Mies nöyryytti ja nolasi kavereiden edessä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En minäkään kyllä kestäisi kumppanin draamailua ja nyyhkimistä tuommoisessa tilanteessa. Ja olen nainen! Miehen sijassa en jatkaisi suhdetta, eihän tuommoista kehtaa mukanaan laahata, joka pillahtelee itkuun. Sorry karkeuteni, mutta ehkä sinun pitää etsiä joku joka jaksaa uniikkia lumihiutaletta paremmin kuin tämä sun nykyinen miehesi. Ja toinen ehdotus: älä lähde noilla hermonpätkillä minnekään jätkäporukan joukkoon kaljalle.

Mutta kestäisit miestä joka kohtelisi sinua kuten APn tapauksessa? Onneksi olkoon. 

No en nyt kyllä tuosta pillahtaisi parkumaan kun ei tilanteessa mitään parkumista ole. Ja jos pillahtaisin niin olisin varmaan itse sitten niin naamat että en enää ymmärtäisi mistään  mitään ja häpeäisin seuraavana päivänä ja pyytäisin anteeksi hölmöilyäni. 

No sulla ei taida itselläsi ollakaan vaikeuksia sosiaalisissa tilanteissa taikka paniikkihäiriötä. No  mutta toisaalta, sulta ei taida myöskään löytyä juuri ymmärrystä ja empatiaakaan. Niinpä ymmärtämättömät työkeät kommenttisi voikin jättää omaan arvoonsa.

Vierailija kirjoitti:

Oli ap:n reaktio ollut kuinka ylireagointia tahansa, pidän tuollaista kännissä räyhäämistä ja uhkailua huomattavasti epäkohteliaampana ja ilkeämpänä kuin itkemistä ja paikalta poistumista. 

Tuli mieleen tilanne, jolloin vielä tapailin nykyistä miestäni. Päädyimme treffien päätteeksi erään hänen kaveriporukkansa luokse. Huomasin heti, että ihmiset olivat hyvin erityyppisiä kuin itse mutta päätin mennä avoimin mielin mukaan. Noh, hetken päästä huomasin että tämä porukka kyllä osoitti monin elein etten ollut kovin toivottu vieras ja vaikka kuinka yritin ottaa osaa kesksuteluun, huomasin istuvani pian yksin. Tämä tietysti harmitti mutta ilmoitin vain tyynesti että minun on aika poistua. Mies osasi lukea tilanteesta yllättävän hyvin, että kaikki ei ollut kohillaan ja lähti perääni jättäen kaveriporukkansa siihen. Kyseessä tuossa kohtaa vähän yli parikymppinen kaveri ja minä olin vasta muutaman viikon tuttavuus. 

Voin sanoa, että jos mies ei olisi perääni lähtenyt niin seuraavia treffejä ei olisi tullut - olisin pitänyt meitä aivan liian erilaisia (jo tuon kaveriporukan perusteella). Tässä on nyt 5 vuotta takana ja kertaakaan ei ole kumpikaan jättänyt toista yksin. 

Seurustelukumppanilta en tuollaista uhkailua katsoisi millin vertaa. Kyllä asiat pitää pystyä asiallisesti jälkikäteen keskustelemaan vaikka itse tilanteessa olisi kummallakin tunteen kuohunut yli. Yritä AP keskustella miehen kanssa, mutta jos meininki jatkuu tommoisena, mieti tarkkaan minkälaisen ihmisen rinnalla haluat elinvuosiasi viettää. 

Ja minkä takia uskot ap:ta? Hän muutti jo kertomustaan ja myönsi, että ylitulkitsi aloituksessaan kuvailemaansa tilannetta. Miksi oletat, että kertomus poikaystävän "rähjäämisestä" ei ole samanlaista ylitulkintaa ja kärjistämistä? Ehkä hän on vain ollut tuskastunut ap:n käytöksen jälkeen ja sanonut, että ei tiedä toimiiko suhde enää. Voi olla, että hän on ihan eri tavalla esittänyt asian, kuin ap väittää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiva tietää mikä se mielestäsi hyvä kommentti oli, jotenkin tuntuu siltä että kommenttisi ei ollut ihan asiallinen ja nyt sitten pitää loukkantua kun vastaan sanottiin.

Miehen kaveri kertoi exästään joka jatkuvasti soitteli, laittoi viestiä perään ja häiriköi. Sanoin siihen, että eikö olisi hyvä idea alkuun estää numero. Nauroi siihen ja sanoi ettei se mitään auta. Oliko tuo sitten mielestänne minulta epäasiallinen kommentti? Ap

Minusta sun kommentti,kysymys oli ihan asiallinen.Minusta myös vastaus minkä sait oli ihan ok.Ei nauranut sinulle,vaan tilanteelle,sille ettei soittoja voi estää millään.Huomasit varmaan saamasi alapeukut? Monet ovat sitä mieltä että ylireagoit.

Pelkotilasi tekevät sinusta herkän,sosiaalisessa tilanteiden tulkkaaminen vaikeaa.KBT kannattaa kokeilla.

en jaksanut lukea kaikkia - joten sori alkuun jos toistan asioita joita on jo otettu puheeksi.

Itse kärsin samanlaisista sosiaalisten tilanteiden pelosta tai ahdistuksesta. Olen hyvin herkkä ryhmätilanteissa ottamaan asiat itseeni ja vetäytymään keskustelusta mikäli tunnen että minua väheksytään tai ei kuunnella, tai minut jollain tavalla jyrätään ylitse tai vinoillaan kustannuksellani. Yleensä siis olenkin sellainen, että aluksi seuraan hiljaa ja koitan seurata millaisia tyypit on, ja sitten vasta ottaa paremmin osaa jos tuntuu siltä että minut päästetään keskusteluun mukaan. Usein käy niin, että koska olen hiljainen tarkkailija ja varautunut, niin ilmeisesti muut aistivat sen ja pitävät outona ja vieroksuvat. Mielestäni tietysti yliarvoit jos mietitään normaalia ihmistä jolla ei ole tuollaista sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Mutta tilanteesi tietäen reagoit ihan oletetusti. Älä soimaa itseäsi. Jos poikaystäväsi on tietoinen sun ahdistuksesta tommosissa tilanteissa ja hän itse halusi että tuut mukaan, niin silloin hänen mielestäni kuuluisi ymmärtää ja tukea sua, ja koittaa järkätä sellainen ilmapiiri kavereidensa kesken että sinutkin otetaan mukaan juttuun ja huomioon, eikä jauheta vaan niitä omia kaverijuttuja josta sinä et tiedä mitään tai mihin et pystykkään osallistumaan kunnolla koska et tunne taustoja. Eli mielestäni myös poikaystäväsi ja porukka käyttäytyi tökerösti jos eivät yhtään huomioineet sinua keskusteluissa ja niiden aiheissa. Onhan se erijuttu istua iltaa vaan poikienkesen kun se että mukana on jonkun naisystävä, varsinkin joku joka on ollut vasta hetken mukana kuvioissa (eli ei voi oletettavasti tietää kaikkea menneitä juttuja). Yleensä itse teen tuommoisissa tilanteissa niin, että jos yhteistä juttua ei tunnu tulevan niin alan itse kysymään että hei, miten te tutustuitte tms. tyylisä kysymyksiä jolloin pääsen mukaan juttuun. Koitan olla rento ja ottaa asiat huumorilla, jos joku on vähän tökerö. Mutta kyllä se vaan on välillä vaikeaa jos porukka on itsekin tökeröä. kaikkienkaa ei vaan meidänkaltaiset ihmiset tuu toimeen hyvin. Ja no, mielestäni tuo aihe, poikakaverin kaverin eksä ei tavallaan kuulu sulle jos et tunne heitä itse entuudestaan, joten itse en olis puuttunut asiaan ollenkaan. Ehkä sen vuoksi sait piikikkään kommentin. Toisaalta, järkevä ihminen ei olis alkanut tommosta asiaa jauhamaan silloin kun seurassa on joku, joka ei asian taustoja tiedä... tai ainakin olis sit tarjoutunut selittää tilannetta auki tietämättömille. Muutenhan tuosta tulee vaan kiusallinen tilanne ulkopuoliselle... joten minusta koko syy ei ole sinussa, vaikka ehkä reagoit tilanteeseen huonosti. Olisit voinut kuitenkin ilmottaa poikaystävällesi että lähdet kotiin, koska et tunne oloasi viihtyisäksi, väsyttää tai jotain. Tuo paikalta häviäminen vain teki tilanteesta melko lapsellisen ja turhan dramaattisen kaikille. Mutta ymmärrän sinua myös, olisin saattanut itsekin toimia juuri noin jos vastaava tilanne olis tullut kohdalle.... 

Vierailija kirjoitti:

Olen eri mieltä. Aloitus oli ap:lta jyrkän tuomitseva eikä siinä ollut itsereflektointia. Muiden käytös haukuttiin yksioikoisesti nöyryyttämiseksi, vittuilevaksi, ivailevaksi, porukalla toisen pilkkaamiseksi. Vasta kun osa kommentoijista kyseenalaisti tämän tulkinnan ja kysyi, että voisiko tuo yksipuolinen kertomus johtua ap:n omasta epävarmuudesta, ap myönsi, että kyllähän hän tilanteessa ylitulkitsi.

Samoin miehen kaverin käytös ei ollutkaan ongelma, vaan poikaystävän tuen puute. Kuitenkin kaverin käytös haukuttiin vittuilevaksi ja väitettiin, että hän ihan varmasti nauroi juuri ap:lle ja sai vielä muutkin nauramaan ap:n kustannuksella. Tämänkin osa kommentoijista näki eri tavalla: eli porukka luultavasti nauroi entiselle tyttöystävälle, joka ei niin vain luovuta ja toisaalta ap:n oma kommentti on voinut tuntua itsestäänselvyyksien tyrkyttämiseltä, mikä voi myös olla loukkaavaa käytöstä. 

Toisin sanoen, minusta ap:lla puuttuu kyky arvioida omaa käyttäytymistään ja tunteitaan ja miten ne tunteet vaikuttavat tilanteesta syntyneeseen tulkintaan. Aina ei voi yksioikoisesti syyttää muita vuorovaikutuksen epäonnistumisesta. On hyvä kyseenalaistaa sellaisia ennakkoajatuksia, joissa herkästi tuomitsee muut ilkeiksi ihmiseksi, jotka haluavat vain kiusata. Ja koska aloituksen jyrkkyys kaverien käytöstä kohtaan on tässä matkan varrella huomattavasti lientynyt, niin on syytä olettaa, että ehkä tuo poikaystävän käytöksenkin mollaaminen on vähintäänkin hieman liioiteltua. 

Ap on nimenomaan arvioinut omaa käyttäytymistään järkevällä tavalla myöntäessään, että on mahdollista, ettei kettuilu ollutkaan suunnattu hänelle. Ja oli tai ei, sehän tässä ei ole se suurin ongelma ollutkaan, vaan poikaystävän käytös. Mitä seikkaa poikaystävän käytöksessä on mielestäsi liioiteltu?  Toimiko poikaystävä mielestäsi kumppaniaan tukien ja otti tämän huomioon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen eri mieltä. Aloitus oli ap:lta jyrkän tuomitseva eikä siinä ollut itsereflektointia. Muiden käytös haukuttiin yksioikoisesti nöyryyttämiseksi, vittuilevaksi, ivailevaksi, porukalla toisen pilkkaamiseksi. Vasta kun osa kommentoijista kyseenalaisti tämän tulkinnan ja kysyi, että voisiko tuo yksipuolinen kertomus johtua ap:n omasta epävarmuudesta, ap myönsi, että kyllähän hän tilanteessa ylitulkitsi.

Samoin miehen kaverin käytös ei ollutkaan ongelma, vaan poikaystävän tuen puute. Kuitenkin kaverin käytös haukuttiin vittuilevaksi ja väitettiin, että hän ihan varmasti nauroi juuri ap:lle ja sai vielä muutkin nauramaan ap:n kustannuksella. Tämänkin osa kommentoijista näki eri tavalla: eli porukka luultavasti nauroi entiselle tyttöystävälle, joka ei niin vain luovuta ja toisaalta ap:n oma kommentti on voinut tuntua itsestäänselvyyksien tyrkyttämiseltä, mikä voi myös olla loukkaavaa käytöstä. 

Toisin sanoen, minusta ap:lla puuttuu kyky arvioida omaa käyttäytymistään ja tunteitaan ja miten ne tunteet vaikuttavat tilanteesta syntyneeseen tulkintaan. Aina ei voi yksioikoisesti syyttää muita vuorovaikutuksen epäonnistumisesta. On hyvä kyseenalaistaa sellaisia ennakkoajatuksia, joissa herkästi tuomitsee muut ilkeiksi ihmiseksi, jotka haluavat vain kiusata. Ja koska aloituksen jyrkkyys kaverien käytöstä kohtaan on tässä matkan varrella huomattavasti lientynyt, niin on syytä olettaa, että ehkä tuo poikaystävän käytöksenkin mollaaminen on vähintäänkin hieman liioiteltua. 

Ap on nimenomaan arvioinut omaa käyttäytymistään järkevällä tavalla myöntäessään, että on mahdollista, ettei kettuilu ollutkaan suunnattu hänelle. Ja oli tai ei, sehän tässä ei ole se suurin ongelma ollutkaan, vaan poikaystävän käytös. Mitä seikkaa poikaystävän käytöksessä on mielestäsi liioiteltu?  Toimiko poikaystävä mielestäsi kumppaniaan tukien ja otti tämän huomioon?

Mikä vain voi olla liioiteltua. Rähjääminen, erolla uhkailu, totaalinen ignooraaminen jne. Mikä vain. Rähjäys olikin sitä, että ei ollut samaa mieltä ap:n kanssa illan kulusta vaan piti tämän käytöstä epäkohteliaana ja toi sen esille. Erolla uhkailu sitä, että hän itse on miettinyt, että onko järkeä jatkaa suhdetta vai ei, ja ap:n lähtö mitään sanomatta toi tämän epäilyksen taas esille. Ignooraus sitä, että keskusteli muiden kanssa eikä antanut yhtä paljon huomiota kuin kahden kesken. Mistä sen tietää?

Jos ap liioittelee joistakin asioista, voi hän liioitella myös muista asioista, kuten poikaystävän käytöksestä. Ja kuten monet ovat tuoneet esille, niin mehän ei tiedetä, kuinka paljon tällaisia tilanteita, joissa ap ylitulkitsee, on ollut. Se voi vaikuttaa siihen, kuinka ymmärtäväinen poikaystävä on ollut ap:n käytöstä kohtaan tuossa tilanteessa. Jos ap on aikaisemminkin ylitulkinnut muiden käytöksen ilkeäksi ja vain lähtenyt ilmoittamatta kotiin tai tehnyt muuta vastaavaa, niin ehkä tämä oli jonkinlainen turhautuminen tuonlaiseen käytökseen poikaystävän taholta. "Tällä kertaa en mene tuohon touhuun mukaan, vaan jään ystävieni kanssa." Ei voi tietää.

Mutta itsellä ainakin herää epäilykset siinä vaiheessa muitakin tarinan osasia kohtaan, jos huomaan, että henkilö vääristelee itsensä eduksi joitakin kohtia, kuten nyt vaikkapa noiden kavereiden käytöstä. Silloin alan epäilemään, että ehkä poikaystäväkään ei käyttänyt yhtä törkeästi, vaan myös hänen käytöksensä esitetään huonommassa valossa kuin se olikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli ap:n reaktio ollut kuinka ylireagointia tahansa, pidän tuollaista kännissä räyhäämistä ja uhkailua huomattavasti epäkohteliaampana ja ilkeämpänä kuin itkemistä ja paikalta poistumista. 

Tuli mieleen tilanne, jolloin vielä tapailin nykyistä miestäni. Päädyimme treffien päätteeksi erään hänen kaveriporukkansa luokse. Huomasin heti, että ihmiset olivat hyvin erityyppisiä kuin itse mutta päätin mennä avoimin mielin mukaan. Noh, hetken päästä huomasin että tämä porukka kyllä osoitti monin elein etten ollut kovin toivottu vieras ja vaikka kuinka yritin ottaa osaa kesksuteluun, huomasin istuvani pian yksin. Tämä tietysti harmitti mutta ilmoitin vain tyynesti että minun on aika poistua. Mies osasi lukea tilanteesta yllättävän hyvin, että kaikki ei ollut kohillaan ja lähti perääni jättäen kaveriporukkansa siihen. Kyseessä tuossa kohtaa vähän yli parikymppinen kaveri ja minä olin vasta muutaman viikon tuttavuus. 

Voin sanoa, että jos mies ei olisi perääni lähtenyt niin seuraavia treffejä ei olisi tullut - olisin pitänyt meitä aivan liian erilaisia (jo tuon kaveriporukan perusteella). Tässä on nyt 5 vuotta takana ja kertaakaan ei ole kumpikaan jättänyt toista yksin. 

Seurustelukumppanilta en tuollaista uhkailua katsoisi millin vertaa. Kyllä asiat pitää pystyä asiallisesti jälkikäteen keskustelemaan vaikka itse tilanteessa olisi kummallakin tunteen kuohunut yli. Yritä AP keskustella miehen kanssa, mutta jos meininki jatkuu tommoisena, mieti tarkkaan minkälaisen ihmisen rinnalla haluat elinvuosiasi viettää. 

Ja minkä takia uskot ap:ta? Hän muutti jo kertomustaan ja myönsi, että ylitulkitsi aloituksessaan kuvailemaansa tilannetta. Miksi oletat, että kertomus poikaystävän "rähjäämisestä" ei ole samanlaista ylitulkintaa ja kärjistämistä? Ehkä hän on vain ollut tuskastunut ap:n käytöksen jälkeen ja sanonut, että ei tiedä toimiiko suhde enää. Voi olla, että hän on ihan eri tavalla esittänyt asian, kuin ap väittää. 

AP antoi mielestäni aika tarkan kuvan tilanteesta, mitä hän oli sanonut kaverille ja mitä kaveri oli sanonut. Tähän ihmiset totesivat, että ap:n reaktio oli ylireagointia, mistä olen samaa mieltä. AP antoi myös melko tarkan kuvan siitä, miten hän oli toiminut (itkenyt, vetäytynyt, poistunut) ja miten poikaystävä oli toiminut. Loppuosa oli paljon AP tunteiden spekulointia ja näkökulmien pohtimista.

Tästä on mielestäni vielä pitkä matka, että faktat vääristyisivät niin paljon, että "aivan totaalisen humalassa, haukkui minut ja uhkasi erolla" tarkoittaisi sitä, että mies tulee surullisena sanomaan, että suhde ei vielä toimi. 

On ihmisillä empatiakykyä. Ihan kuin masentunut raahattaisiin väkisin kaveriporukkaan mukaan ja sitten vingutaan kun toinen ei piristy. Aamuyöstä sitten kurkku suorana vaatimaan eroa kun toinen on ahdistuneena poistunut paikalta.

Vierailija kirjoitti:

Raskas nyyhky, en jaksaisi päivääkään.

Onneksi en itsekään varmasti huolisi sinua. Kylmät miehet jotka kutsuvat herkkyyttä juuri tuolla tavalla ovat ehkä se suurin turn off. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli ap:n reaktio ollut kuinka ylireagointia tahansa, pidän tuollaista kännissä räyhäämistä ja uhkailua huomattavasti epäkohteliaampana ja ilkeämpänä kuin itkemistä ja paikalta poistumista. 

Tuli mieleen tilanne, jolloin vielä tapailin nykyistä miestäni. Päädyimme treffien päätteeksi erään hänen kaveriporukkansa luokse. Huomasin heti, että ihmiset olivat hyvin erityyppisiä kuin itse mutta päätin mennä avoimin mielin mukaan. Noh, hetken päästä huomasin että tämä porukka kyllä osoitti monin elein etten ollut kovin toivottu vieras ja vaikka kuinka yritin ottaa osaa kesksuteluun, huomasin istuvani pian yksin. Tämä tietysti harmitti mutta ilmoitin vain tyynesti että minun on aika poistua. Mies osasi lukea tilanteesta yllättävän hyvin, että kaikki ei ollut kohillaan ja lähti perääni jättäen kaveriporukkansa siihen. Kyseessä tuossa kohtaa vähän yli parikymppinen kaveri ja minä olin vasta muutaman viikon tuttavuus. 

Voin sanoa, että jos mies ei olisi perääni lähtenyt niin seuraavia treffejä ei olisi tullut - olisin pitänyt meitä aivan liian erilaisia (jo tuon kaveriporukan perusteella). Tässä on nyt 5 vuotta takana ja kertaakaan ei ole kumpikaan jättänyt toista yksin. 

Seurustelukumppanilta en tuollaista uhkailua katsoisi millin vertaa. Kyllä asiat pitää pystyä asiallisesti jälkikäteen keskustelemaan vaikka itse tilanteessa olisi kummallakin tunteen kuohunut yli. Yritä AP keskustella miehen kanssa, mutta jos meininki jatkuu tommoisena, mieti tarkkaan minkälaisen ihmisen rinnalla haluat elinvuosiasi viettää. 

Ja minkä takia uskot ap:ta? Hän muutti jo kertomustaan ja myönsi, että ylitulkitsi aloituksessaan kuvailemaansa tilannetta. Miksi oletat, että kertomus poikaystävän "rähjäämisestä" ei ole samanlaista ylitulkintaa ja kärjistämistä? Ehkä hän on vain ollut tuskastunut ap:n käytöksen jälkeen ja sanonut, että ei tiedä toimiiko suhde enää. Voi olla, että hän on ihan eri tavalla esittänyt asian, kuin ap väittää. 

AP antoi mielestäni aika tarkan kuvan tilanteesta, mitä hän oli sanonut kaverille ja mitä kaveri oli sanonut. Tähän ihmiset totesivat, että ap:n reaktio oli ylireagointia, mistä olen samaa mieltä. AP antoi myös melko tarkan kuvan siitä, miten hän oli toiminut (itkenyt, vetäytynyt, poistunut) ja miten poikaystävä oli toiminut. Loppuosa oli paljon AP tunteiden spekulointia ja näkökulmien pohtimista.

Tästä on mielestäni vielä pitkä matka, että faktat vääristyisivät niin paljon, että "aivan totaalisen humalassa, haukkui minut ja uhkasi erolla" tarkoittaisi sitä, että mies tulee surullisena sanomaan, että suhde ei vielä toimi. 

No myös ap:seen kohdistuneesta ivallisesta vittuilusta ja porukalla ilkeästi nauramisesta on pitkä matka siihen, että itseasiassa he saattoivatkin vain nauraa kaverin entiselle tyttöystävälle ja tämän sinnikkäälle häirinnälle ja kaveri tosiaan viittasi tähän kommentillaan. Eli ap aika paljon värittää noita tilanteita. Jos siis uskot, että kavereiden käytöksen alkuperäinen kuvailu oli ylitulkintaa ja se saattoi tapahtua aivan eri tavalla, niin siitä seuraa se, että myös "totaalisen humalassa, haukkui minut ja uhkaili erolla" voi olla yhtä kärjistynyttä ja ap:n värittämää kertomusta. Ihan samalla tavalla siis kuin se aikaisempi "ivaileva vittuilu" ja muu joukkokiusaaminen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli ap:n reaktio ollut kuinka ylireagointia tahansa, pidän tuollaista kännissä räyhäämistä ja uhkailua huomattavasti epäkohteliaampana ja ilkeämpänä kuin itkemistä ja paikalta poistumista. 

Tuli mieleen tilanne, jolloin vielä tapailin nykyistä miestäni. Päädyimme treffien päätteeksi erään hänen kaveriporukkansa luokse. Huomasin heti, että ihmiset olivat hyvin erityyppisiä kuin itse mutta päätin mennä avoimin mielin mukaan. Noh, hetken päästä huomasin että tämä porukka kyllä osoitti monin elein etten ollut kovin toivottu vieras ja vaikka kuinka yritin ottaa osaa kesksuteluun, huomasin istuvani pian yksin. Tämä tietysti harmitti mutta ilmoitin vain tyynesti että minun on aika poistua. Mies osasi lukea tilanteesta yllättävän hyvin, että kaikki ei ollut kohillaan ja lähti perääni jättäen kaveriporukkansa siihen. Kyseessä tuossa kohtaa vähän yli parikymppinen kaveri ja minä olin vasta muutaman viikon tuttavuus. 

Voin sanoa, että jos mies ei olisi perääni lähtenyt niin seuraavia treffejä ei olisi tullut - olisin pitänyt meitä aivan liian erilaisia (jo tuon kaveriporukan perusteella). Tässä on nyt 5 vuotta takana ja kertaakaan ei ole kumpikaan jättänyt toista yksin. 

Seurustelukumppanilta en tuollaista uhkailua katsoisi millin vertaa. Kyllä asiat pitää pystyä asiallisesti jälkikäteen keskustelemaan vaikka itse tilanteessa olisi kummallakin tunteen kuohunut yli. Yritä AP keskustella miehen kanssa, mutta jos meininki jatkuu tommoisena, mieti tarkkaan minkälaisen ihmisen rinnalla haluat elinvuosiasi viettää. 

Ja minkä takia uskot ap:ta? Hän muutti jo kertomustaan ja myönsi, että ylitulkitsi aloituksessaan kuvailemaansa tilannetta. Miksi oletat, että kertomus poikaystävän "rähjäämisestä" ei ole samanlaista ylitulkintaa ja kärjistämistä? Ehkä hän on vain ollut tuskastunut ap:n käytöksen jälkeen ja sanonut, että ei tiedä toimiiko suhde enää. Voi olla, että hän on ihan eri tavalla esittänyt asian, kuin ap väittää. 

AP antoi mielestäni aika tarkan kuvan tilanteesta, mitä hän oli sanonut kaverille ja mitä kaveri oli sanonut. Tähän ihmiset totesivat, että ap:n reaktio oli ylireagointia, mistä olen samaa mieltä. AP antoi myös melko tarkan kuvan siitä, miten hän oli toiminut (itkenyt, vetäytynyt, poistunut) ja miten poikaystävä oli toiminut. Loppuosa oli paljon AP tunteiden spekulointia ja näkökulmien pohtimista.

Tästä on mielestäni vielä pitkä matka, että faktat vääristyisivät niin paljon, että "aivan totaalisen humalassa, haukkui minut ja uhkasi erolla" tarkoittaisi sitä, että mies tulee surullisena sanomaan, että suhde ei vielä toimi. 

No myös ap:seen kohdistuneesta ivallisesta vittuilusta ja porukalla ilkeästi nauramisesta on pitkä matka siihen, että itseasiassa he saattoivatkin vain nauraa kaverin entiselle tyttöystävälle ja tämän sinnikkäälle häirinnälle ja kaveri tosiaan viittasi tähän kommentillaan. Eli ap aika paljon värittää noita tilanteita. Jos siis uskot, että kavereiden käytöksen alkuperäinen kuvailu oli ylitulkintaa ja se saattoi tapahtua aivan eri tavalla, niin siitä seuraa se, että myös "totaalisen humalassa, haukkui minut ja uhkaili erolla" voi olla yhtä kärjistynyttä ja ap:n värittämää kertomusta. Ihan samalla tavalla siis kuin se aikaisempi "ivaileva vittuilu" ja muu joukkokiusaaminen. 

Näissä viesteissä tuntuu olevan enemmän mutuilua ja ylitulkintaa kuin alkuperäisessä... 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli ap:n reaktio ollut kuinka ylireagointia tahansa, pidän tuollaista kännissä räyhäämistä ja uhkailua huomattavasti epäkohteliaampana ja ilkeämpänä kuin itkemistä ja paikalta poistumista. 

Tuli mieleen tilanne, jolloin vielä tapailin nykyistä miestäni. Päädyimme treffien päätteeksi erään hänen kaveriporukkansa luokse. Huomasin heti, että ihmiset olivat hyvin erityyppisiä kuin itse mutta päätin mennä avoimin mielin mukaan. Noh, hetken päästä huomasin että tämä porukka kyllä osoitti monin elein etten ollut kovin toivottu vieras ja vaikka kuinka yritin ottaa osaa kesksuteluun, huomasin istuvani pian yksin. Tämä tietysti harmitti mutta ilmoitin vain tyynesti että minun on aika poistua. Mies osasi lukea tilanteesta yllättävän hyvin, että kaikki ei ollut kohillaan ja lähti perääni jättäen kaveriporukkansa siihen. Kyseessä tuossa kohtaa vähän yli parikymppinen kaveri ja minä olin vasta muutaman viikon tuttavuus. 

Voin sanoa, että jos mies ei olisi perääni lähtenyt niin seuraavia treffejä ei olisi tullut - olisin pitänyt meitä aivan liian erilaisia (jo tuon kaveriporukan perusteella). Tässä on nyt 5 vuotta takana ja kertaakaan ei ole kumpikaan jättänyt toista yksin. 

Seurustelukumppanilta en tuollaista uhkailua katsoisi millin vertaa. Kyllä asiat pitää pystyä asiallisesti jälkikäteen keskustelemaan vaikka itse tilanteessa olisi kummallakin tunteen kuohunut yli. Yritä AP keskustella miehen kanssa, mutta jos meininki jatkuu tommoisena, mieti tarkkaan minkälaisen ihmisen rinnalla haluat elinvuosiasi viettää. 

Ja minkä takia uskot ap:ta? Hän muutti jo kertomustaan ja myönsi, että ylitulkitsi aloituksessaan kuvailemaansa tilannetta. Miksi oletat, että kertomus poikaystävän "rähjäämisestä" ei ole samanlaista ylitulkintaa ja kärjistämistä? Ehkä hän on vain ollut tuskastunut ap:n käytöksen jälkeen ja sanonut, että ei tiedä toimiiko suhde enää. Voi olla, että hän on ihan eri tavalla esittänyt asian, kuin ap väittää. 

AP antoi mielestäni aika tarkan kuvan tilanteesta, mitä hän oli sanonut kaverille ja mitä kaveri oli sanonut. Tähän ihmiset totesivat, että ap:n reaktio oli ylireagointia, mistä olen samaa mieltä. AP antoi myös melko tarkan kuvan siitä, miten hän oli toiminut (itkenyt, vetäytynyt, poistunut) ja miten poikaystävä oli toiminut. Loppuosa oli paljon AP tunteiden spekulointia ja näkökulmien pohtimista.

Tästä on mielestäni vielä pitkä matka, että faktat vääristyisivät niin paljon, että "aivan totaalisen humalassa, haukkui minut ja uhkasi erolla" tarkoittaisi sitä, että mies tulee surullisena sanomaan, että suhde ei vielä toimi. 

No myös ap:seen kohdistuneesta ivallisesta vittuilusta ja porukalla ilkeästi nauramisesta on pitkä matka siihen, että itseasiassa he saattoivatkin vain nauraa kaverin entiselle tyttöystävälle ja tämän sinnikkäälle häirinnälle ja kaveri tosiaan viittasi tähän kommentillaan. Eli ap aika paljon värittää noita tilanteita. Jos siis uskot, että kavereiden käytöksen alkuperäinen kuvailu oli ylitulkintaa ja se saattoi tapahtua aivan eri tavalla, niin siitä seuraa se, että myös "totaalisen humalassa, haukkui minut ja uhkaili erolla" voi olla yhtä kärjistynyttä ja ap:n värittämää kertomusta. Ihan samalla tavalla siis kuin se aikaisempi "ivaileva vittuilu" ja muu joukkokiusaaminen. 

Näissä viesteissä tuntuu olevan enemmän mutuilua ja ylitulkintaa kuin alkuperäisessä... 

Höpöhöpö. Et vain pysty vakuuttamaan siitä, että vaikka ap puhuu joissakin asioissa ylitulkiten, niin tästä huolimatta ihmisten pitäisi sokeasti uskoa ap:n loppuosa tarinasta eli haukkua poikaystävä maan rakoon. Olet ristiriitainen omassa argumentissasi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli ap:n reaktio ollut kuinka ylireagointia tahansa, pidän tuollaista kännissä räyhäämistä ja uhkailua huomattavasti epäkohteliaampana ja ilkeämpänä kuin itkemistä ja paikalta poistumista. 

Tuli mieleen tilanne, jolloin vielä tapailin nykyistä miestäni. Päädyimme treffien päätteeksi erään hänen kaveriporukkansa luokse. Huomasin heti, että ihmiset olivat hyvin erityyppisiä kuin itse mutta päätin mennä avoimin mielin mukaan. Noh, hetken päästä huomasin että tämä porukka kyllä osoitti monin elein etten ollut kovin toivottu vieras ja vaikka kuinka yritin ottaa osaa kesksuteluun, huomasin istuvani pian yksin. Tämä tietysti harmitti mutta ilmoitin vain tyynesti että minun on aika poistua. Mies osasi lukea tilanteesta yllättävän hyvin, että kaikki ei ollut kohillaan ja lähti perääni jättäen kaveriporukkansa siihen. Kyseessä tuossa kohtaa vähän yli parikymppinen kaveri ja minä olin vasta muutaman viikon tuttavuus. 

Voin sanoa, että jos mies ei olisi perääni lähtenyt niin seuraavia treffejä ei olisi tullut - olisin pitänyt meitä aivan liian erilaisia (jo tuon kaveriporukan perusteella). Tässä on nyt 5 vuotta takana ja kertaakaan ei ole kumpikaan jättänyt toista yksin. 

Seurustelukumppanilta en tuollaista uhkailua katsoisi millin vertaa. Kyllä asiat pitää pystyä asiallisesti jälkikäteen keskustelemaan vaikka itse tilanteessa olisi kummallakin tunteen kuohunut yli. Yritä AP keskustella miehen kanssa, mutta jos meininki jatkuu tommoisena, mieti tarkkaan minkälaisen ihmisen rinnalla haluat elinvuosiasi viettää. 

Ja minkä takia uskot ap:ta? Hän muutti jo kertomustaan ja myönsi, että ylitulkitsi aloituksessaan kuvailemaansa tilannetta. Miksi oletat, että kertomus poikaystävän "rähjäämisestä" ei ole samanlaista ylitulkintaa ja kärjistämistä? Ehkä hän on vain ollut tuskastunut ap:n käytöksen jälkeen ja sanonut, että ei tiedä toimiiko suhde enää. Voi olla, että hän on ihan eri tavalla esittänyt asian, kuin ap väittää. 

AP antoi mielestäni aika tarkan kuvan tilanteesta, mitä hän oli sanonut kaverille ja mitä kaveri oli sanonut. Tähän ihmiset totesivat, että ap:n reaktio oli ylireagointia, mistä olen samaa mieltä. AP antoi myös melko tarkan kuvan siitä, miten hän oli toiminut (itkenyt, vetäytynyt, poistunut) ja miten poikaystävä oli toiminut. Loppuosa oli paljon AP tunteiden spekulointia ja näkökulmien pohtimista.

Tästä on mielestäni vielä pitkä matka, että faktat vääristyisivät niin paljon, että "aivan totaalisen humalassa, haukkui minut ja uhkasi erolla" tarkoittaisi sitä, että mies tulee surullisena sanomaan, että suhde ei vielä toimi. 

No myös ap:seen kohdistuneesta ivallisesta vittuilusta ja porukalla ilkeästi nauramisesta on pitkä matka siihen, että itseasiassa he saattoivatkin vain nauraa kaverin entiselle tyttöystävälle ja tämän sinnikkäälle häirinnälle ja kaveri tosiaan viittasi tähän kommentillaan. Eli ap aika paljon värittää noita tilanteita. Jos siis uskot, että kavereiden käytöksen alkuperäinen kuvailu oli ylitulkintaa ja se saattoi tapahtua aivan eri tavalla, niin siitä seuraa se, että myös "totaalisen humalassa, haukkui minut ja uhkaili erolla" voi olla yhtä kärjistynyttä ja ap:n värittämää kertomusta. Ihan samalla tavalla siis kuin se aikaisempi "ivaileva vittuilu" ja muu joukkokiusaaminen. 

Emme voi sanoa, onko AP värittänyt tarinaa kuinka paljon jos emme itse ole olleet tilanteessa paikalla. Kaverit ovat saattaneet nauraa eksälle, ap:n kommentille tai istuneet mykkänä. Näkökulmia ja syitä on hyvä pohtia ja sitähän AP on myös paljon tässä ketjussa tehnyt. Näkulma se on myös tuo, että poikaystävä on räyhännyt kännissä ja siihen olen mielipiteeni kirjoittanut.

Vierailija kirjoitti:

Mikä vain voi olla liioiteltua. Rähjääminen, erolla uhkailu, totaalinen ignooraaminen jne. Mikä vain. Rähjäys olikin sitä, että ei ollut samaa mieltä ap:n kanssa illan kulusta vaan piti tämän käytöstä epäkohteliaana ja toi sen esille. Erolla uhkailu sitä, että hän itse on miettinyt, että onko järkeä jatkaa suhdetta vai ei, ja ap:n lähtö mitään sanomatta toi tämän epäilyksen taas esille. Ignooraus sitä, että keskusteli muiden kanssa eikä antanut yhtä paljon huomiota kuin kahden kesken. Mistä sen tietää?

Jos ap liioittelee joistakin asioista, voi hän liioitella myös muista asioista, kuten poikaystävän käytöksestä. Ja kuten monet ovat tuoneet esille, niin mehän ei tiedetä, kuinka paljon tällaisia tilanteita, joissa ap ylitulkitsee, on ollut. Se voi vaikuttaa siihen, kuinka ymmärtäväinen poikaystävä on ollut ap:n käytöstä kohtaan tuossa tilanteessa. Jos ap on aikaisemminkin ylitulkinnut muiden käytöksen ilkeäksi ja vain lähtenyt ilmoittamatta kotiin tai tehnyt muuta vastaavaa, niin ehkä tämä oli jonkinlainen turhautuminen tuonlaiseen käytökseen poikaystävän taholta. "Tällä kertaa en mene tuohon touhuun mukaan, vaan jään ystävieni kanssa." Ei voi tietää.

Mutta itsellä ainakin herää epäilykset siinä vaiheessa muitakin tarinan osasia kohtaan, jos huomaan, että henkilö vääristelee itsensä eduksi joitakin kohtia, kuten nyt vaikkapa noiden kavereiden käytöstä. Silloin alan epäilemään, että ehkä poikaystäväkään ei käyttänyt yhtä törkeästi, vaan myös hänen käytöksensä esitetään huonommassa valossa kuin se olikaan.

Vähän hätäisesti nyt vedät johtopäätöksiä. Ap ilmoitti aloituksessaan asian niin kuin hän sen koki, ei sitä voida pitää "itsensä eduksi vääristelynä". Ei ap olisi alkanut itkemään, jos ei olisi kokenut tulleensa nöyryytetyksi ja hylätyksi. Kaiken kukkuraksi tuo kaverin kommentti saattoi ihan oikeasti olla kettuilua, eli se ei välttämättä ole vain ap:n päässä tapahtunutta ylitulkintaa. 

Mutta mitä sen ap:n miehen olisi pitänyt tehdä tuolla illanistujaisissa? Oikeasti? Tuo räyhääminen ja erolla uhkailu on p*skaa, mutta muuta nyt en ihan ymmärrä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uli uli uli.... minulle tuli paha mieli.

Kasvata itsetunto. 

Hitto että ihmiset osaa ihan oikeasti olla ilkeitä ja kamalia toisilleen. Ei ihme, että ihmiset voi pahoin tässä maailmassa kun sinun kaltaisia ilkeitä ihmisiä on joka puolella. 

Tuo on yksi Marko, sillä on pershärö - ei kannata välittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli ap:n reaktio ollut kuinka ylireagointia tahansa, pidän tuollaista kännissä räyhäämistä ja uhkailua huomattavasti epäkohteliaampana ja ilkeämpänä kuin itkemistä ja paikalta poistumista. 

Tuli mieleen tilanne, jolloin vielä tapailin nykyistä miestäni. Päädyimme treffien päätteeksi erään hänen kaveriporukkansa luokse. Huomasin heti, että ihmiset olivat hyvin erityyppisiä kuin itse mutta päätin mennä avoimin mielin mukaan. Noh, hetken päästä huomasin että tämä porukka kyllä osoitti monin elein etten ollut kovin toivottu vieras ja vaikka kuinka yritin ottaa osaa kesksuteluun, huomasin istuvani pian yksin. Tämä tietysti harmitti mutta ilmoitin vain tyynesti että minun on aika poistua. Mies osasi lukea tilanteesta yllättävän hyvin, että kaikki ei ollut kohillaan ja lähti perääni jättäen kaveriporukkansa siihen. Kyseessä tuossa kohtaa vähän yli parikymppinen kaveri ja minä olin vasta muutaman viikon tuttavuus. 

Voin sanoa, että jos mies ei olisi perääni lähtenyt niin seuraavia treffejä ei olisi tullut - olisin pitänyt meitä aivan liian erilaisia (jo tuon kaveriporukan perusteella). Tässä on nyt 5 vuotta takana ja kertaakaan ei ole kumpikaan jättänyt toista yksin. 

Seurustelukumppanilta en tuollaista uhkailua katsoisi millin vertaa. Kyllä asiat pitää pystyä asiallisesti jälkikäteen keskustelemaan vaikka itse tilanteessa olisi kummallakin tunteen kuohunut yli. Yritä AP keskustella miehen kanssa, mutta jos meininki jatkuu tommoisena, mieti tarkkaan minkälaisen ihmisen rinnalla haluat elinvuosiasi viettää. 

Ja minkä takia uskot ap:ta? Hän muutti jo kertomustaan ja myönsi, että ylitulkitsi aloituksessaan kuvailemaansa tilannetta. Miksi oletat, että kertomus poikaystävän "rähjäämisestä" ei ole samanlaista ylitulkintaa ja kärjistämistä? Ehkä hän on vain ollut tuskastunut ap:n käytöksen jälkeen ja sanonut, että ei tiedä toimiiko suhde enää. Voi olla, että hän on ihan eri tavalla esittänyt asian, kuin ap väittää. 

AP antoi mielestäni aika tarkan kuvan tilanteesta, mitä hän oli sanonut kaverille ja mitä kaveri oli sanonut. Tähän ihmiset totesivat, että ap:n reaktio oli ylireagointia, mistä olen samaa mieltä. AP antoi myös melko tarkan kuvan siitä, miten hän oli toiminut (itkenyt, vetäytynyt, poistunut) ja miten poikaystävä oli toiminut. Loppuosa oli paljon AP tunteiden spekulointia ja näkökulmien pohtimista.

Tästä on mielestäni vielä pitkä matka, että faktat vääristyisivät niin paljon, että "aivan totaalisen humalassa, haukkui minut ja uhkasi erolla" tarkoittaisi sitä, että mies tulee surullisena sanomaan, että suhde ei vielä toimi. 

No myös ap:seen kohdistuneesta ivallisesta vittuilusta ja porukalla ilkeästi nauramisesta on pitkä matka siihen, että itseasiassa he saattoivatkin vain nauraa kaverin entiselle tyttöystävälle ja tämän sinnikkäälle häirinnälle ja kaveri tosiaan viittasi tähän kommentillaan. Eli ap aika paljon värittää noita tilanteita. Jos siis uskot, että kavereiden käytöksen alkuperäinen kuvailu oli ylitulkintaa ja se saattoi tapahtua aivan eri tavalla, niin siitä seuraa se, että myös "totaalisen humalassa, haukkui minut ja uhkaili erolla" voi olla yhtä kärjistynyttä ja ap:n värittämää kertomusta. Ihan samalla tavalla siis kuin se aikaisempi "ivaileva vittuilu" ja muu joukkokiusaaminen. 

Emme voi sanoa, onko AP värittänyt tarinaa kuinka paljon jos emme itse ole olleet tilanteessa paikalla. Kaverit ovat saattaneet nauraa eksälle, ap:n kommentille tai istuneet mykkänä. Näkökulmia ja syitä on hyvä pohtia ja sitähän AP on myös paljon tässä ketjussa tehnyt. Näkulma se on myös tuo, että poikaystävä on räyhännyt kännissä ja siihen olen mielipiteeni kirjoittanut.

Sanoit itse, että totesit ap:n ylireagoineen kavereiden käytökseen, kun hän jälkikäteen kuvaili, mitä oli sanonut ja miten kaverit vastanneet. Eli kyseenalaistit kavereiden käyttäytyneen yksioikoisesti "ivailevasti nauraen ja vittuillen", kuten ap aloituksessaan sanoi. Eli silloinhan hän on värittänyt tilannetta omaksi edukseen sinunkin tulkintasi mukaan.

Minulla tällainen huomio johtaa siihen, että kyseenalaistan myös loput tarinasta. Eli en enää automaattisesti usko, että poikaystävä on käyttäytynyt yhtä törkeästi, vaan siinä versiossa voi olla samalla lailla värityskynää mukana. Sinä et usko, ok.

Mutta veikkaan, että monet eivät ajattele objektiivisesti, vaan lähtevät tuohon poikaystävän lynkkaamiseen mukaan ap:n myöntämästä ylitulkinnasta huolimatta, lähinnä omien huonojen kokemusten vuoksi. Eli ohitetaan ap:n tarinan ristiriitaisuudet, koska automaattisesti ajatellaan, että totta kai poikaystävä oli kamala känniääliö, niinhän ne miehet ovat. Ei välitetä siitä, että jos ap liioittelee jostakin asiasta niin ihan yhtä hyvin hän voi liioitella muistakin asioista.

Ymmärsinkö oikein, että ap oli ainoa selvinpäin oleva siellä? Humalaisten jutuista ei kannata välittää, vaan antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Luultavasti kukaan ei edes tajunnut loukanneensa sinua, eikä muista asiaa jälkeen päin. 

Lisäksi kuulostaa, että mies vaan halusi välttää draamaa kavereidensa edessä, ja siksi jätti sut yksin ulos ja jatkoi normaalia illanviettoa. 

Mies ei tehnytkään niinkuin ap halusi. Ei auttanut vaikka mökötti, itki ja lähti menemään.

Vierailija kirjoitti:

Mies ei tehnytkään niinkuin ap halusi. Ei auttanut vaikka mökötti, itki ja lähti menemään.

Niin, sehän nyt olisi ihan hirveää kysyä itkevältä kumppanilta, että mikä on. Miehenhän piti saada lepolomaa tommoisesta itkuiitasta (...joka piti kuitenkin miehen toimesta raahata tonne kaveriporukan mukaan?).