mua on ruvennut ärsyttään sellainen vaivihkainen " valehtelu"

Mua ärsyttää kans ihmiset, jotka puhuu asioista toisin kuin ne ovat. Jossain vaiheessa joku juorukin muuttuu ihan päättömäksi. Esim. eräs sukulaiseni kuvitteli mun täysimettäneen/imettäneen lastani 1½ vuotiaaksi, kun oli jutellut yhden toisen sukulaisen kanssa. Mä siihen vaan totesin, että aloin kyllä antaa kiinteitä heti kun sai ja lopetin imettämisen kokonaan ennen kuin lapsi täytti vuoden. Kyllä siinä oli huuli pyöreenä meillä kummallakin. Ja kumpikin varmaan miettii, että minkä ihmeen takia joku puhuu, mitä sylki suuhun tuo! Vielä enemmän tympii ap:n esimerkki. Kiva teeskennellä, että niinhän se menikin...

Ei se ole mitään toisten sanomisten kyttäämistä, vaan ihan kuuntelemisen taitoa. 33

muistan ihan hyvin juttuja kerhosta ja ala-asteelta, ja tietysti muistan mitä olen läheisteni kanssa jutellut, mua kiinnostaa niiden ajatukset ja sanomiset. en mä kokoaikaa riehu minkään henkisen punakynän kanssa korjaamassa faktoja kuntoon :/



sori nyt jos tää ilmiö on niin vaikea käsittää. en mä tarkoituksella ole alentuva ja ylimielinen. enkä vielä ikinä ole korjannut kenellekkään hänen puheitaan, en ikinä. ja varsinkin isommassa seurassa vahdin puheitani tarkasti. mun mielestä ois kauheaa möläyttää jotain toiselle noloa.



ja muuten, en mä sillä lailla perinteisessä mielessä _häpeä_ ketään läheisiäni, että vaikka kaupungilla haluaisin vajota maan rakoon kun toisella on niin juntit farkut tms. se häpeän tunne (en muuten osaa arvioida onko se oikeesti nimenomaan häpeää, häpeältä se kuitenkin tuntuu) tulee myös ihan kahden kesken, ja nimenomaan sen takia että en halua nähdä toista ihmistä hänelle itselleen kiusallisessa tilanteessa.



siten jos tilanne sujuu ihan kivasti ja luonnikkkaasti eteenpäin eikä toveri itse huomaa kömmähdystään niin minäkin hengähdän ja olo tasaantuu. enkä ainakaan usko kenenkään ikinä huomanneen sitä sekunnin murto-osaa kun keräilen konseptejani.



ap

Ehkä se on sitä, että ihmiset haluavat ajatella itsestään ja tekemisistään niiku TOIVOISIVAT asian olevan. Juttuja pyöristetään aina sopivaan suuntaan. Sitten alkavat jo epähuomiossa itsekin uskoa mukautettuihin juttuihinsa.

tunnen minäkin yhden sellaisen ns. patologisen valkoisten valheiden valehtelijan.. ei se sitä ilkeyttään tee ja ei varmaan oikein mitään sille mahda.. Koko kaveripiiri tunnistaa sen ominaispiirteen, mutta hankala sille on sanoakaan mitään.. ehkä kuitenkin myös kohteliasta olla vain normaalisti kuin nolata. Veikkaisin että se on enemmän aivotoiminnan häiriö tai sitten täysin opittu juttu kotoa..



ja miksi kaveri valehtelee... oletteko aika nuoria? 20 ja jotain? tai sitten ette ole oikeita ystävyksiä. Voihan se olla kateuttakin ja jotain epävarmuutta.



Minulle tulee vain mieleen lukioajat, kun oli pakko olla joku kaveri ja sitten tämä kaveri oikein takertui ja minulle olisi riittänyt vähän vähempikin.. Ei oikein edes tuntunut kaverilta koko tyyppi, että saattoihan sille valehdellakin..

mutta harva pyörittää mielessään.. tietysti jotkin sanomiset jää mieleen herkemmin ja niitä pyörittelee

Kun siitä tulee yhteiskunnallinen tapa, se johtaa tuhoisiin seurauksiin ja mädättää koko yhteiskunnan, niin että koko yhteiskunta perustuu valheelle, suurelle valheelle.



Ihmisten pitäisi aina pyrkiä totuuteen, asioita voi jättää kertomatta, mutta tietoinen valehtelu ja totuuden vääristely on vahingollista ja tuhoavaa, ihan pienissä asioissakin.



Jokainen on joskus valehdellut, muutellut totuutta tai kaunistellut asioita oman etunsa kannalta, mutta sellaisesta pitäisi systemaattisesti pyrki eroon. Pitäisi muistaa olla rehellinen itselleen, sillä viime kädessä olet kaikista tekemisistäsi ja sanomisistasi vastuussa.

sitä olen kaivannut koko keskustelun ajan..



sillä teistä puuttuu ihan täysin kokonaan inhimillisyys, joka ihmisen olennaisin piirre siis, että joskus asiat vain unohtuvat tai että ne halutaan unohtaa ja on hyvä unohtaa joitain asioita sen sijaan, että jää muistelemaan ja märehtimään kuinka mokasin ja kuinka kaltoin minua on kohdeltu



Toiseksi teiltä puuttuvat hyvät tavat jos aina täytyy kertoa totuus pitäälopettaa kohteliaisuudet kokonaan: Olenko läski? No olet hirveä läski tantta ämmä. " nuo vaatteet todella pukevat sinua/onpa hirveät rytkyt sun päällä" " hyvää huomenta/V' ' u mä inhoan sua mairisteleva ap"



ja ap huomaatko, täällä sinä puhut ystävistäsi mitä sattuu heidän selkänsä takana ja sitten valehtelet heille päin naamaa että sallit ja hyväksyt heidän kaksinaamaisuuden