Kuulet että lapsesi parhaan kaverin isä on vankilassa, miten reagoit?
Minullehan kävi näin kakkosluokalla. Opettaja kutsui minut ja kaverin luokseen ja kertoi ettei Villen (nimi muutettu) vanhemmat halua että me ollaan enää kavereita emmekä saa leikkiä yhdessä.
Lapsena en ymmärtänyt miksi näin kävi ja taisin viekä syyttää siitä opettajaa. Villen vanhemmilla ei ollut mitään tietoa miksi isäni oli vankilassa, mutta pelkästään se riitti katkaisemaan ystävyytemme.
Ikävä ja aika omituinen tilanne. Mitä itse tekisit? Onkohan tällaiset tapaukset harvinaisia?
Kommentit (36)
Ei sen isän vankeustuomio mulle kuulu. Jos lapsi on hyvää seuraa mun lapselle, antaa ystävyyden jatkua vaan.
En mitenkään - eihän se lapsi sille mitään voi.
Tietysti, jos lapsi itse olisi jotenkin "huonoa seuraa" tai ilkeä tai hankala, voisin sanoa, etten halua lapseni olevan hänen kanssaan tekemisissä, mutta sillä ei kyllä olisi varsinaisesti sen kanssa tekemistä, että vanhempi on vankilassa ENKÄ väitä millään muotoa, että vanhemman vankilassa olo tekisi lapsesta jotenkin "huonomman" kaverin. Päinvastoin - olen joskus joutunut häätämään kotoani parikin "hyvän perheen" herranterttua, kun näillä ei ole ollut minkäänlaista käsitystä edes alkeellisista käytöstavoista.
Pitäydyn siis vastauksessani - en mitenkään.
No en ainakaan kieltäisi leikkimästä yhdessä. En ehkä päästäisi lastani heille leikkimään jos en tuntisi äitiä mutta meille voisi aina tulla. Mutta tämä olisi kaikkien muidenkin perheiden kanssa. En päästäisi jos en tunne vanhempia.
Aivan varmasti ohjaisin lapseni vankilakundin lapsen seurasta muitten, normaalien lasten seuraan. Vangin perheessä kaikki mahdolliset ongelmat kiertävät ns. "isältä pojalle" perintönä.
En halua elämänpiirini tällaista ainesta tai tuttavuutta, enkä osaa sympatiseerata näitä luusereita. Venkula on aina venkula
Hyvä, että koulussa otetaan aktiivisesti kantaa luuseriperheiden kanssa kaveraamiseen. En minäkään olisi tyytyväinen, jos kuulisin oman lapseni kaveraavan sellaisen luuserin kanssa, jonka vanhemmat ovat rikollisia.
Harva meistä on saanut tai voinut valita omia vanhempiaan. - Miksi siis "tuomita" lapsi siksi,että häne nvanhempansa on tehnyt jotain sellaista, jonka vuoksi on joutunut vankilaan.
Vierailija kirjoitti:
Harva meistä on saanut tai voinut valita omia vanhempiaan. - Miksi siis "tuomita" lapsi siksi,että häne nvanhempansa on tehnyt jotain sellaista, jonka vuoksi on joutunut vankilaan.
Jospa jotkut meistä pelkää ongelmia, joita tuollainen perhe voi mukanaan tuoda?
Valitettavan usein ne vanhempien asenteet periytyy, ja itse ainakin toivon, että lapseni kaverit olisivat tervepäisiä ja koulumyönteisiä lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Aivan varmasti ohjaisin lapseni vankilakundin lapsen seurasta muitten, normaalien lasten seuraan. Vangin perheessä kaikki mahdolliset ongelmat kiertävät ns. "isältä pojalle" perintönä.
En halua elämänpiirini tällaista ainesta tai tuttavuutta, enkä osaa sympatiseerata näitä luusereita. Venkula on aina venkula
Näinhän se kierre sitten jatkuukin, kun kaikki hyljeksii sen vankila-isän takia. Todella typerää kostaa lapselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harva meistä on saanut tai voinut valita omia vanhempiaan. - Miksi siis "tuomita" lapsi siksi,että häne nvanhempansa on tehnyt jotain sellaista, jonka vuoksi on joutunut vankilaan.
Jospa jotkut meistä pelkää ongelmia, joita tuollainen perhe voi mukanaan tuoda?
Valitettavan usein ne vanhempien asenteet periytyy, ja itse ainakin toivon, että lapseni kaverit olisivat tervepäisiä ja koulumyönteisiä lapsia.
Niinkuin muut perheet eivät voi tuoda ongelmia? Haloo nyt.
Kai hyljeksitte myös sijoitettuja lapsia koska taustoista ette tiedä?
Riippuu mistä syystä siellä olisi. Esim. oma isäni oli vankilassa talousrikoksien takia, kuten aika moni muukin Suomessa. Harvempi siellä istuu väkivallan tmv takia.
Jos lapsi olisi omituinen/ilkeä/hankala, sitten voisin kieltää leikkimästä yhdessä. Tai jos vanhempi olisi väkivallan takia istumassa, hänen vapauduttuaan en antaisi lapseni mennä kaverinsa luokse ainakaan.
Vähän sama kuin edellä, eli syy vaikuttaisi kyllä. Jos väkivalta- tai huumerikos niin en antaisi olla vapaa-ajalla tekemisissä, koulussa toki. Jos joku talousrikos niin sitä nyt en niin pahana pitäisi, en luultavasti päästäisi lasta heille mutta noin muuten voisivat varmaan olla tekemisissä myös koulun ulkopuolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harva meistä on saanut tai voinut valita omia vanhempiaan. - Miksi siis "tuomita" lapsi siksi,että häne nvanhempansa on tehnyt jotain sellaista, jonka vuoksi on joutunut vankilaan.
Jospa jotkut meistä pelkää ongelmia, joita tuollainen perhe voi mukanaan tuoda?
Valitettavan usein ne vanhempien asenteet periytyy, ja itse ainakin toivon, että lapseni kaverit olisivat tervepäisiä ja koulumyönteisiä lapsia.
Saattahan ne periytyä ja "periytyy" vielä herkemmin, kun ymäristö ottaa asenteen, että vankilassa olevan lapsen katsotaan olevan suora jatkumo, jollon ympäristö vain enemmän ja vähemmän aktiivisesti odottaa ja uskoo, että lapsesta tulee myös päätymään tavalla tai toisella vankilaan. - Sinänsä tässä odotusarvossa ei ole mitään uutta. - Vastaavasti jos vanhempi on vaikka professori ja tunnettu lastentautien erikosilääkäri (tämä ei teitenkään estä vankilaan päätymistä) mutta luultavasti tällaisen professorin lapsen uskotaan pärjäävän opinnoissa ja -jatkavan opintojaan esimerkiksi yliopistossa. Ja on siten lapsena sellainen, jonka toivotaan antavan hyvää esimrkkiä omalle lapselle.
Mun lapsen luokkakaverin isä joutui vankilaan, hyvin pitkäksi aikaa. Tokaluokkalaisia olivat. Lapsi oli tosi mukava, lapsemme leikkivät puolin ja toisin yhdessä. Ei tullut mieleenkään estää sitä vaikka toisen kaverin äiti varoitteli asiasta. Valitettavasti muuton myötä kaverisuhde loppui.
Mulla oli lapsena kaveri jonka isä oli vankilassa. Muistaakseni istui vuoden.
Tosi kiva perhe, otti mut ja siskon aina mukaan huvipuistoon jne. kun meillä vanhemmat jäi 90-luvun laman jalkoihin ja muututtiin kertaheitolla keskiluokkaisista köyhiksi. Muistan tämän kaverin isän tuoneen meille moottoripyörällä ruokaa kaupasta :D
Luultavasti heräisin hieman sekavana sillä eihän minulla ole lasta.
En mitenkään. Jos lapsi on mukava ja fiksu, saavat puolestani kaveerata aivan niin kuin ennenkin. Eikös nimenomaan se lapsi kaipaa hyviä kavereita? Siltä on jo isä viety.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä, että koulussa otetaan aktiivisesti kantaa luuseriperheiden kanssa kaveraamiseen. En minäkään olisi tyytyväinen, jos kuulisin oman lapseni kaveraavan sellaisen luuserin kanssa, jonka vanhemmat ovat rikollisia.
Miten se lapsi on siihen syypää? Vanhempiaan ei voi valita, se ei tee kenestäkään luuseria, mutta kommenttisi osoittaa ettet ihan täysillä itsekään ajele.
Riippuu varmaan siitä, että onko sakot maksamatta tai verottaja petetty, kuin jos on huumausaine- tai väkivaltarikos.
Ihan tosissaanko te jotkut ottaisitte avosylin kotiinne lapsen, jonka isä olisi muita hakkaava narkki? Sääli lapsen kannalta, mutta minä suojelen omiani.
Äh kirjoitin tosi pitkän vastauksen jonka sitten vahingossa poistin.
Lyhyesti: kiitos kaikille jotka ymmärtävät ettei poika tule aina isäänsä (varsinkaan 9-vuotiaana). Olen nyt melkein 30, täysin nuhteeton ja tavallinen työssäkäyvä veronmaksaja. Näin kyseisen "kielletyn kaverin" vuosia myöhemmin aikuisena yksissä bileissä ja naurettiin koko jutulle.
-ap
Lapsi saa koulussa toki leikkiä kenen kanssa tahtoo. Mutta vapaa - ajalla haluan pysyä kaukana tuollaisesta. Ei millään pahalla, ja eihän se lapsi syyllinen ole mihinkään. Mutta Suomessa ei vankilaan jouduta ihan pienestä, joten tällainen perhe tietäisi ennen pitkää ongelmia.