Päiväkodin henkilökunta keksinyt lapselleni lempinimem, jolla nyt lasta kutsuvat

Oot varmaan antanut lapselle nimen, joka muiden mielestä on aivan hirveä.

Päiväkodissa ovat fiksusti keksineet jonkun järkevän ja käytettävän lempinimen.

Poika on Ju

Ja kutsuvat Jujutsu

Usein vieläpä Jujujujutsu

Kiinnostais kyl jo tietää mikä se lempinimi on

En tiedä ap:n lapsen nimeä, mutta valitettavan usein vanhemmat antavat lapselleen niin pitkän nimen, ettei sitä jaksa erkkikään käyttää.

Ap, eihän vain ole päiväkoti missä yksi sitruunan syönyt ohjaaja on sitä mieltä, että pojat on poikia...ja tuo nimihän on vain kivaa leikkiä..

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Minunkin lapsellani on oman nimen lisäksi useita lempinimiä (ainakin 7), joita käytetään vaihdellen (2 vakiintuneinta eniten käytössä). Sukulaisilla, kavereilla ja meillä vanhemmilla on omat lempparit. Yksi eniten käytetyistä nimistä on päiväkodin liikuntakerhon vetäjäpoitsun keksimä 5 v takaa. Päiväkodin aikuisten ja lasten keksimiä 3 ja 1 minun keksimä, jonka keksi myös lto. Eikä ole mua nämä haitanneet!

Tarhan henkilökuntaa voi vielä huomauttaa asiasta, koska ovat työntekijöitä. Mutta mites sitten jatkossa, et voi estää tulevia luokkakavereita ja ystäviä keksimästä ja käyttämästä lempinimeä. Eityisesti jos lapsesi nimi ei ole helposti "suuhun sujuva" niin lempinimiä varmasti keksitään.

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitin tähän ketjuun aiemmin ja kerroin kouluttavani lähihoitajia. Ihmettelen yhä suuresti sitä, että monille on itsestään selvää lempinimien käytön oikeutus. Ei tässä ole kyse koululaisesta vaan 3-vuotiaasta lapsesta! Ei lempinimiä voi noin vain ottaa käyttöön vanhemmista piittaamatta. Ja silloin vanhemmat voivat todellakin oikaista PK:n henkilökuntaa jos joukossa on noin tyhmiä. 

Missä on ammattimainen ote työhön hoitajat?? 

Mikä sinun ammatti on?ja tuo koulutustausta ohjaamaan lähäreitä?

Minä en ole koskaan tykännyt lempinimistä. Olen sanonut niiden keksijöille, että toivoisin, että sanoisivat aina vain nimeni Venla. Eikä siitä oikein kukaan ole koskaan keksinyt mitään. Paitsi Venski, mikä oli kyllä aika kamala :d

Se on ollut kaikille ok.

Siksi olen myös varauksella suhtautunut lempinimiin mutta joistain rakkaista tyypeistä on silti suussani muotunut lempinimisiä.

Olen sanonut heille, että kieltäkää heti, jos tuntuu kurjalta.

Taasko? Vastahan sä tästäkin avauduit.

Meillä lapsi ei reagoi lempinimiinsä. Hän on Ida ja jos joku huutelee Idskua tms., niin lapsi ei kuuntele. Tarhasta tuli huomautuksia, kun lapsi ei tottele ja minä ihmettelin, että tottele mitä, itselleen tuntematonta lempinimeäkö.

Vierailija kirjoitti:

Itse työskentelen vurohoidossa ja lapset on minulle tuttuja ja rakkaita.Kutsun usein heitä lempinimillä,esim.vilma=viltsu...Ne on hellittelynimiä.Enpä ole tajunnutkaan,että joku ei siitä tykkää.

Eli hyvä tietää tämäkin.En enää tee niin!

Saako lapsi kutsua sinua Pimpsu-tädiksi? Tai saako vanhempi kertoa hoitajalle, että "aamulla Köntsä kertoi, että menette huomenna retkelle".

Vierailija kirjoitti:

Toimin vapaa-ajalla lasten kanssa (urheiluharrastus). Valmentajana minulla on tapa läheisiksi muodostuneita lapsia kutsua joskus hellästi lempinimillä. He pitävät siitä. Yhden lapsen vanhempi on ap:n kaltainen. Häntä en enää hellittele lempinimellä. Lapsi on siitä surullinen - jää yhteisen hassuttelun ulkopuolelle.

Sinäkö et kykene luomaan ryhmähenkeä ilman sellaista yhteistä hassuttelua, joka mahdollisesti hyvinkin ikävästi loukkaa lasta? Ethän valmenna voimisteluryhmää?

On hämmentävää lukea tätä keskustelua, kun itsellä ei koskaan ole ollut lempinimeä, vaikka sellaista olen aina salaa toivonut. Yhyy.

Mulla on ihan tavallinen suomalainen nimi tosin ei kauhean yleinen, eikä mulle ollut ikinä missään elämänvaiheessa kukaan keksinyt lempinimeä! Tämä on oikeasti joskus lapsena harmittanut ja paljon. Lapsena/ nuorena harrastuksissa, leireillä, kerhoissa ja kaveriporukoissa aika pian muut sai lempinimiä, tai useampiakin, sellaisetkin joilla oli jo vakiintunut esim. omien vanhempien antama lempinimi, mutta minä en. Mun vanhemmatkaan ei ole ikinä kutsuneet millään lempi- tai hellittelynimellä. Nyt olen yli 40-vuotias ja eräs työkaveri on vääntänyt mun nimestä pidennetyn version, joka on oikeasti vielä nättikin, ja kyllä vaan vielä tässä iässäkin sydäntä lämmittää ja tekee olon erityiseksi.

Jos ne lempinimet ei ole tarkoitettu haukkumanimiksi, niin antakaa olla. Se vain tarkoittaa että se teidän lapsi on erityinen muillekin kuin teille vanhemmille. Rakkaalla lapsella on monta nimeä...

Tuttavani valitsi lapsensa nimet niin, että niistä ei saa lempinimiä, koska sehän on siis ihan hirveetä kun lapsia kutsutaan lempinimillä. Ja sitten kävi niin että mieli pahoittui, kun niitä ei kuitenkaan osata sanoa oikein, tyliin sanotaan Jani vaikka oikea nimi on Jan. Nyt lapsikin on teini ja haukkuu kavereitaan että sanovat nimen väärin. Näin sitä kasvatetaan ylimielisiä niuhoja.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on vähän sama tilanne. Siskokset ovat nimiltään Eleonoora ja Josefiina. Tarhan tädit olivat keksineet alkaa kutsua heitä nimillä Ellu ja Jossu. Olen tyttärilleni antanut kauniit nimet, niin joku kehtaa keksiä heille noinrumat lempinimet. Olen antanut tarhaan palautetta, että tyttöjä pitää kutsua oikeilla nimillä, mutta niin ne tädit vaan jatkaa tuota nimittelyä. Ei mikään ihme, että lapset oppivat kiusaamaan toisiaan.

Voin vain kuvitella, kun Eleonoora on puremassa Josefiinaa reiteen - kuinka tarhassa henkilökunta huutaa Eleonoora! Älä pure. Josefiinaan tulee kipeää. Nopeampi on sanoa Ellu irti! Vanha ohje on, että ennen lapsen nimeämistä vanhemmat menevät portaille huutamaan 10 kertaa ajattelemaansa lapsen nimeä. Vois vähentyä nämä pitkät Keijucharlottaseveriiiinaaa, Keijucharlottaseveriiinaaa...... syömääään !

Kyllä on pikkumaisia tämän ajan vanhemmat. Jos nimi ei ole loukkaava ja lapselle se on ok, niin pitääkö sitä olla mielensäpahoittaja-ankeuttaja ihan periaatteesta?

"Yhyybyää, mutta kun minun lapsibarbileikeissäni tää nimi on Villelmiina-Euforiana! Ette saa kutsua muuksi!!"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse työskentelen vurohoidossa ja lapset on minulle tuttuja ja rakkaita.Kutsun usein heitä lempinimillä,esim.vilma=viltsu...Ne on hellittelynimiä.Enpä ole tajunnutkaan,että joku ei siitä tykkää.

Eli hyvä tietää tämäkin.En enää tee niin!

Saako lapsi kutsua sinua Pimpsu-tädiksi? Tai saako vanhempi kertoa hoitajalle, että "aamulla Köntsä kertoi, että menette huomenna retkelle".

Voi kulta, sulla on nyt mennyt asiat sekaisin. Lempinimi on lempinimi. Haukkujat ja kiusaajat kyllä tunnistetaan, kuten sinut nyt. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse työskentelen vurohoidossa ja lapset on minulle tuttuja ja rakkaita.Kutsun usein heitä lempinimillä,esim.vilma=viltsu...Ne on hellittelynimiä.Enpä ole tajunnutkaan,että joku ei siitä tykkää.

Eli hyvä tietää tämäkin.En enää tee niin!

Saako lapsi kutsua sinua Pimpsu-tädiksi? Tai saako vanhempi kertoa hoitajalle, että "aamulla Köntsä kertoi, että menette huomenna retkelle".

Minun nimenei on sellainen, että siitä saa tuollaisia ei niin kivoja muutoksia. Yläasteella sain niitä kuullakin. Mutta silti 1000x mieluummin se, että ihmiset osoittavat välittämistä keksimällä kutsumanimiä. suurin osa niistä on jonkinsortin hellittelynimiä, ystävyyden tai rakkaudenosoituksia. Jos tarkoitus ei ole loukata, en tajua miksi marista. Ei nimi miestä pahenna jollei mies nimeä on hyvä ohje.