Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä salaisia viisauksia sisällyttäisitte kuvitteelliseen vaimon käsikirjaan?
jarppi
12.02.2019 |
Jos tehtäisiin kuvitteellinen vaimon käsikirja tuoreelle vaimolle vuonna 2019, niin mitä salaisia viisauksia sisällyttäisitte mukaan mitkä vähentävät turhaa skismaa, riitoja ja yleistä turhautumista suhteessa? Tai yleensä lisäisivät onnellisuutta suhteessa - vaikka olisivat miten hölmöjä juttuja ja ärsyttäisivät oikeasti. Eli on viisaampana pelisilmää tilanteisiin.
Esimerkiksi AV:ssa oli joskus kommentti, että aina kannattaa miehen antamaa lahjaa kehua, olipa se miten kehno tahansa (koska lahjan moittiminen johtaa vain mielipahaan / mökötykseen jne). Lahja voi olla oikeasti ihan paska, mutta vähemmällä pääsee kun ei tee siitä draamaa.
Toki voi vinkata myös toisinpäin, mutta ehkä se on oma avauksensa. AP on mies joka on joskus pohtinut, että voi kun puolisolla olisi joskus enemmän pelisilmää suhteessa :)
Kommentit (21)
Vierailija kirjoitti:
Että ei menisi sellaiseen "hoivaavan naisen" asemaan parisuhteen alussa, jos se ei ole itselle luontaista ja toivoo, että mies hoitaisi oman osansa aikuiselämän vastuista - kuten siivouksesta, ruuanlaitosta ja kaupassakäynnistä.
Oma suhteeni alku oli vähän sellainen, että moni tuttu varmaan nosteli kulmakarvojaan kun "käskytin" miestä, siis odotin että tekee normaaleja asioita. Nykyään näin vuosien päästä tuo tuntuu kaukaiselta ajalta. Ja mieskin on tyytyväinen omaan itsenäisyyteensä ihan aidosti. Ja kun toisella on kiire tai hankalaa tai väsynyt, "hoivaamme" toinen toistamme.
Ja rahaa tulee molemmilta kotiin suurin piirtein yhtä paljon - kun joku kuitenkin sen tuo esiin....
Mutta moni nainen itse luo se tilanteen, jossa miestä passataan ja sitten vuosien päästä ollaan jossain nalkutuskierteessä kun aikuinen ihminen ei osaa siivota jälkiään tai hoitaa omaa lastaan.
Tässä tuli varmaan yksi taustasyy moneen vääntöön, kun omat julkilausumattomat toiveet eivät kohtaa todellisuutta - puolin ja toisin.
Ja toinen, että otetaan jokin rooli jonka "vangiksi" jäädään ehkä huomaamatta.
-AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, mielestäni on ihan peruskäytöstä että kun saa lahjan, niin siitä kiitetään ja kehutaan ja kerrotaan että tämähän on juuri sitä mitä tarvitsin, oli se lahja kuinka huono tahansa.
Toinen hyvä vinkki on se, että älä suotta hylkää parisuhteen aikana ystävättäriäsi, vaikka onnen huumassa tuntuukin siltä että olet nyt päässyt elämässä reilusti eteenpäin ja kaikki vanhat kaverit ovat vain kateellisia. Nimittäin se uusikin suhde väljähtyy, ja saattaa vaikka loppuakin. Kenellekäs sitten ajattelit itkeä, kun olet haukkunut kaikki kaverisi kateellisiksi ämmiksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että ei menisi sellaiseen "hoivaavan naisen" asemaan parisuhteen alussa, jos se ei ole itselle luontaista ja toivoo, että mies hoitaisi oman osansa aikuiselämän vastuista - kuten siivouksesta, ruuanlaitosta ja kaupassakäynnistä.
Oma suhteeni alku oli vähän sellainen, että moni tuttu varmaan nosteli kulmakarvojaan kun "käskytin" miestä, siis odotin että tekee normaaleja asioita. Nykyään näin vuosien päästä tuo tuntuu kaukaiselta ajalta. Ja mieskin on tyytyväinen omaan itsenäisyyteensä ihan aidosti. Ja kun toisella on kiire tai hankalaa tai väsynyt, "hoivaamme" toinen toistamme.
Ja rahaa tulee molemmilta kotiin suurin piirtein yhtä paljon - kun joku kuitenkin sen tuo esiin....
Mutta moni nainen itse luo se tilanteen, jossa miestä passataan ja sitten vuosien päästä ollaan jossain nalkutuskierteessä kun aikuinen ihminen ei osaa siivota jälkiään tai hoitaa omaa lastaan.
Tässä tuli varmaan yksi taustasyy moneen vääntöön, kun omat julkilausumattomat toiveet eivät kohtaa todellisuutta - puolin ja toisin.
Ja toinen, että otetaan jokin rooli jonka "vangiksi" jäädään ehkä huomaamatta.
-AP
Ja naiset voi olla alkuun hyvinkin epävarmoja itsestään ja yrittävät saada miestä tyytyväiseksi kaikin keinoin... Ja otetaan jotain rooleja, joista oletetaan että ovat naiselle sopivia. Toisaalta eiköhän toista halua ihan luontaisestikin miellyttää ja se on jossain laajuudessa vain normaalia. Minun mieheni kertoi alkuun olevansa tosi romanttinen, noh tälle ollaan kyllä naureskeltu yhdessä hyvässä hengessä jälkikäteen :D Mutta jos heti alkuun osaa ja uskaltaa kertoa, mitä toivoo ja mitä toivoo toisin; se on hyvä.
Seksiä ei koskaan ole liikaa. Tuon jos saa vaimon ymmärtämään niin hyvä.
A Et ole vaimo, vaan ihminen, oma henkilösi, älä siis ala määritellä itseäsi miehen kautta
B Säilytä taloudellinen itsenäisyys, älä koskaan jää riippuvaiseksi puolisosta
C Älä ryhdy kotiorjaksi, kotityöt kuuluvat yhtä paljon molemmille puolisoille
D Vaadi sellaista seksiä kuin mistä pidät ja että mies opettelee ja huomioi sinun tarpeesi, älä tyydy vähempään. Jos seksi on huonoa, niin lakkaat haluamasta sitä ennen pitkää.
E Säilytä omat kaverit ja oma elämä ja omat harrastukset
F Älä hyväksy epäkunnioitusta puolisoltasi, opettele tunnistamaan henkinenkin väkivalta ja jos sitä ilmenee, lähde heti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä feikkaa 0rgasmia, vaan opeta mies tyydyttämään sinut.
Älä pelkää olla (fyysisesti) heikko - miehet tykkäävät, kun saavat pullistella lihaksillaan. ;) Se, että vaatimalla vaadit saada itse kantaa saunapuut ja kauppakassit, eivät tee miehestä ylpeämpää sinusta, se vaan pelottaa ja heikentää naisellisuuttasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä ota tatuointia
Niin, saattaa vaikka kohdata sinut, luojan lahjan naisille.
Yääh..
Vierailija kirjoitti:
Että ei menisi sellaiseen "hoivaavan naisen" asemaan parisuhteen alussa, jos se ei ole itselle luontaista ja toivoo, että mies hoitaisi oman osansa aikuiselämän vastuista - kuten siivouksesta, ruuanlaitosta ja kaupassakäynnistä.
Oma suhteeni alku oli vähän sellainen, että moni tuttu varmaan nosteli kulmakarvojaan kun "käskytin" miestä, siis odotin että tekee normaaleja asioita. Nykyään näin vuosien päästä tuo tuntuu kaukaiselta ajalta. Ja mieskin on tyytyväinen omaan itsenäisyyteensä ihan aidosti. Ja kun toisella on kiire tai hankalaa tai väsynyt, "hoivaamme" toinen toistamme.
Ja rahaa tulee molemmilta kotiin suurin piirtein yhtä paljon - kun joku kuitenkin sen tuo esiin....
Mutta moni nainen itse luo se tilanteen, jossa miestä passataan ja sitten vuosien päästä ollaan jossain nalkutuskierteessä kun aikuinen ihminen ei osaa siivota jälkiään tai hoitaa omaa lastaan.
Tätä samaa olin tulossa kirjoittamaan. Lisään että älä ala alussa ostaa miehen sukulaisille lahjoja (siis miehen puolesta) tai edes muistuttaa niistä. Jos järjestätte juhlat, pidä itsestäänselvänä että mies tekee puolet ruoista tai muuten puolet järjestelyistä.
Heterosuhde toimii mielestäni parhaiten kun nainen on vähän laiskempi/huolimattomampi kuin mies. Minä onnekseni olen sellainen luonnostani. En siis käskyttänyt miestä, jätin vaan tekemättä, en mitenkään manipulatiivisesti vaan ajatuksella että ehtii myöhemminkin/ei täällä niin sotkuista ole. Ja voila, mies on aina tehnyt kotitöitä oma-aloitteisesti vähintään puolet. Ikinä ei ole ajauduttu epäreiluin työnjakoon enkä ole ikinä nalkuttanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1. Puhu. Kukaan ei lue ajatuksiasi.
2. Kuuntele. Koska kukaan ei lue ajatuksia!
3. Yritä ymmärtää ja asettua toisen asemaan.
4. Kunnioita, arvosta ja ilmaise, että toinen on erityinen sinulle.
Näillä pääsee pitkälle.
Älä odota seksiä. Sitä ei saa miehelle edes ehdottaa koska se luo hänelle paineita. Pari kertaa kk on ihan ok tahti pitkässä suhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suhteen alussa älä koskaan ”emännöi”: .Älä ota itsestäänselvästi vastuuta mistään vaan ota ihmettelevä rooli: ”milloinkahan kannattaisi vaihtaa lakanat/imuroida/pestä ikkunat... Ai joo, osaatko sinä? Miten teillä kotona tehtiin tämä ja tämä asia? Miten sinä tykkäät, onko susta tärkeää että on siisti keittiö aamulla kun tulet keittämään kahvia? Pitäiskö noita vessoja sun mielestä pestä miten usein? Haluatko sä ottaa ton homman niin mä voisin kokeilla hoitaa ton toisen?” Jne. Äläkä ryhdy ruokavastaavaksi noin vain, vaan kysy joka toinen päivä mieheltä, mitä ruokaa tänään on (joka toinen päivä voit tehdä itse). Anna miehen ryhtyä kodin täysivaltaiseksi jäseneksi joka ihan itse tietää, että käsipyyhkeet kannattaa vaihtaa puhtaisiin.
Kun alkuvaiheesta on selvitty tällä tavoin, homma loksahtaa yleensä paikalleen aika tasapuolisesti.
Jos sen sijaan teet ensimmäisenä vuonna ihan kaiken ja kannat kahvit sänkyyn, toiselle tulee aidosti petetty olo kun yhtäkkiä ilmoitat että sua harmittaa ainainen orjana oleminen ja puoliso yllättyy aidosti tajutessaan, miten kallista ruoka on siellä kaupassa.
Ihan toinen juttu on, että kannattaa säilyttää rakastumisen huumassakin vähän yksityisyyttä. Vessa-asiat, piereskelyt ja sheivaukset voi hoitaa ihan yksin eikä se vähennä läheisyyttä, päinvastoin.
Pidä neutraalin kohteliaat välit miehen sukulaisiin, etenkin jos ovat kovin erilaisia kuin itse olet. Arvostele vain mielessäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna säästeliäästi miehelle suuseksiä. Jos annat sitä liian innolla, niin mies ei sen jälkeen jaksa panostaa sinun tyydyttämiseesi. Yksipuolisesta toisen hyvänä pitämisestä jää todella hyväksi-käytetty olo.
treffit kirjoitti:
Älä feikkaa 0rgasmia, vaan opeta mies tyydyttämään sinut.
Älä pelkää olla (fyysisesti) heikko - miehet tykkäävät, kun saavat pullistella lihaksillaan. ;) Se, että vaatimalla vaadit saada itse kantaa saunapuut ja kauppakassit, eivät tee miehestä ylpeämpää sinusta, se vaan pelottaa ja heikentää naisellisuuttasi.
Tuo onkin mielenkiintoinen tapa ylistää/alistaa naisia - ole heikko, niin olet naisellinen ja haluttava ja ihana. Kun olet vahva, olet potentiaalisesti itsenäinen ja pystyt puolustautumaan, ja sitähän ei haluta.
Ihan hyvin täällä sanottiin että vaadi sellaista seksiä kuin haluat, muuten kyllästyt koko seksiin. Totta. Alkuun tekee mieli miellyttää mutta se kostautuu jos ei saa toiveitaan kerrotuksi ja pidä huolta että ne myös toteutetaan.
Muista myös kysyä kumppanin toiveita seksin suhteen. Täytyy se toinenkin tyytyväisenä pitää.
Muista aina varsinkin alussa, että roolit syntyvät sekä odotuksista toista kohtaan että siitä, miten odotuksiin vastataan.
Yksinkertaistettuna näin: Jos toinen kysyy, mitä tänään on ruokana, se kertoo hänen odottavan sinulta asian hoitamista. Silloin voit joko vastata että odotas niin mä katson tai vaihtoehtoisesti kysyä, mitä toinen oli ajatellut ja että mahtaisiko hän ehkä hoitaa asian tänään. Vastauksella määrittelet oman roolisi ja kun se on kerran muodostunut, se jää helposti odotusarvoksi suhteeseenne.
Vaikka osaisitkin tehdä ostoksia/kokata/siivota/järjestää juhlia/sisustaa/maksaa laskut tosi hyvin, älä paljasta että osaat paremmin kuin kumppani. Anna toisen tehdä itse. Neuvominen ja päsmäröinti kääntää roolit opettaja-oppilas-asetelmaksi. Ja oppilas vaatii jatkossakin opettajalta vastauksia ja vastuuta asioiden sujumisesta. Saattaapa vähän taantuessaan tahallaan kiukutellakin opettajalle.
Myös miehen kannattaa miettiä roolin ottamista.
Itse esim. heräsin tähän asiaan, kun mieheni alkoi jutella, että auto pitäisi muuten jossain vaiheessa katsastaa ja mietti, mikähän päivä se nyt olikaan. Olin (ehkä lapsuudenkotini peruja) automaattisesti olettanut että hän hoitaisi asian vaikka auto oli juuri ostettu yhteiseksi. Sitten tajusin olevani rooliodotusten vanki ja kysyin, haluaisiko hän että minä teen sen koska olen töissä lähellä katsastuskonttoria. Hän vastasi neutraalisti että sehän on hyvä ajatus.
Sen jälkeen olen itsekin tajunnut ottaa vastuuta myös esim. autoiluun ja pyörien kunnostukseen liittyvistä asioista enkä oleta toisen aina hoitavan kaikkea. Samalla tavalla kun miehenikään ei oleta että minä olisin aina käynyt kaupassa, miettinyt ruoat tai automaattisesti tietäisin koska matot pitää kopistella.
Ei minulla ole mitään sitä vastaan että ihmisellä on omat alueensa jotka hän _mieluiten_ hoitaa itse, mutta olettaminen ei oikein ole reilua sekään. Ja näihin oletuksiin voi omalla toiminnallaan vaikuttaa paljon nimenomaan yhteiselon alussa.
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Älä feikkaa 0rgasmia, vaan opeta mies tyydyttämään sinut.
Älä pelkää olla (fyysisesti) heikko - miehet tykkäävät, kun saavat pullistella lihaksillaan. ;) Se, että vaatimalla vaadit saada itse kantaa saunapuut ja kauppakassit, eivät tee miehestä ylpeämpää sinusta, se vaan pelottaa ja heikentää naisellisuuttasi.
Tuo onkin mielenkiintoinen tapa ylistää/alistaa naisia - ole heikko, niin olet naisellinen ja haluttava ja ihana. Kun olet vahva, olet potentiaalisesti itsenäinen ja pystyt puolustautumaan, ja sitähän ei haluta.
Fyysinen "heikkous" ei tarkoita sitä, että on naisena kokonaisvaltaisesti heikko. Itse olen fyysisestikin vahva nainen, mutta annan miehen olla mies ja kantaa ne painavat tavarat mun puolesta. Kyllä mun mies tietää että olen oikeasti (lähes) yhtä vahva kuin hänkin, onhan hän nähnyt minut alasti ja tietää mitä harrastan.
Mutta on huomaavaista kumppaniaan kohden antaa hänen luulla olevansa tarpeen. Samalla lailla kuin minä nautin laittaessani hänelle hyvää ruokaa: osaa hän itsekin, mutta joskus on kiva kun hemmotellaan.
Alue: Aihe vapaa
Että ei menisi sellaiseen "hoivaavan naisen" asemaan parisuhteen alussa, jos se ei ole itselle luontaista ja toivoo, että mies hoitaisi oman osansa aikuiselämän vastuista - kuten siivouksesta, ruuanlaitosta ja kaupassakäynnistä.
Oma suhteeni alku oli vähän sellainen, että moni tuttu varmaan nosteli kulmakarvojaan kun "käskytin" miestä, siis odotin että tekee normaaleja asioita. Nykyään näin vuosien päästä tuo tuntuu kaukaiselta ajalta. Ja mieskin on tyytyväinen omaan itsenäisyyteensä ihan aidosti. Ja kun toisella on kiire tai hankalaa tai väsynyt, "hoivaamme" toinen toistamme.
Ja rahaa tulee molemmilta kotiin suurin piirtein yhtä paljon - kun joku kuitenkin sen tuo esiin....
Mutta moni nainen itse luo se tilanteen, jossa miestä passataan ja sitten vuosien päästä ollaan jossain nalkutuskierteessä kun aikuinen ihminen ei osaa siivota jälkiään tai hoitaa omaa lastaan.