Lue keskustelun säännöt.
Kepeillä kulkeva isomummuni joutui seisomaan bussissa kun nuoriso tuijotti vaan puhelimiaan
13.02.2019 |
Isomummu oli sairaalaan menossa eikä saanut kyytiä. On siis yli 90-vuotias. Vapaita paikkoja ei ollut ja bussi täynnä nuoria jotka tuijottivat älypuhelimiaan. Hienoa Suomen nuoriso, hienoa.
Kommentit (51)
Ihmisillä on se oletus, että jos joku pystyy itse kipumaan julkiseen, hän pystyy ja jaksaa siellä omin avuin matkustamaan. Ei kuulosta kovin uskottavalta että yli 90v, sairaalahoitoa tarvitseva henkilö valitsisi bussin. Lisäksi tässä istumapaikkojen luovuttamissessa vanhemmille on ongelmansa. Nuorison silmissä kaikki yli 40 v. ovat eriasteisia dinosauruksia. Busseissa suurin osa matkustajista on juuri jotain keski-ikäisiä naisia. No eipä siiinä nuorehko ihminen koskaan pääse istumaan, kun aina on joku, jolle paikka pitää luovuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isomummu oli sairaalaan menossa eikä saanut kyytiä. On siis yli 90-vuotias. Vapaita paikkoja ei ollut ja bussi täynnä nuoria jotka tuijottivat älypuhelimiaan. Hienoa Suomen nuoriso, hienoa.
Mistä sinä tiedät, etteikö nuorilla voisi olla myös jotain vaivoja? Niitä kun ei voi päätellä iästä ja älypuhelimen selaamisesta. Moni kun oikein syventyy kännykkäänsä, niin he eivät kuule eivätkä näe yhtään mitään. He eivät siis ole välttämättä edes huomanneet isomummuasi. Suomessa annetaan kyllä huonosti tarvitseville paikkoja. Tämä pätee kaikenikäisiin.
Kannattaa opettaa isomummusi avaamaan suunsa ja muodostamaan lauseita kuten "Anteeksi, pääsisinkö tähän istumaan?"
Verbaalisella kommunikaatiolla pääsee tässä maailmassa pitkälle.
Miten muutenkaan? Itse matkustin Helsingin Naistenklinikalle synnyttämään seisomapaikalla bussissa nro 18. Kuusikymppiset äijät istuivat, samoin mummosi ikäiset naiset. Minä seisoin ja supisteli koko ajan, ennenaikaisesti, olisi pitänyt olla makuulla mutta mistäs minä sen olisin tiennyt?
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa opettaa isomummusi avaamaan suunsa ja muodostamaan lauseita kuten "Anteeksi, pääsisinkö tähän istumaan?"
Verbaalisella kommunikaatiolla pääsee tässä maailmassa pitkälle.
Olet oikeassa. Suora puhe ja jämäkkyys, niiden suhteen monella on järjettömän suuria vaikeuksia. Kukaanhan ei kunnioita ihmistä, joka ei osaa olla jämäkkä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa opettaa isomummusi avaamaan suunsa ja muodostamaan lauseita kuten "Anteeksi, pääsisinkö tähän istumaan?"
Verbaalisella kommunikaatiolla pääsee tässä maailmassa pitkälle.
Sanotaan että koskaan ei ole liian myöhäistä oppia mutta joissakin tapauksissa voi pian niin ollakin.
Hienoa miten sinä ja muut läheisesi huolehditte kepeillä kulkevasti isomummista ja veitte hänet sairaalaan. Eiku...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huono provo. "Ei saanut kyytiä" "joutui seisomaan bussissa". (eli sai kyydin ) Jokin taso nyt näihin aivopieruihin.
Eikä hän ole vielä oppinut puhumaan? Anoppini on 90v, eikä todellakaan olisi jäänyt tuossa tilanteessa sanottamaksi :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa opettaa isomummusi avaamaan suunsa ja muodostamaan lauseita kuten "Anteeksi, pääsisinkö tähän istumaan?"
Verbaalisella kommunikaatiolla pääsee tässä maailmassa pitkälle.
Niinpä. En mä ainakaan jaksa päivystää etuovea josko sieltä tulisi joku mummeli kyytiin
No mitäs se kuski? Jos oli vanhus/invapaikat nuorison käytössä, olisi voinut tyhjentää mummolle vaikka sellaisen. Ja ihan ekaksi tietenkin ihan itse perse pois vanhuspenkistä sillä terveellä, joka siinä istuu. Ei paljon ole vaivaa, jos hieman seuraa ympäristöään. Ja seuraavaksi mummo itse kertomaan, että tarvitsee istumapaikan.
Sairaalaan meno ei ehkä tässä yhteydessä tarkoittanut sitä, että oikeampi kulkuneuvo olisi ollut joko taksi tai ambulanssi. Itsemääräämisoikeudellinen mummo tiesi, että pystyy bussilla menemään.
Aika harvoin vaikka kuljen bussilla, mutta olen seurannut sitä menoa. Mies kulkee enemmän ja kertoilee niitä kokemuksiaan. Melkein aina on joku mammankulta syljeksinyt, kiroillut tai potkinut penkin taustoja. Ja aika usein siellä taaimmaisessa osassa haisee ihan oikea ihmiskusi.
Omahyväisen näköinen nuoriso joko mölisee koko matkan ruokottomia äänekkäästi tai joko huutaa siihen puhelimeensa tai pelaa sillä. Kyllä saa seistä vaikka 100-vuotiaat, jos ei itse ota jämäkästi aloitetta omiin käsiin. Toiset ei uskalla, enkä ihmettele, niin paljon kaikkea sattuu.
Onneksi näkee fiksujakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Busseissa on merkitty vanhusten etc. paikat kyltein ja apua saa pyytää kuljettajalta.
Niin no, olen itse parikymppinen nainen ja bussissa ollessani selaan puhelinta tai luen kirjaa ja kuuntelen musiikkia, eli en keskity vanhusten bongaamiseen ja paikan luovuttamiseen. Kysyttäessä tietenkin luovutan paikkani hymyssä suin, olenhan terve ja pystyn aivan hyvin seisomaan, mutta aika omituisena pidän että pitäisi tarkkailla jokaista bussiin tulevaa matkustajaa, että osaisi sitten antaa paikkansa heti tarvittaessa. Että isomummulle suosittelen suun avaamista, harvassa ovat ne nuorison edustajat jotka eivät pyydettäessä paikkaansa vanhukselle/raskaana olevalle/muulle tarvitsevalle luovuta.
Ja mietin myös, minkä ikäisille paikkoja pitäisi antaa? Haluaako jotkut viisikymppiset että heitä kohdellaan kuin olisivat vanhainkotikamaa? Minun silmissäni terve 50-60v. on ihan tavallinen työikäinen ihminen eikä mikään vanhus. Toki jos on jotain vaivaa niin istumapaikkaa saa toki pyytää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Busseissa on merkitty vanhusten etc. paikat kyltein ja apua saa pyytää kuljettajalta.
Eivät ne paikat ole vain vanhuksille. Kyllä niillä saa istua myös nuori ihminen, jos on vaivoja.
Itse ainakin annan mieluusti tilaa bussissa vanhalla ihmiselle, jos hän sitä pyytää. Tuntuisi vähän tyhmältä alkaa huutelemaan mahdollisesti kauempaa bussista, että haluaako tänne istumaan. Jotkut voisi varmaan loukkaantuakin siitä, kun eivät mielestään mitään mummoja vielä ole.
Eipä busseissa tehdä tilaa edes pienille lapsille tai viimeisillään raskaana oleville, ellet itse saa suuta auki ja pyydä istumapaikkaa. Tätä tämä vain on.
Kyynel. Vie ensi kerralla itse tai tilaa taksi tai sano muorille että avaa suunsa ja pyytää päästä istumaan.
Olen parikymppinen ja itse annan aina vanhuksille, kepeillä kulkeville tms. liikuntarajoitteisille paikkani. Sen sijaan aika usein keski-ikäiset jäävät vain toljottamaan ikkunasta ulos ja ovat kuin eivät olisi huomanneetkaan tätä liikuntarajoitteista. Nuoriso (alle 20-vuotiaat) yleensä istuu siellä bussin korkeammalla tasolla (jonne mummot ja papat eivät lähde kiipeämään) tai jää seisomaan bussin keskiosaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Busseissa on merkitty vanhusten etc. paikat kyltein ja apua saa pyytää kuljettajalta.
Eivät ne paikat ole vain vanhuksille. Kyllä niillä saa istua myös nuori ihminen, jos on vaivoja.
Vaan ei estä pyytämästä kuljettajaa apuun, sillä heiveröinen vanhus ei välttämättä rohkene vaatimaan istumapaikkaa suoraan, pelkäävät.
Minä viiskymppinen matkustin tunnin pituisen bussimatkan. Bussi oli täynnä kun sisään astuin. No sellainen parikymppinen herrasmies nousi ja antoi paikkansa mulle(vähän kyllä tunsin itseni vanhaksi). Että hienoa Suomen nuoriso!