikä siinä lapsiryhmässä on niin tärkeää, että ilman sitä lapsi jää paitsi jostain täysin välttämättömästä? Voi pph:llakin osallistua tekemisiin eikä vain olla palveltavana. Edessä on joka tapauksessa useita vuosia meluisassa lapsiryhmässä, nyt lapsell olisi tilaisuus viettää vielä vuosi rauhallisessa, kodinomaisessa ympäristössä. Itse valitsisin perhepäivähoitajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuossa iässä on todellakin hyvä oppia toimimaan ryhmässä. Itse olin perhepäivähoidossa kotona (äiti oli hoitaja) kouluun asti ja se kouluun meno oli todellinen shokki ja järkytys. Kesti pitkään, että ymmärsi ryhmädynamiikan esimerkiksi ja oppi saamaan kavereita. Muutenkin taidoissa, yhteisessä toiminnassa ja muussa tultiin jäljessä, pitkään olin myös ulkopuolinen muista. Erot toki tasaantuvat ja peruskoulun KA oli 9, mutta en samaa kohtaloa kyllä suosittele yhdellekään lapselle. Kotona olo kouluun asti ei ole yhdenkään lapsen etu.
Osa pph-hoitajista ei edes ota tuon ikäisiä lapsia hoitoon. Kaverini lapsi aloitti pph:lla "vauvana" ja heille sanottiin, että vuosi ennen eskarin aloittamista pitää siirtyä päiväkotiin, jotta oppii toimimaan isomassa ryhmässä ja samanikäisten lasten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuossa iässä on todellakin hyvä oppia toimimaan ryhmässä. Itse olin perhepäivähoidossa kotona (äiti oli hoitaja) kouluun asti ja se kouluun meno oli todellinen shokki ja järkytys. Kesti pitkään, että ymmärsi ryhmädynamiikan esimerkiksi ja oppi saamaan kavereita. Muutenkin taidoissa, yhteisessä toiminnassa ja muussa tultiin jäljessä, pitkään olin myös ulkopuolinen muista. Erot toki tasaantuvat ja peruskoulun KA oli 9, mutta en samaa kohtaloa kyllä suosittele yhdellekään lapselle. Kotona olo kouluun asti ei ole yhdenkään lapsen etu.
Sinun kokemuksesi = kaikkien kokemus?
Mun pikkusiskoni oli tuolla lailla kotona. Äitini oikein takertui häneen. Kasvatti ihmelasta. On vielä alkuvuoden lapsi joten oli sitten todellakin kotona yli 7,5-vuotiaaksi.
Ei oppinut ollenkaan olemaan yksi ryhmästä tai pärjäämään. Pahoitti ja pahoittaa mielensä pienemmästäkin ja edelleen ei aina ymmärrä, ettei maailma seisahdu hänen takiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ollut harrastuksissa, kerhoissa tms. Asumme aivan todella pienellä paikkakunnalla, täällä pienten lasten ainoa mahdollinen "harrastus" on päiväkoti. Itse kuitenkin kotona ollessani olen halunnut lapseni hoitaa itse, mikä ilmeisesti nyt olikin sitten loppujen lopuksi aivan hirveä virhe ja lapsesta tulee nyt psykopaatti kun ei ole virikehoidossa pienestä asti ollut. Niin tai näin, aina päin ******. Koitetaan nyt kuitenkin vielä pelastaa mitä pelastettavissa on ja tehdä oikea ratkaisu tulevan hoitomuodon suhteen.
No onhan tuo noissa olosuhteissa aika vahingollista jos ei oikeen mitään lapsikontakteja ole vielä 5-vuotiaana. Kotihoito on tietenkin tosi hyvä, mutta kyllä sille lapselle on sitten muuten tosi tärkeää tarjota muita lapsia ja leikkejä. Leikkiikö hän siis aina aikuisen kanssa tai täysin yksin? Ihan kehityspsykologiassa tuo ikävaihe on tärkeä ryhmätyötaitojen kannalta:aletaan ymmärtämään ryhmäleikkejä ja sääntöjä, tehdään ehdotuksia leikin kulkuun jne..
Päiväkoti ihan ehdottomasti.
Kyseessä ei onneksi kuitenkaan ole ainoa lapsi, joten leikkiseuraa sinänsä on isommista sisaruksista ja heidän runsaslukuisista, paljon meillä viihtyvistä kavereista ollut. Mutta toki tämä nyt ei täysin vastaa niitä omia, samanikäisiä ja samoista leikeistä kiinnostuneita kavereita. Olen itsekin sitä mieltä että päiväkoti olisi nyt siinä mielessä parempi vaihtoehto, mutta toisaalta muutos tulee olemaan todella radikaali ja raskas lapselle ja pehmeämpi siirtyminen pois kotihoidosta houkuttelee myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ollut harrastuksissa, kerhoissa tms. Asumme aivan todella pienellä paikkakunnalla, täällä pienten lasten ainoa mahdollinen "harrastus" on päiväkoti. Itse kuitenkin kotona ollessani olen halunnut lapseni hoitaa itse, mikä ilmeisesti nyt olikin sitten loppujen lopuksi aivan hirveä virhe ja lapsesta tulee nyt psykopaatti kun ei ole virikehoidossa pienestä asti ollut. Niin tai näin, aina päin ******. Koitetaan nyt kuitenkin vielä pelastaa mitä pelastettavissa on ja tehdä oikea ratkaisu tulevan hoitomuodon suhteen.
No onhan tuo noissa olosuhteissa aika vahingollista jos ei oikeen mitään lapsikontakteja ole vielä 5-vuotiaana. Kotihoito on tietenkin tosi hyvä, mutta kyllä sille lapselle on sitten muuten tosi tärkeää tarjota muita lapsia ja leikkejä. Leikkiikö hän siis aina aikuisen kanssa tai täysin yksin? Ihan kehityspsykologiassa tuo ikävaihe on tärkeä ryhmätyötaitojen kannalta:aletaan ymmärtämään ryhmäleikkejä ja sääntöjä, tehdään ehdotuksia leikin kulkuun jne..
Päiväkoti ihan ehdottomasti.
Kyseessä ei onneksi kuitenkaan ole ainoa lapsi, joten leikkiseuraa sinänsä on isommista sisaruksista ja heidän runsaslukuisista, paljon meillä viihtyvistä kavereista ollut. Mutta toki tämä nyt ei täysin vastaa niitä omia, samanikäisiä ja samoista leikeistä kiinnostuneita kavereita. Olen itsekin sitä mieltä että päiväkoti olisi nyt siinä mielessä parempi vaihtoehto, mutta toisaalta muutos tulee olemaan todella radikaali ja raskas lapselle ja pehmeämpi siirtyminen pois kotihoidosta houkuttelee myös.
Eli muutos kerran vuodessa ja pakkoystävystyminen sen ainoan pph-kaverin kanssa ja sosiaalisten taitojen opettelun siirtäminen on sinusta parempi vaihtoehto lapselle?
Vai etkö vaan itse kestä päästää irti siitä vauvastasi?
En lukenut ketjua ennenkuin vastasin sinulle ap, mutta ei se yksi 4v.lapsi pelasta tilannetta. Hänkin on välillä sairaana/poissa/lomilla jne ja silloinko sinun 5+v ikäisesi viettäisi päivänsä sen pph:n kanssa? Juu kuulostaa sinällään ihan idylliseltä, ja jatkolta sille miten ollut tähän asti eli yhden aikuisen 100% huomio ja aika vain hänelle. Mutta oikeasti, kaikella ystävyydellä ja myöskin kokemus/tietopohjaan perustuen; aloittakaa päiväkoti, se on monin tavoin parempi ratkaisu nyt lapsesikin kannalta joka on kuitenkin jo viskari-ikäinen.
-29-
Vahva suositus päiväkotiin! 5-vuotias on jo aika vanha aloittelemaan ryhmätaitojen opettelua. Jos on tottunut siihen että saa kaiken huomion ja voi itse päättää leikeissä ym tekemisessä miten toimitaan, on tosi vaikea sopeutua siihen ettei näin enää olekaan. Nyt on siis korkea aika päästä harjoittelemaan eskarissa ja koulussa tarvittavia sosiaalisia taitoja ettei myöhemmin jää ulkopuoliseksi/ joudu kiusatuksi koska ei osaa toimia toisten kanssa ja huomioida muiden mielipiteitä. Päiväkodissa ote on paljon enemmän näihin taitoihin suuntaava kuin perhepäivähoidossa. Alku ei varmasti ole helppo, mutta juuri näitä vaikeita asioita on nyt päästävä harjoittelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa iässä on todellakin hyvä oppia toimimaan ryhmässä. Itse olin perhepäivähoidossa kotona (äiti oli hoitaja) kouluun asti ja se kouluun meno oli todellinen shokki ja järkytys. Kesti pitkään, että ymmärsi ryhmädynamiikan esimerkiksi ja oppi saamaan kavereita. Muutenkin taidoissa, yhteisessä toiminnassa ja muussa tultiin jäljessä, pitkään olin myös ulkopuolinen muista. Erot toki tasaantuvat ja peruskoulun KA oli 9, mutta en samaa kohtaloa kyllä suosittele yhdellekään lapselle. Kotona olo kouluun asti ei ole yhdenkään lapsen etu.
Siksi lapsi onkin nyt menossa hoitoon, ettei tarvitsisi aloittaa koulua suoraan kotihoidosta. Vuosi aikaa vielä ennen eskaria. Itse olin lapsena tyystin pph:lla ja ongelmia kouluun mennessä ei ollut, mutta tiedostan kyllä että joillekkin varsinkin nykyaikana tulee.
Ap
Sinä ap roikut nyt "viimeisessä vauvassasi". Se on haitallista hänen kehitykselleen ja suosittelen perehtymään psykologisiin kirjoihin asian tiimoilta. Asia vaikuttaa suhteeseenne myös murrosiässä.
Ei tietenkään tule, mutta tosiaan kannattaa nyt laittaa pk:n. Lapsella on varmasti ollut hyvä varhaislapsuus sinun kanssasi ja ehtii kyllä oppia ryhmässä toimimiseen seuraavien 2 (1.5?) vuoden aikana ennen koulua. Mun lapset on olleet 3-vuotiaiksi kotona ja olisivat hyvin voineet olla 4-vuotiaiksikin, mutta suoraan kotoa eskariin ei mielestäni ole hyvä. Itse menin noin ja mulla oli todella isoja sopeutumisvaikeuksia.