Puhelin asiakaspalvelua tekevät

Kommentteja?

Alku on raskasta mutta helpottuu kun kaikki on tuttua. Ja oppii laittamaan asiakkaan nurinat toisesta korvasta ulos samantien.

Rehellisesti jaksoin pelkästään sen ajatuksen voimalla, että kyse oli lyhyestä pätkästä. Puhelintyö on mielestäni yksi niitä töitä, jotka sopivat oikeasti hyvin harvoille ja silloinkin voitaisiin kyseenalaistaa voiko koko työnkuva koostua pelkästä puhelinpalvelusta. 

Omat vinkit ovat riittävä veden juominen ja mikäli työnantaja tarjoaa koulutusta äänenkäyttöön liittyen kannattaa osallistua. 

Koska tiesin että se on väliaikainen työ opintojen ohella.

Kokemus auttaa. Jos olet vasta aloittanut, ei ihme jos olet poikki. Kyllä sen ajan kanssa huomaa onko työ sulle sopivaa. Alkuun kannattaa vaan rentoutua, mutta opetella tiedettävät asiat hyvin.

Kuuntelen, asetan itseni sen toisen asemaan ja hoidan homman. Kuten mikä tahansa työ, jos siltikin 'ylireagoidaan' niin luultavasti hänellä on huono päivä.

Katso mitä tahansa nettifoorumia, jep, ihmisillä on usein huono päivä.

Kokemuksesta, henkilö siellä toisessa päässä saattaa aloittaa huudon siitäkin jos äänesi hymyilee hieman liian pitkään.

Toisaalta on palkitsevaa jos pelkkä ystävällinen ääni rauhoittaa kireän asiakkaan.

..Mutta minä teen muutakin kun puhun puhelimessa.

Asiakkaiden äksyilyt ja ilkeilyt alkavat kokemuksen kartuttua mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Puhelin aspa ei tosin ole kaikille sopivaa, mutta itse tein hommaa sillä asenteella, että työt jää töihin ja kun työpaikan ovesta ulos kävelin jäi ne asiat myös sinne.

Ei sitä loppuikäänsä tekisi, mutta nykyinen työ ei päivittäistä puhelu aspaa ole ja kun puheluja välillä ottaa niin se on jopa ihan mielekästä.

Tsemppiä sulle AP ja välillä sekin on vahvuutta, että osaa myöntää ettei joku asia olekaan se oma juttu. :)

Vierailija kirjoitti:

Rehellisesti jaksoin pelkästään sen ajatuksen voimalla, että kyse oli lyhyestä pätkästä. Puhelintyö on mielestäni yksi niitä töitä, jotka sopivat oikeasti hyvin harvoille ja silloinkin voitaisiin kyseenalaistaa voiko koko työnkuva koostua pelkästä puhelinpalvelusta. 

Omat vinkit ovat riittävä veden juominen ja mikäli työnantaja tarjoaa koulutusta äänenkäyttöön liittyen kannattaa osallistua. 

Minkä pituinen pätkä sulla oli? Mullakin määräaikainen vuoden soppari. En kyllä tiedä jaksanko niin pitkää. Samalla haen muita hommia. Kiitos vinkeistä! Ap

Vierailija kirjoitti:

Asiakkaiden äksyilyt ja ilkeilyt alkavat kokemuksen kartuttua mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Puhelin aspa ei tosin ole kaikille sopivaa, mutta itse tein hommaa sillä asenteella, että työt jää töihin ja kun työpaikan ovesta ulos kävelin jäi ne asiat myös sinne.

Ei sitä loppuikäänsä tekisi, mutta nykyinen työ ei päivittäistä puhelu aspaa ole ja kun puheluja välillä ottaa niin se on jopa ihan mielekästä.

Tsemppiä sulle AP ja välillä sekin on vahvuutta, että osaa myöntää ettei joku asia olekaan se oma juttu. :)

Olen introvertti ja herkkä ihminen, joka häiriintyy helposti. Silti päädyin tähän hommaan. Välillä ihmettelen itsekin. On ollut kyllä tosi raskasta. :/ Samalla etsiskelen muita töitä. Ap

Olen introvertti ja aspassa. Tosin puhelumäärä on kohtuullinen ja osan ajasta saatan tehdä asiantuntijatehtäviä. Äärimmäisen harvoin loukkaannun asiakkaan sanoista tai jään miettimään niitä. Työkaverit ja heidän käytöksensä saattaa harmittaa enemmän, niistä naamoista kun ei pääse eroon millään.

Olin puhelinkammoinen introvertti kun päädyin pakon edessä tuuraamaan puhelinasiakaspalvelijaa eräässä verkkokaupassa. Homma onnistui sitä kautta että menin "työroolin voimin" tulta päin. Alku oli kyllä todella stressaavaa ja synkkää. Ajan myötä oppi että jotkut ovat niin vihaisia ja purkautumisen tarpeessa että he huutavat vaikka tekisin mitä. Toisaalta opin myös että tärkeintä on että asiakas kokee tulevansa kuulluksi, useimmat vähän nyrkit pystyssä soittavatkin leppyvät kun heidän ongelmiaan tai näkemyksiään ei väheksy tai torju, ja osoittaa olevansa halukas ratkaisemaan tilanteen.

Olin tehnyt aiemmin töitä erikoisliikkeen myymäläpuolella ja puhelinpalvelu oli kieltämättä paljon raskaampaa: kasvokkain v-tuilevat ihmiset olivat tuossa myymälässä todella harvinaisia, puhelimessa paljon yleisempiä.

Tuo avokonttori taas... huh, voin vain toivottaa voimia. Jotkut pystyvät tekemään sielläkin töitä pään räjähtämättä mutta työtehoahan se syö kaikilta.