Äitini huusi kovaan ääneen minulle: "Tule äkkiä katsomaan, täällä on HYRRÄ haudalla!"

Japanissa asetellaan väkkäröitä haudoille (yleensä lapsien) ja miksei siis joku voi muistaa hyrrällä? tai muulla esineellä joka oli osa lapsen elämää.

Keraamisten kissojen/koirien peittämiä hautoja näkyy myös.

Uskomatonta että AP kehtaa tätä samaa provoa uusiksi tänne julkaista. Paljonko pitää päässä heittää että kykenee tällaiseen. Tunnetasolla ei voi olla kaikki kotona, joku psykopaatti ja saa olla vapaalla jalalla. Pahinta on ettei näitä provoja kukaan ylläpidosta poista. Sairasta.

Mieluummin siellä niitä hyrriä ja puutarhatonttuja katselee kuin hautakynttilöiden muovien puoliksi sulaneita raatoja.

Muovinen värikäs vappuhyrrät pyörii kivannäköisesti tuulessa, se kieltämättä piristää ankeaa fiilaria...

Pallopää kirjoitti:

Minä olen jättänyt siskoni haudalle hänen syntymäpäivänään kuohuviiniä muovilasissa, kun mistään en löytänyt jalallisia muovilaseja. Sekin on varmaan jonkun mielestä huono asia?

Minä jätin omalle systerilleni tuplajuustohampurilaisen ranskalaisilla. Oli aikamoinen herkkusuu.

Minä jätin ukon haudalle katuporan ja hiomalaikan.

Minä jätin sixpacin ja makkarapaketin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jälkeenjäänyt kanttura, niin kuin sinäkin.

Pyydäpäs ANTEEKSI! 😠

Seija

No oikeasti äidilläsi on vakavia mielenterveyden ongelmia, jotka sinäkin olet raasu perinyt. Surkeaahan se on 😔 Siltikin ellei psykoosi ole päällä voi mielenterveyspotilaaltakin odottaa edes jonkinlaista käytöstä, joten pidä tunkkis.

Minä jätin sipisipussin ja siiderin.

Tämä nyt on taas tätä kerskakulutusta - ennen saattoi vainajaakin muistaa vaikka omasta puutarhasta poimitulla kukkakimpulla tai istuttamalla begonian jota sitten kävi kastelemassa läpi kesän - uutta ei tarvittu, kun vanhaa hoiti. Talvella riitti kynttilä lyhdyssä ja havut. Nykyään pitää vainajallekin ostaa kaikenmaailman krääsää hauta täyteen. Kuluta, osta, kertakäyttötavaraa, muovia, lisää ja lisää. Luonnonvaroja tuhlataan täysin toisarvoiseen romuun, kun ainoa tapa millä toiseen ihmiseen - kuolleeseenkin - pystyy samaistumaan on kuluttamisen kautta. Enää ei voi vain mennä haudalle ja hiljentyä muistojen ääreen. Surullista.

Minä jätin käsipuntit ja hyppynarun.

Treenaa rauhassa.

Kas kun ei muovisia pääkalloja ja pimeässä kimaltelevia fosforiluurankoja...

Aikanaan tapasin käydä istuskelemassa ja polttelemassa myöhään illalla kaverin haudalla. Juttu oli silloin tuore. Välillä siinä kävi joku mulkoilemassa, että mitä toi kaveri tossa mahtaa puuhata, mutta kukaan ei ollut niin tyhmä, että olisi alkanut mulle avautumaan. Onneksi.

Vierailija kirjoitti:

Hän oli valmis litistämään sen jalallaan, jotta mahtuisi roskiksen suusta sisään. 😀 Äkkiä sanoin, että nykyään on tapa tuoda lasten haudoille krääsää. Äitini oli ihan kummissaan, eikä meinannut uskoa minua. Autossakin hän vielä toisteli ääneen "Hyr-rä, hyr-rää, hyrräää!" Hänen mielestään ihmisistä on tullut ihan hupsuja. Hän mietti, pitäisikö sodassa taistelleen enon haudalle viedä sitten vanha haupitsi! 🤣

Seija

Ooksä vaihtanut taas nimes? Jokin aika sitten se oli Maire.

Vierailija kirjoitti:

Onko äidilläsi dementia vai miksi hän käyttäytyi noin huonosti hautausmaalla?

Modersmål finska, semmoisia ne on. Huutelee ja tappelee. Aina kännissä.

Minä laitoin pari kokoontaittuvaa muovista valkoista parveketuolia. Kiva istuskella siinä ja muistella.

Ensi kesänä vien maattavan lepolassen - sellaisen rantaversion.

Mie hokasin vimmetteks hautuumaavisiitilla yjella hauvalla kortonkipakkauksen. Voi yhden kerran mailman menoa. T. Tarja

Outo aloitus.

Hilkka

Kylmä jätkä kirjoitti:

Aikanaan tapasin käydä istuskelemassa ja polttelemassa myöhään illalla kaverin haudalla. Juttu oli silloin tuore. Välillä siinä kävi joku mulkoilemassa, että mitä toi kaveri tossa mahtaa puuhata, mutta kukaan ei ollut niin tyhmä, että olisi alkanut mulle avautumaan. Onneksi.

Kun yksi kaverimme kuoli autokolarissa nuorena istuimme illalla juomassa sen haudalla olutta eikä kukaan kumma kyllä sanonut valittavaa sanaa, vaikka kieltämättä jotkut ihmeissään katselikin. Hautausmaan hoitaja kävi vaan sanomassa että älkää sitten jättäkö pulloja tai muita roskia.