Ihmisen biologiset tavat

Alkuihminen on alkanut syödä jonkinlaista lihaa jo melkein heti kahdelle jalalle noustuaan. Pystyasento nimenomaan mahdollisti hyvän saaliin tarkkailun korkeassa ruohikossa ja antoi näin etua selviytymisessä.

Ihminen eroaa muista eläimistä täysin poikkeuksellisen kommunikointikyvyn vuoksi. Symbolisen puhekielen arvellaan kehittyneen juuri suurriistan metsästystä varten, jolloin oli tärkeää että isompi porukka pystyi synkronoimaan voimansa ison eläimen kaatoa varten.

Ihminen on syönyt lihaa ”aina” (toki siis tietysti kasvisravinnon rinnalla), jo kauan ennen kuin nykyihminen kehittyi. Eläinproteiini auttoi isoaivojamme kehittymään tehokkaammiksi kuin muilla eläimillä.

Muistan kuinka biologianopettajani sanoi lukiossa että ihmisen hampaat on kehittynyt syömään sekaruokaa ja siit voimme päätellä ihmisen olevan siis sekasyöjä. Ihminen tarvitsee lihaa kehittyäkseen normaalisti. Jos lapsi ei saa lihaa, hän jää pieneksi ja heiveröiseksi. Lasun paikka.

Eiköhän ihmisnaaras voisi mahdollisesti saada useita poikasia elinaikanansa. Toki jos verrataan esi-isiimme, lisääntymistä rajoitti ravinnon ja rasvavarastojen vähyys. Nythän seuraavan raskauden on mahdollista alkaa heti edellisen lapsen synnyttyä, koska ainakin länsimaissa ihmisnaaraat ovat hyvin ruokittuja eikä esim. kuukautiskierto keskeydy liian alhaisen rasvaprosentin vuoksi. Ihminen kun on eläin siinä kuin muutkin, voi olla että huonoina aikoina poikasia on hylätty kuolemaan, jotta muulle heimolle säästyisi enemmän ruokaa.

Tuossa biologisten tarpeiden mukaisesti elämisessä on se ongelma, että kun evoluutio muuttaa asiaa koko ajan. Esim. ihan alussa lienemme olleet sademetsien hedelmien, vihreiden kasvien ja siinä sivussa toukkien yms syöjiä. Isompi lihansyönti ei olisi edes onnistunut, koska ihminen on "luonnonaseidensa" puolesta vähän surkea petoeläin, ei ole raatelukynsiä tai -hampaita tms. Ihmisen täytyi oppia tekemään edes jonkinlaisia alkeellisia työkaluja, että ravintokasvipuissa möyriviä toukkia kummempaa saalista juuri saatiin. 

Ihminen kuitenkin siirtyi sademetsistä savannimaisille alueille, eikä siellä ollut mahdollista elää poimien hedelmiä ja pähkinöitä puista. Ihmisen täytyi oppia etsimään isompien petojen tappamia raatoja ja syömään jämiä kuten luuydintä, ja myöhemmin saalistamaan itse. Tämäkin vaihe on ollut niin pitkä, että ihan varmasti on tapahtunut evolutiivisia sopeutumia lihansyöntiin.

Maatalouden keksiminen toi sitten seuraavan ison mullistuksen ruokavalioon, kun mukaan tuli suuremmassa määrin hiilihydraattipitoiset kasvikset, kotieläinten maito jne. Epäilemättä ihmiskehot "nikottelivat" uuden haasteen edessä alkuun pahastikin, mutta koska perimä vaihtelee, osa pystyi toisia paremmin hyväksikäyttämään tällaista ravintoa ja saivat tästä evolutiivisen edun itselleen, koska tätä ravintoa oli paljon ja helposti saatavilla. Näin luonnonvalinta on suosinut sellaisia geenejä, joilla voi elää terveenä myös maatalouden tuotteita syöden. Tämä muutos on kuitenkin niin uusi, että on vieläkin ihmisiä joille ei esim. viljat sovi, ja maito nyt ei sovi yleensä laktoosin takia muuta kuin pohjoisille kansoille, joilla alueilla eläinten maitokin on ollut tärkeä eloonjäämiskriteeri niukkoina aikoina menneisyydessä.

Tätä taustaa vasten uskon itse, että ihminen pystyy evolutiivisen taustansa takia elämään hyvin monenlaisella ravinnolla, eikä ole mitään sellaista yhtä oikeaa, alkuperäistä, joka olisi nykyihmiselle optimaalinen. Tiedetään kokemuksesta, että monet ihmiset voivat elää esim. fruitariaanina terveinä, samoin metsästäjä-keräilijän ruokavaliolla. Useimmat viljaa ja maitotuotteita syödenkin. Valinta on lähinnä omien mieltymysten ja oman kehon reaktioiden mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Muistan kuinka biologianopettajani sanoi lukiossa että ihmisen hampaat on kehittynyt syömään sekaruokaa ja siit voimme päätellä ihmisen olevan siis sekasyöjä. Ihminen tarvitsee lihaa kehittyäkseen normaalisti. Jos lapsi ei saa lihaa, hän jää pieneksi ja heiveröiseksi. Lasun paikka.

Höpölöpö. Proteiinia on saatava, ja sitä saa kaikesta, mitä syö, poislukien rasvat. Aika monen lihansyöjän lapset ovat kuin kääpiöitä. Millähän heitä on kidutettu?

Vierailija kirjoitti:

Uskon,että ihminen voi parhaiten elämällä biologisten tarpeiden mukaisesti.

No jos niitä lehtiä ja juuria syöneitä esivanhempia pidetään minkäänlaisena mittapuuna, niin ihmisen keskimääräisen eliniän kuuluu olla noin 20 vuotta, naiset tuottavat lapsia sen minkä siinä ajassa ehtivät ja niistä ehkä joku onnella selviää aikuisikään asti.

Vierailija kirjoitti:

Muistan kuinka biologianopettajani sanoi lukiossa että ihmisen hampaat on kehittynyt syömään sekaruokaa ja siit voimme päätellä ihmisen olevan siis sekasyöjä. Ihminen tarvitsee lihaa kehittyäkseen normaalisti. Jos lapsi ei saa lihaa, hän jää pieneksi ja heiveröiseksi. Lasun paikka.

Opettajat puhuvat vähän kaikenlaista paskaa välillä. Oma biologian opettajani 1980-luvulla, syvästi uskovainen mies, mm. sanoi että Jumala on suunnitellut asian niin hienosti, että kun Maapallo ei tarvitse lämpöä eli yöllä, aurinko sammuu, ja sitten kun ihmiset taas tarvitsee valoa ja lämpöä niin aurinko syttyy taas. Jo seiskaluokkalaisena tajusin että monet sen jutut oli täyttä epätieteellistä höpöä ja ihmettelin miten se on voinut päästä yliopisto-opinnoista millään läpi. Oli myös kova kreationisti.

Nykyään tiedetään kyllä, että ei ihminen tarvitse varsinaisesti lihaa mihinkään, mutta niitä ravintoaineita, joita saa perinteisessä ruokavaliossa lihasta, täytyy kyllä kaikkia saada. Proteiinia pitää saada, rautaa pitää saada, B-vitamiineja erit B12 jota ei ole kasvikunnan tuotteissa ollenkaan. Tuo B12 on oikeastaan ainoa, mikä vegaaniruokavaliolla täytyy ehdottomasti ottaa lisäravinteena, muusta selviää hyvin suunnitellulla ruokavaliolla. Useimmat "lihattomat", varsinkaan lapsiperheet, eivät kyllä edes ole vegaaneita vaan käyttävät maitoa ja muniakin, jolloin ei tarvita lisäravinteita ja on varsin helppo huolehtia kaiken tarpeellisen saannista syömättä lihaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistan kuinka biologianopettajani sanoi lukiossa että ihmisen hampaat on kehittynyt syömään sekaruokaa ja siit voimme päätellä ihmisen olevan siis sekasyöjä. Ihminen tarvitsee lihaa kehittyäkseen normaalisti. Jos lapsi ei saa lihaa, hän jää pieneksi ja heiveröiseksi. Lasun paikka.

Opettajat puhuvat vähän kaikenlaista paskaa välillä. Oma biologian opettajani 1980-luvulla, syvästi uskovainen mies, mm. sanoi että Jumala on suunnitellut asian niin hienosti, että kun Maapallo ei tarvitse lämpöä eli yöllä, aurinko sammuu, ja sitten kun ihmiset taas tarvitsee valoa ja lämpöä niin aurinko syttyy taas. Jo seiskaluokkalaisena tajusin että monet sen jutut oli täyttä epätieteellistä höpöä ja ihmettelin miten se on voinut päästä yliopisto-opinnoista millään läpi. Oli myös kova kreationisti.

Nykyään tiedetään kyllä, että ei ihminen tarvitse varsinaisesti lihaa mihinkään, mutta niitä ravintoaineita, joita saa perinteisessä ruokavaliossa lihasta, täytyy kyllä kaikkia saada. Proteiinia pitää saada, rautaa pitää saada, B-vitamiineja erit B12 jota ei ole kasvikunnan tuotteissa ollenkaan. Tuo B12 on oikeastaan ainoa, mikä vegaaniruokavaliolla täytyy ehdottomasti ottaa lisäravinteena, muusta selviää hyvin suunnitellulla ruokavaliolla. Useimmat "lihattomat", varsinkaan lapsiperheet, eivät kyllä edes ole vegaaneita vaan käyttävät maitoa ja muniakin, jolloin ei tarvita lisäravinteita ja on varsin helppo huolehtia kaiken tarpeellisen saannista syömättä lihaa.

Kyllä lukion biologian kirja kertoo myös, että ihmisen hampaiston perusteella ihminen on sekasyöjä, ei ole vain yhden opettajan mielipide. Muutenkin taitaa olla yleisesti hyväksytty käsitys. Muutenkin outoa verrata tähän uskonnon opettajan höpötyksiä tai sitä mistä nykyihminen saa B12-vitamiininsa. Esi-ihmiselle liha on ollut ainoa ja helpoin tapa saada tarvitsemansa vitamiinit, koska pilleripurkkeja ei ollut saatavilla.

- eri

Villieläimetkin elävät "biologisesti oikeaa elämäänsä" joka ikinen päivä, mutta aina ei voi sanoa onko se luonnon armoilla eläminen keholle optimaalista elämää. Kauan sitten ihmiset elivät parikymppisiksi ja viisaudenhampaat olivat kätevät varahampaat kun muut mätänivät suuhun. Tämän takia hieman ihmetyttää miksi luolaihmistä käytetään aina esimerkkinä erinomaisen terveestä ihmisestä kun nykyään eletään pidempään ja monet biologiset tarpeet (kuten vaikka lepo ja nälkä) täyttyvät huomattavasti paremmin. Sairauksia toki on, koska nykyään eletään niin pitkään että ehditään sairastumaan elintasosairauksiin. Jatkuva raskaana oleminenkaan tuskin tekee yhdellekään eläimelle hyvää.

Itse määrittelisin ihmisen biologiset tarpeet samalla tavalla kuin eläinten: ne ovat tarpeita, joiden täytyy täyttyä, jotta elollinen voi elää terveen, virikkeellisen elämän ilman että kroppa tai pää hajoilee. Nykyaikana ihmisen ruokavalio ja liikunnan määrä eivät taida vastata biologista tarvetta. Toisilla myös tarve sosiaalisiin suhteisiin krakaa.