Lue keskustelun säännöt.
Teini veti herneet nenään kun kuuli ettei tietokone ole ihmisoikeus
12.02.2019 |
Ja että emme enää mahdollista läpi yön pelaamista ja koulun skippaamista. Repi kyllä nettipiuhat irti ja hajoitti modeemin kostoksi, mutta en välitä enää. Näköjään jotkut eivät opi kuin vaikeimman kautta.
Kommentit (157)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reaktiosta päätellen oli korkea aika.
Niin oli. Hölmöt olemme kuunnelleet kasvatusasiantuntijoita ja ammattilaisia, että keskustella pitää eikä saa rankaista.
Et vain osaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmettelen näitä kommentteja täällä. Teini voi olka vaikka 13-14 - vuotias ja silloin todellakin on vitsa väännettävä ja kaapin paikka osoitettava.
Tuskin ap on 18 -19 -vuotiaalta pelaamista kieltänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reaktiosta päätellen oli korkea aika.
Niin oli. Hölmöt olemme kuunnelleet kasvatusasiantuntijoita ja ammattilaisia, että keskustella pitää eikä saa rankaista.
Et vain osaa.
En osaakkaan. Olen vain tavallinen mutsi. Mutta minun säännöilläni täytyy mennä kahdeksantoista vuotiaaksi asti. Sitten saa tehdä mitä elämällään haluaa. Hommata vaikka mimmoisen peliluolan ja pelata 24/7 vaikka työkseen.
Nyt on kuitenkin oppivelvollisuus vielä käymättä ja netti minun maksettavana useamman vuoden vielä.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen näitä kommentteja täällä. Teini voi olka vaikka 13-14 - vuotias ja silloin todellakin on vitsa väännettävä ja kaapin paikka osoitettava.
Tuskin ap on 18 -19 -vuotiaalta pelaamista kieltänyt.
Tänne on taas eksynyt se yksi jankkaaja jonka mielestä vanhempien - ja varsinkin äidin - tehtävä on kirjaimellisesti olla palvelija lapsilleen ja että vanhemmat eivät missään tapauksessa saa vaatia lapsiltaan mitään tai rajoittaa heitä millään tavalla. Ulosannista päätellen samainen henkilö jankkasi mm. joulunjärjestämisen lopettaneen äidin ketjussa miten teini-ikäisten elämä on korjaamattomalla tavalla pilalla koska mamma ei passaa kaikkea eteen vaan on kehoittanut lapsosia - siis vanhemmanpuoleisia teinejä - itse tekemään vaikka ne joulutortut mitä mammalta kyseltiin useaan otteeseen. Kyseisessä ketjussa myös yksi teineistä oli suoraan kutsunut äitiään palvelijaksi, mutta tämä oli jankkaajasta ilmeisesti täysin ok.
Tottakai rajat täytyy olla. Jotkut uskovat vähemmällä, toiset tarvitsevat järeämpiä keinoja. Ei tuossa mitään, noin se on aina ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jome 20v guru ja kasvatustieteen opiskelija kirjoitti:
Aika huono lapsi teillä ap. Olen itse nyt 20v, mutta olin samassa tilanteessa nelisen vuotta sitten mutta vailla ongelmia.
Minulla pelaaminen ei koskaan mennyt yli. Minusta tässä on kissa haudattuna.
Vanhemmat eivät kerro kaikkea ja tietokone ei ole ongelma vaan kasvatustyötä on laiminlyöty varmasti useita vuosia jo. Vääjäämättäkin tulee sellainen olo että vanhemmissa on vika ja en tiedä onko tietokoneen pois vienti ratkaisu. Voi vain pahentaa ongelmia riippuen persoonallisuudesta.
Miksi vanhemmat eivät tee nuoren kanssa mitään yhteistä?
Milloin on käyty leffassa yhdessä?
Tehty yhdessä jotain?
Tämä haiskahtaa pahalle.
Kuka teini haluaa mennä vanhempansa kanssa leffaan? Olen siis itse 27-vuotias nainen ja koko teini-iän olin superkiltti ja jos olin koukussa johonkin, niin sosiaalisesti hyväksyttävämmin kirjojen lukemiseen. Mutta en todellakaan halunnut sen enempää viettää arkena (viikonloput ja lomat asia erikseen) vapaa-aikaa vanhempien kanssa kuin mitä yhteisten ruokailujen, joskus samojen telkkariohjelmien katselun lisäksi tuli. Kotona toki tuli oltua samassa tilassa usein enkä heti olettaisi että ap:n perheessä on jotenkin poikkeuksellinen tilanne tässä.
No ehkä omatkaan vanhempasi ei olleet olleet kanssasi ja siksi olit vieraantunut heistä jo teini-ikäisenä. Koska ette koskaan tehneet mitään kivaa yhdessä? Kyllä meillä teinienkin kanssa tehtiin vaikka mitä yhdessä. Reissattiin, pelattiin, käytiin uimassa ja juteltiin tuntikausia keittiönpöydän ääressä jne. Kyllä meillä ainakin oikeasti viihdytään yhdessä.
Tässä se juuri nähdään, kun vanhemmat ei vietä lastensa kanssa aikaa, niin ei ne lapset sitten kasvettuaan teini-ikään enää halua ollakaan vanhempiensa kanssa.
Tuo edellinen kommentti on elävä esimerkki siitä, että lasten kanssa täytyy olla ja heidän kanssaan täytyy jutella ja tehdä yhteisiä juttuja , muuten ne vieraantuu. Sama pätee avioliittoon. Jos ei mitään yhteistä ole/tehdä, sitä vieraantuu toisesta.
Yhdessä tekeminen on kaiken a ja o.
Vierailija kirjoitti:
Jome 20v guru ja kasvatustieteen opiskelija kirjoitti:
Aika huono lapsi teillä ap. Olen itse nyt 20v, mutta olin samassa tilanteessa nelisen vuotta sitten mutta vailla ongelmia.
Minulla pelaaminen ei koskaan mennyt yli. Minusta tässä on kissa haudattuna.
Vanhemmat eivät kerro kaikkea ja tietokone ei ole ongelma vaan kasvatustyötä on laiminlyöty varmasti useita vuosia jo. Vääjäämättäkin tulee sellainen olo että vanhemmissa on vika ja en tiedä onko tietokoneen pois vienti ratkaisu. Voi vain pahentaa ongelmia riippuen persoonallisuudesta.
Miksi vanhemmat eivät tee nuoren kanssa mitään yhteistä?
Milloin on käyty leffassa yhdessä?
Tehty yhdessä jotain?
Tämä haiskahtaa pahalle.
Olen 35v teinitytön isä.
Kyllä me käydään ihan joka viikko elokuvissa, kesällä huvipuistossa hassuttelemassa. Ylipäätään vietetään aikaa kasvitieteellisessä yms.
Ehkä sulla ei ole hyvät suhteet vanhempiin. Esimerkiksi itse otan aina mun esikoisen kaikkeen mukaan ja on osa mun uutta perhettä. Tulee juttuun sisarpuolien kanssa.
Jutellaan ihan kaikesta ja meillä on keskusteluyhteys ihan 24/7.
Olen ns hyvä iskä. Tiedän kyllä vanhempia jotka eivät panosta lapsiinsa ja niissä perheissä kyllä ne lapset sitten tekee sen pesäeron senkin takia että pelkäävät sanktioita niistä asioista mitä salaa yritetään tehdä.
Olen itse ollut nuori ja tiedän nämä kuviot hyvin. Mun vanhemmat oli tosi etäisiä ja voin sormin laskea yhdellä kädellä ne kerrat kun käytiin lintsillä tai syömässä jotain. Mun vanhemmat oli huonoja.
Itse teen ihan eritavoin ja kun mun tytär on aikuinen, niin vietetään aikaa ja jutellaan ja iskä hoitaa jos on jotain ongelmia tai voin auttaa.
Mä oon sellainen täydellinen iskä jonka jokainen lapsi itselleen toivoo ja sellaisena yritän ihan joka päivä ollakin. En yritä olla mitään muuta.
Kuka teini haluaa mennä vanhempansa kanssa leffaan? Olen siis itse 27-vuotias nainen ja koko teini-iän olin superkiltti ja jos olin koukussa johonkin, niin sosiaalisesti hyväksyttävämmin kirjojen lukemiseen. Mutta en todellakaan halunnut sen enempää viettää arkena (viikonloput ja lomat asia erikseen) vapaa-aikaa vanhempien kanssa kuin mitä yhteisten ruokailujen, joskus samojen telkkariohjelmien katselun lisäksi tuli. Kotona toki tuli oltua samassa tilassa usein enkä heti olettaisi että ap:n perheessä on jotenkin poikkeuksellinen tilanne tässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän off topic, mutta kun itse olin nuori 90-luvulla kun koneet teki tuloaan, koneaika oli äärimmäisen rahattu ja minimaalinen. Surullisinta tässä on kuitenkin se, että myös kirjojen lukemiseen puututtiin (en saanut lukea niin paljon kuin halusin vaan sanottiin että nyt kirja pois ja tee jotain muuta). Kävin ulkona, kavereita ei juurikaan ollut. Lukeminen oli mieluista puuhaa joten ihmettelen miksi sekin kiellettiin. Tuntui ettei oikein mitään saa tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan niin. Tietokone ei edelleenkään ole mikään välttämättömyys. Lukio opiskelija voi ohan hyvin käyttää kirjaston konetta kuten muutkin. Pärjään itse myös hyvin ilma älypuhelintä, älyluurikaan ri pidä olla teinille mikään itsestäänselvyys ja normi. Teinin pitää oppia että tietyilla asioilla on olemassa maailmassa jokin arvo ja että kaikki maksaa.
No kyllä se tietokone on välttämättömyys nykypäivän opiskelijalle. Ja se kirjaston tietokone voi olla monenkymmenen kilometrin päässä siitä autokortittomasta opiskelijasta. Polkupyörälläkö pitää lähteä pakkaseen ja tuiskuun polkemaan tietokoneelle, että saa laksyt tehtyä? Lähtisitkö itse? No et varmaan.
Naurettavaa yrittää eristää nuori näistä asioista, jotka nykyään kuuluvat nuoren elämään ja hän tulee tarvitsemaan esim tietokonetta koko elämänsä. Ei hyvä, jos ei sen käsittelyä oli HYVIN jo nuorena.
Ihmettelen aina vanhempia, jotka estää nuoriltaan ihan normaalin elämän, tai ainakin yrittävät vaikeuttaa sitä mahdollisuuksien mukaan, estämällä esim tietokoneen käytön.
Mutta ehkä ap:n nuori ei ole tavallinen, jolle puhe tehoaa ja täytyy käyttää rajujakin toimenpiteitä. Tiedä häntä, mutta kyllä nuori ei normaalisti tietokoneesta tai älykännykästä pilalle mene. Päinvastoin.
Katsos, tantta ehti ketjuun ja yrittää vesittää aapeen kasvatustyön.
Pidä pintasi ap, toimit oikein.
No terve vaan, sinäkin tantta! Ihmettelen, eikö teillä ole kouluikäisiä/lukioikäisiä lapsia perheessä, jotka tänne näin hirveällä kiihkolla kirjoittelette? Kyllä se tietokone oikeastaan on ihan välttämätön nykyajan opiskelijalle. Se tieto kun löytyy netistä ja sieltä opettaja kehoittaa nuoria sitä hakemaan. Ilman konetta ei lukiolainen pärjää enää ollenkaan. Alapeukkuja odotellessa ;D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reaktiosta päätellen oli korkea aika.
Niin oli. Hölmöt olemme kuunnelleet kasvatusasiantuntijoita ja ammattilaisia, että keskustella pitää eikä saa rankaista.
Et vain osaa.
En osaakkaan. Olen vain tavallinen mutsi. Mutta minun säännöilläni täytyy mennä kahdeksantoista vuotiaaksi asti. Sitten saa tehdä mitä elämällään haluaa. Hommata vaikka mimmoisen peliluolan ja pelata 24/7 vaikka työkseen.
Nyt on kuitenkin oppivelvollisuus vielä käymättä ja netti minun maksettavana useamman vuoden vielä.
Mun mielestä toi kertoo jo siitä että et sä välitä sun lapsistas ja oot lyöny hanskat tiskiin.
TOI ETTÄ KUN TÄYTTÄÄ 18V.
Ei se niin mene. Sä oot sen lapses tukena vielä kun se on 18v tai sillä on päihdeongelma. ET sä ala lakasemaan sun ongelmias veronmaksajien kustannettavaksi.
Oot hommannut lapsia ja kasvatat ne ja katsot että niistä tulee kunnon kansalaisia.
Että pistää tälläistä sosialistia hermoon tuollainen heitteille jättö.
Toi asenne on niin syvältä että kun täyttää 18v.
Ei. Näyttäis pahasti sille että lapsi on heitteelle jätetty noitten pelilaitteiden keskelle että vanhemmat saa vähän omaa aikaa ostettua. Häpeäisitte.
T: 35v isukki
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lol, teinit on niin tyhmiä
Teinit on vanhempien peilikuvia, jotka on oppineet käyttäytymismallin esimerkistä.
Fiksut vanhemmat kitkevät korskeimman kapinanpoikasen jo uhmaiässä.
Ei tarvi sitten myöhemmin yllämainituin tavoin parsia.
Ei ollut uhmaikää, superkiltti ollut aina. Nyt vasta alkanut perseilemään.
Noilla tapauksilla se teini-ikä tuntuu olevan pahemmasta päästä. Uhmaiälläkin on tarkoituksensa, jos sitä ensimmäistä irtiottoa ei silloin tee se pitää tehdä joskus muulloin.
Minä muutin omilleni jo kun olin 16-vuotias. Vanhemmat oli kasvattaneet minut itsenäiseksi. Osasin hoitaa hommat ja siihen aikaan olin jo töissäkin osa-aikaisesti, kun sivussa opiskelin.
Kyllähän ne lapset voi laittaa pihalle kun täyttävät 18-vuotta, mutta edellyttää sitä että ne oikeasti osaa olla itsenäisiä.
Tuntuisi sille että nykyään vanhemmat jättää kasvatustyön kesken ja kuvittelee että se 18v kakara osaa olla aikuisesti tai oppii mystisesti aikuisuuden.
Sitten on näitä pikavippitapauksia ja vaikka mitä.
Ja lasta tietenkin syytetään että kun se on tommonen narkkari ja pelle, eikä koskaan totellut.
Kyllä näitä on nähty ja kuultu. Taustalla aina se totuus että kasvatustyö ja yhdessäolo on jätetty minimiin.
Se on heitteillejättöä se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuka teini haluaa mennä vanhempansa kanssa leffaan? Olen siis itse 27-vuotias nainen ja koko teini-iän olin superkiltti ja jos olin koukussa johonkin, niin sosiaalisesti hyväksyttävämmin kirjojen lukemiseen. Mutta en todellakaan halunnut sen enempää viettää arkena (viikonloput ja lomat asia erikseen) vapaa-aikaa vanhempien kanssa kuin mitä yhteisten ruokailujen, joskus samojen telkkariohjelmien katselun lisäksi tuli. Kotona toki tuli oltua samassa tilassa usein enkä heti olettaisi että ap:n perheessä on jotenkin poikkeuksellinen tilanne tässä.
Mitä ihmettä? Kyllä me on käyty monet kerrat perheenä yhdessä elokuvissa, välillä minä olen ollut tytön kanssa kahdestaan jos on ollut sellainen elokuva mikä miestä ei niin kiinnosta. Tytön kanssa on käyty monet konsertit yhdessä ja perheenä käytiin Tallinnassa Ed Sheeranin keikalla. Viimeksi viime viikolla olin tyttären ja hänen poikaystävänsä kanssa Twenty One Pilotsin keikalla ja hauskaa oli! Kyllä kai nyt normaaliin perhe-elämään kuuluu että vietetään aikaa perheenä? Tehdään ruokaa yhdessä ja syödään ja keskustellaan päivällisen äärellä. Tehdään mökkireissuja ja ulkomaanmatkoja. Käydään ravintolassa syömässä. Vietetään myös aikaa yhdessä niiden teinien kavereiden kanssa ja tutustutaan heihin. Teinin bestis otetaan mukaan mökille ja jopa ulkomaanmatkalle.
Meillä on ollut tuuria siinä, ettei pelaaminen ole yltynyt addiktioksi vaikka oma kone on tytöllä ollut pienestä asti. Välillä on toki pelannut enemmän, mutta elämässä on ollut paljon muutakin ja tietokoneella on tehnyt paljon muutakin kuin pelannut. Lukio meni ok ja nyt opiskelee Aallossa tietotekniikkaa. Mutta lapset/nuoret on tässä niin erilaisia, joillain se pelaaminen lähtee ihan lapasesta ja rampauttaa muun elämän, jos sitä ei mitenkään kontrolloida.
Sille, joka valitti isänsä pilanneensa elämän, minun täytyy kertoa omasta lukioaikaisesta poikaystävästäni. Hänen äitinsä oli yh ja tällä äidillä oli pojan lisäksi parivuotias lapsi elätettävänään. Poika kävi lukiota ihan kunnolla, ei mitään peliongelmaa (no 80-luvun lopulla sellainen olisi kai ollut mahdotonta) tai muutakaan. Mutta äiti ilmoitti pojan 18-vuotispäivän lähestyessä, että pojan pitää muuttaa kotoa pois kun täyttää 18. Se oli lukion toisen vuoden kevät ja siihen tyssäsi pojan koulunkäynti, kun joutui menemään töihin ja etsimään katon päänsä päälleen. Hänellä oli onneksi jo kesätyö tiedossa ja työnantaja jeesasi häntä vaikeassa tilanteessa. Hän sai jäädä kesätyöpaikkaan kesän jälkeen ja hänestä tuli itseoppinut guru, joka eteni pörssiyhtiön johtoryhmään. Ihan turha siis syyttää vanhempia siitä, että ottivat tietokoneen pois. Ihmisen pitää ottaa vähän vastuuta omasta elämästä.
Kaikki peliskeneä seuranneet tietävät varmasti Lasse Urpalaisen tarinan. Opiskelusta ei tullut mitään, kun peli vei mennessään. Sitten muutti takaisin opiskelupaikkakunnalta vanhempien nurkkiin. Vanhemmat sanoivat, että ei käy tällainen, ettet opiskele vaan pelaat vaan ja pistivät pojan valitsemaan, jatkaako pelaamista jossain muualla vai opiskelua vanhempien luona asuen. Urpalainen muutti tyttöystävän nurkkiin ja pätkätöillä tienasi sen verran että sai maksettua oman osuutensa asumiskuluista, joskus tyttöystävä joutui maksamaan nekin. Mutta teki selkeän valinnan, että ok, yritän tätä pelaamista ja yritän tulla toimeen miten pystyn. Ja muutaman vuoden päästä oli jo miljonääri. Vanhempienkin kanssa on nykyisin ihan väleissä ja hyvin ymmärtää vanhempien suhtautumisen. Ne on todella harvassa ne kaverit, jotka ponnistaa miljonääreiksi, ettei pelikoukussa oleva nuori voi tuollaiseen vedota. Jos vanhempien luona haluaa asua, niin silloin mennään vanhempien säännöillä. Yläasteikäisen kohdalla (kuten ap:n lapsi ilmeisesti on) vaihtoehtona lienee joku nuorisokoti. Sitä voi sitten miettiä, haluaako ennemmin nuorisokotiin vai olisiko sittenkin siellä vanhempien luona paremmat oltavat.
on sillä ap:n teinillä älykänny kuitenkin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka teini haluaa mennä vanhempansa kanssa leffaan? Olen siis itse 27-vuotias nainen ja koko teini-iän olin superkiltti ja jos olin koukussa johonkin, niin sosiaalisesti hyväksyttävämmin kirjojen lukemiseen. Mutta en todellakaan halunnut sen enempää viettää arkena (viikonloput ja lomat asia erikseen) vapaa-aikaa vanhempien kanssa kuin mitä yhteisten ruokailujen, joskus samojen telkkariohjelmien katselun lisäksi tuli. Kotona toki tuli oltua samassa tilassa usein enkä heti olettaisi että ap:n perheessä on jotenkin poikkeuksellinen tilanne tässä.
Mitä ihmettä? Kyllä me on käyty monet kerrat perheenä yhdessä elokuvissa, välillä minä olen ollut tytön kanssa kahdestaan jos on ollut sellainen elokuva mikä miestä ei niin kiinnosta. Tytön kanssa on käyty monet konsertit yhdessä ja perheenä käytiin Tallinnassa Ed Sheeranin keikalla. Viimeksi viime viikolla olin tyttären ja hänen poikaystävänsä kanssa Twenty One Pilotsin keikalla ja hauskaa oli! Kyllä kai nyt normaaliin perhe-elämään kuuluu että vietetään aikaa perheenä? Tehdään ruokaa yhdessä ja syödään ja keskustellaan päivällisen äärellä. Tehdään mökkireissuja ja ulkomaanmatkoja. Käydään ravintolassa syömässä. Vietetään myös aikaa yhdessä niiden teinien kavereiden kanssa ja tutustutaan heihin. Teinin bestis otetaan mukaan mökille ja jopa ulkomaanmatkalle.
Meillä on ollut tuuria siinä, ettei pelaaminen ole yltynyt addiktioksi vaikka oma kone on tytöllä ollut pienestä asti. Välillä on toki pelannut enemmän, mutta elämässä on ollut paljon muutakin ja tietokoneella on tehnyt paljon muutakin kuin pelannut. Lukio meni ok ja nyt opiskelee Aallossa tietotekniikkaa. Mutta lapset/nuoret on tässä niin erilaisia, joillain se pelaaminen lähtee ihan lapasesta ja rampauttaa muun elämän, jos sitä ei mitenkään kontrolloida.
Sille, joka valitti isänsä pilanneensa elämän, minun täytyy kertoa omasta lukioaikaisesta poikaystävästäni. Hänen äitinsä oli yh ja tällä äidillä oli pojan lisäksi parivuotias lapsi elätettävänään. Poika kävi lukiota ihan kunnolla, ei mitään peliongelmaa (no 80-luvun lopulla sellainen olisi kai ollut mahdotonta) tai muutakaan. Mutta äiti ilmoitti pojan 18-vuotispäivän lähestyessä, että pojan pitää muuttaa kotoa pois kun täyttää 18. Se oli lukion toisen vuoden kevät ja siihen tyssäsi pojan koulunkäynti, kun joutui menemään töihin ja etsimään katon päänsä päälleen. Hänellä oli onneksi jo kesätyö tiedossa ja työnantaja jeesasi häntä vaikeassa tilanteessa. Hän sai jäädä kesätyöpaikkaan kesän jälkeen ja hänestä tuli itseoppinut guru, joka eteni pörssiyhtiön johtoryhmään. Ihan turha siis syyttää vanhempia siitä, että ottivat tietokoneen pois. Ihmisen pitää ottaa vähän vastuuta omasta elämästä.
Kaikki peliskeneä seuranneet tietävät varmasti Lasse Urpalaisen tarinan. Opiskelusta ei tullut mitään, kun peli vei mennessään. Sitten muutti takaisin opiskelupaikkakunnalta vanhempien nurkkiin. Vanhemmat sanoivat, että ei käy tällainen, ettet opiskele vaan pelaat vaan ja pistivät pojan valitsemaan, jatkaako pelaamista jossain muualla vai opiskelua vanhempien luona asuen. Urpalainen muutti tyttöystävän nurkkiin ja pätkätöillä tienasi sen verran että sai maksettua oman osuutensa asumiskuluista, joskus tyttöystävä joutui maksamaan nekin. Mutta teki selkeän valinnan, että ok, yritän tätä pelaamista ja yritän tulla toimeen miten pystyn. Ja muutaman vuoden päästä oli jo miljonääri. Vanhempienkin kanssa on nykyisin ihan väleissä ja hyvin ymmärtää vanhempien suhtautumisen. Ne on todella harvassa ne kaverit, jotka ponnistaa miljonääreiksi, ettei pelikoukussa oleva nuori voi tuollaiseen vedota. Jos vanhempien luona haluaa asua, niin silloin mennään vanhempien säännöillä. Yläasteikäisen kohdalla (kuten ap:n lapsi ilmeisesti on) vaihtoehtona lienee joku nuorisokoti. Sitä voi sitten miettiä, haluaako ennemmin nuorisokotiin vai olisiko sittenkin siellä vanhempien luona paremmat oltavat.
ööh..peliriippuvaisesta miljonääriksi..öööö kakka tulee
Kyllä teiniä saa rankaista. Toki on parempi jos asiat saa selväksi puhumalla, mutta monesti näin ei tapahdu. Lapsella voi olla joku hätä omassa elämässään, vaikka lapsuuden trauma, jota vanhempi ei voi tietää. Teini-iässä aivot taantuu 10-vuotiaan tasolle, joten käyttäytyminen voi olla mitä on.
Suosittelisin koulupsykologilla käyntiä ja apua siihen, että lapsi pystyisi puhumaan omista tuntemuksistaan. Tähän moni ei nuorena pysty, pukemaan tunteita sanoiksi.
Tietokoneen käyttöä voi rajoittaa vaikka pariin tuntiin pv ja sitten se menee piiloon. Viimeinen vaihtoehto, silloin kun lapsen kanssa ei enää pärjää pätkääkään, on nuorisokoti. Se ei kuitenkaan ole helppo ratkaisu kellekään, mutta on antanut monille paremman pohjan ja ymmärryksen elämään.
Itse olin kamala teini. Oireilin lapsuuden hyväksikäytöstä, jota kukaan ei tänäpäivänäkään tiedä. Kun ihminen tottuu elämässään kaaokseen, yrittää pitää sitä kaaosta päällä, jottei tarvisi käsitellä omia tunteita ja ongelmia.
Kaikki ei ole niin mustavalkoista. Yksikään lapsi tai nuori ei oireile huvikseen.
Yläasteikäisen kohdalla (kuten ap:n lapsi ilmeisesti on) vaihtoehtona lienee joku nuorisokoti. Sitä voi sitten miettiä, haluaako ennemmin nuorisokotiin vai olisiko sittenkin siellä vanhempien luona paremmat oltavat.
Tehdään mökkireissuja ja ulkomaanmatkoja. Käydään ravintolassa syömässä. Vietetään myös aikaa yhdessä niiden teinien kavereiden kanssa ja tutustutaan heihin. Teinin bestis otetaan mukaan mökille ja jopa ulkomaanmatkalle.
Isän syy et ei päässyt eläinlääkäriksi?
Kuolen nauruun....apuaa...ehhehee