Lue keskustelun säännöt.
mua on ruvennut ärsyttään sellainen vaivihkainen " valehtelu"
17.05.2006 |
hmm.. osaisinkohan selittää ilmiön.. en tarkoita varsinaisia valkoisia valheita tai aasioiden paremmin päin selittämistä, vaan sellaista vaivihkaista hiukan muunnellun totuuden tiputtelua keskusteluun.
esim. puhutaan lasten sairastelusta tms. ja tuttu äiti aloittaa lauseensa " siis mähän kuitenkin täysimetin se 5 kuukautta..." ..ja mä rupean oikein m iettimään että ETHÄN IMETTÄNYT, sä annoit lapsen maistella marjasoseita 3 kk ikäisenä ja mun muistaakseni lopetit koko imetyksen ennen kun lapsi oli sen 5 kk (ja huom! mulle on ihan sama kuinka kauan kukaan imettää tai on imettämättä, se ei ole pointtina tässä).
tai toinen ystävä vapaa-ajasta puhuttessa sanoo että " ..niin kun mähän oon aina tehnyt käsillä kaikkee.." HÄH, ETHÄN OO! itseasiassa en muista sun ikinä tehneen käsitöitä tai askarrelleen.. sä olet _aina_ urheillut, jollet satu muistamaan.
no joo, olipa tarpeellinen ja fiksu avaus. mä en vaan tajua että miksi pitää muuntaa asioita, joissa ei oikeesti oo mitään hävettävää. eri asia ois sanoa että " mä olen aina ollut uskollinen mun miehelle" , vaikkei oliskaan. se olis ymmärrettävä valhe mun mielestä. mutta miksi ihmeessä sanoa itsestään jotain ihan paikkansapitämätöntä tuollaisissa tilanteissa kun sillä ei ole mitään väliä?
Kommentit (88)
....tahallinen valehtelu ja totuuden muuntelu.... Tämähän kertoo jotain perustavaa valehtelijasta.
......oikeammin kyse on itselleen valehtelusta... kaunistella tekojaan omissa silmissään ja esittää olevansa parempi kuin onkaan tai häivyttääkseen syyllisyyden .... siis tarina kertoo puhujan suhteesta omaan itseensä.
....... moni ei välttämättä tajua mitä täysimetys tarkoittaa....... voi vahingossa käyttää sanaa, vaikka tarkoittikin.....
Tässäkin tulee tietoa kertojasta, hänen asiantuntemuksestaan. Lista on loputon. Aina kannattaa kuunnella ja yrittää ymmärtää, missä mennään. Syntyy tilaisuus myötätuntoon ja toisen ihmisen kohtaamiseen. Siinäkin on paljon totuutta, tosin rivien välistä luettuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
mä voin kertoo oman elämän hassuja tapahtumia useammalle ja sitten joku rupee kertoon samaa juttua omanaan, niin yleensä kaveripiirissä alkaa sellainen levoton pyöriskely.
mä olen just tuollainen levoton pyöriskelijä :D vähintään pääni sisällä pyörin ihan hädissäni vaikka ulospäin yritän näyttää samanaikaisesti siltä että kuuntelen ja että en mä nyt niin tarkkaan kuuntele.
tää hankala pelko siitä että joku toinen munaa itsensä on meillä vissiin vähän suvussa. pikkuveli ei voi mennä teatteriin kun se pelkää että näyttelijät mokaa :) samaisesta veljestä muistan sellaisenkin jutun kun eräs naapurintäti oli kerran tehnyt meidän koiralle talvitakin ja se oli liian pieni. veli huomasi etää se on pieni jayritti koko 10-vuotiaan taidoillaan sumplia niin ettei sitä koitettaisi koiran päälle naapurintädin aikana, ettei täti nolostu. suurempi paine nousi kuitenkin siitä että miten veli järjestää niin ettei äitimme tule tilanteeseen sähläämään, kun hän taas on enempi sitä totuuden torvi-osastoa, ja olisi varmaan huomauttanutsiitäkin takista ihan suoraan.
me vaikutetaan kyllä veljen kanssa molemmat ihan reippailta ja tavallisilta ihmisiltä. ja voidaan keskenämme sitten puhua ihan suoraan tästä tyhmästä empatiasta.
sori meni ot.
ap
tärkee osa elämää. Vaikea on elää, jos ei virheitä saa tehdä. Ota rennosti, mokaile rauhassa ja anna toistenkin mokailla. Olet varmasti kiva ja empaattinen tyyppi.
mut toisinaan säälittää joku joka ihan tosissaan selittää tarinaa jonka kaikki tietää ihan höpöksi, eikä ihminen itse sitä tajua.
ja osaan nauraa toisten sellaisille " reiluille" töppäyksille. ei mun mielestä oo noloa erehtyä tai hölmöillä.
mutta mun mielestä ois ihan supernoloa valehdella jotain hiukan paremmin päin ja jäädä siitä kiinni. itse vältän kuin ruttoa tuommoista tilannetta, ja samaten vältän ihan hulluna asettamasta ketään muutakaan ko. tilanteeseen. siksi mä just kiusaannun näistä " valheista" kun ennakoin sitä noloutta joka seuraa valehtelijan huomattua puhuneensa läpiä päähänsä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällaisesta oudohkosta pikku ilmiöstä, josta ei yleensä paljon keskustella. Luin ap:n kirjoituksia ja huomasin olevani samanlainen kanssahäpeäjä. Eli omat mokat ei juuri hetkauta, mutta jos joku muu sanoo tai tekee jotain noloa, voisin vajota maan alle hänen puolestaan...ahdistun ja toivon, ettei kukaan muu vaan huomannut tuota möhellystä. Välillä joudun vaihtamaan kanavaa, jos teeveessä joku mielestäni on nolossa tilanteessa.
Eräskin ystäväni selitti ihan pokkana, että hän ei ikinä ole moittinut lasten isää lapsille (eronnut). Hah, olen itse ollut vieressä kun hän on mollinut isää ihan miljoonaa :)
Sama tyyppi selittää, ettei ole KOSKAAN ollut mustasukkainen. Jaa, miksi hän pottuili minulle ja exmiehelleen, kun meillä oli useissa asioissa sama maku....
Toisaalta, ihmiset kuvittelevat hyvinkin paljon olevansa erilaisia kuin ovat....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Välillä joudun vaihtamaan kanavaa, jos teeveessä joku mielestäni on nolossa tilanteessa.
mies kidutti mua joskus idols- tms. alkukarsintoja katseltaessa panttaamalla kaukosäädintä ja pakottamalla mua katsoon kaikki huonot laulajat. sormet korvissa huusin että VAIHDA KANAVAA ja yks vaan nauraa vieressä :D
joskus mä en pystynyt katsoon seinfeldiä kun mun mielestä ne tyypit oli niin uskomattoman röyhkeitä..
joku mr. bean aiheuttaa jo ihan fyysistä pahaa oloa ja kuristumisen tunnetta.
ap
Minulla oli kerran juuri tällainen " totuuden torvi" kaverina. Hän ei ymmärtänyt, että kaikkien ihmisten kanssa ei puhuta samoja asioita eikä esimerkiksi yhtä läheisesti kuin hänen kanssaan.. Niinpä joskus hänen läsnäollessaan saatoin valehdella jollekin toiselle läsnäolijalle, KOSKA asia oli ehkä niin kipeä, nolo tai jotain muuta minulle etten sitä halunnut muistella/kerto ääneen tms.
Kaverini taasen jotenkin sairaalloisesti jopa nautti siitä, että sai kertoa totuuden!! ja samalla tietysti nolata minut.. Ei tuollainenkaan persoona ihan standardi ole.. tai siis tiettyi kehittymättömyyttä sosiaalisissa taidoissa, pakkomielteistä pidättäytymistä säännöissä, jotka on itse keksinyt (aina on puhuttava totta oli sitten jo vaikka unohtanut jonkun asian tai ei)
joskus naivisti ajattelin, että kaverillani oli hyvä itsetunto, koska pystyi olemaan niin " avoin" ja suora... nykyisin olen ymmärtänyt, että hänen aika ilkeäkin käytös oli itsetunnon puutetta ja sen peittelyä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Eräskin ystäväni selitti ihan pokkana, että hän ei ikinä ole moittinut lasten isää lapsille (eronnut). Hah, olen itse ollut vieressä kun hän on mollinut isää ihan miljoonaa :)Sama tyyppi selittää, ettei ole KOSKAAN ollut mustasukkainen. Jaa, miksi hän pottuili minulle ja exmiehelleen, kun meillä oli useissa asioissa sama maku....
Toisaalta, ihmiset kuvittelevat hyvinkin paljon olevansa erilaisia kuin ovat....
mulla on yks kaveri jolla ei oo omaa pysyvää musiikkimakua, vaan vaihtaa aina mieltymyksiään kulloisenkin poikakaverinsa mieltymyksiä vastaavaksi. eikä siinä mitään, vaihtakoon vaan. mutta käydessään eksänsä kanssa tiettyjen bändien keikoilla hän puhui että " kun mähän oon aina tykännyt tuollaisesta musiikista" . ja nyt kun nykyinen miehensä kuuntelee ihan eri musiikkia niin kaveri kertoo " aina" inhonneensa ko. tyyliä ja kaikkia ihmisiä' , jotka siitä tykkäävät.
ja mua hävettää ihan kauheesti :)) toivon ihan hullussa paniikissa ettei se vaan muistaisi puhuneensa ihan päinvastaisia muutama vuosi takaperin, ja sitten nolostuisi.
ap
Tai siis miksi ylipäätään teette niin? Mikään ei ole sen rasittavampaa kuin jonkun henkilön sääli tai häpeä.. eikä se ole todellista ystävyyttä eikä auttamista tai muuta..
Hankkikaa sellaisia ihmisiä ympärillenne, joita teidän ei tarvitse hävetä! Se on kaikkien osapuolien paras.. Luuletteko ettei kaverinne tai heidän kaverinsa huomaa teidän alentavaa asennettanne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en tiedä miten toimii aivot, jotka kääntää kaiken aina toisinpäin
sä sekotat nyt kaksi ihan eri ihmistyyppiä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- että joku on voinut ymmärtää jotain väärin: täysimetys
- unohtanut jotain tai halunnut unohtaa tai haluaa jollekin puolituntemattomalle esittää asian kauniimmin kuin se on
Jotenkin tuntuu, että mikä ihmeen oikeus tuolla on olla noin tyytyväinen vaikkapa sitten keksittyyn täysimetykseen. Mahtaa olla elämä helppoa, jos voi valehdella itselleen niin sujuvasti, vai???
jos sitä esiintyy jollakin ihmisellä koko ajan
- sivullinen -
Vierailija:
Tai siis miksi ylipäätään teette niin? Mikään ei ole sen rasittavampaa kuin jonkun henkilön sääli tai häpeä.. eikä se ole todellista ystävyyttä eikä auttamista tai muuta..
- sivullinen -
mutta mua vaivaa jos hyvin tuttu ihminen esittää ihan luontevasti totena jotain sellaista, jonka me molemmat _tiedämme_ epätodeksi.
ja koittakaa ymmärtää, tämä ei ole mikään tapa minulla, joka loppuu sitten kun en enää " tee" niin. vaikka enhän mä nytkään _tee_ yhtään mitään. paitsi omassa päässäni ahdistun.
ap
Onkohan toi jokin psykologinen suojamekanismi, kun et itseäsi uskalla hävetä kohdistat häpeän tunteet toisiin.
Hauras itsetuntosi säilyy eheänä eikä sun tarvitse kokea noloutta omista tekemisistäsi, joka ehkä olisi liikaa sun psyykeelle vaan siirrät ne muihin, jolloin voit katsella kavereitasi aina vähän alaspäin ja hävetä niiden epätäydellisyydelle.
Tai siis vähän sinnepäin ainakin.
On todettu, että ainakin joidenkin ihmisten aivot toimivat siten, että kun heille annetaan sysäys ajatella jotakin tapahtumaa, niin se voi helposti kääntyä heidän mielesään siten, että se on tapahtunut heille itselleen. Heille jopa kehittyy " valemuistoja" , joita he eivät itse kykene erottamaan todesta. Eli eivät tietoisesti valehtele, kun kertovat, että tämä jokin on tapahtunut heille itselleen.
Tämä ilmiö saatiin aikaan hyvin kevyellä manipuloinnilla vieläpä, ja ihan päästään terveillä ihmisillä.
Tällä tutkimuksella vissiin aika lailla merkitystä esim. kun todistajien lausuntoja arvioidaan oikeudessa jne.
Mielestäni tutkimus on meneillään edelleen, siitä tuli ohjelma muutama kuukausi sitten.