Millainen elämäntilanne teillä muilla nelikymppisillä?

Mulla on vihdoin kaikki ok...tähän asti onkin ollut hitonmoista takkuamista lähinnä terveyden kanssa, sekä oman että puolison. Puitteet kunnossa: parisuhde kukoistaa, lapsi muuttamassa kotoa, vakityö, velaton, tuore maisterintutkinto plakkarissa, ei tosin johtane työllistymiseen uudelle alalle. Teen osa-aikatyötä, muuten downshiftaillaan harrastusten parissa. Olen onnellisempi kuin koskaan.

Vakituinen työ, 2 kohta aikuista lasta, oma koti, ei akateeminen koulutus. Miehellä on akateeminen koulutus ja todnäk ainakin esikoisellakin joku päivä.

Elän lasten kanssa, opiskelen uutta ammattia, tappelen kuopuksen kanssa, olen elänyt selibaatissa monta vuotta. Lähisuvussa sairautta. Kaipaan rakkautta. En usko että asiat tästä paranevat.

Mulla on ihan kauhea olo elämästä. Ei ole omaa velatonta asuntoa. En vieläkään tiedä mitä haluan tehdä. Lapsia en kuitenkaan halua. Onko kenelläkään muulla viallinen ja keskeneräinen olo?

Ap

Surkea.

Toimin edelleen enkelinä.

Lapset muuttamassa pois kotoa. Parisuhde vanha ja vakaa vuosikymmenien takainen. Minut on juuri irtisanottu, odotan aika innolla uutta työttömyysaikaani. Ei ole taloudellista hätää. Elämä on juuri nyt aivan ihanaa.

Ehkä sinun pitää innostua jostain? Minä olen niin innoissani monesta asiasta, että joskus en meinaa malttaa nukkua! Lukemisesta, mökkeilystä, ruuanlaitosta, tietokoneista, koirankoulutuksesta, valokuvaamisesta, vaelluksista. Olisiko joku kiva harrastus, mihin voisit satsata oikein kunnolla?

Töissä (ei vakityötä) -Pieni palkka mutta mukavat työkaverit ja kiva työ.

Minusta tulossa mummu kk kuluttua -Aivan ihanaa uutta elämänvaihetta odottaen <3

Kaksi lasta muuttanut kotoa, kaksi (15-17v.) teiniä kotona -Helppoa ja rentoa kotoilua.

Eli tyytyväinen olen kaikella tapaa elämääni.

Vakiduuni parikymmentä vuotta, 90-luvun lamassa ei ollut työtä eikä opiskelupaikkaa.

Lapsi alakoulussa, avopuoliso myös työelämässä.

Asuntolaina maksettu, okt remontoitu, kakkosasunnosta vähän lainaa, uusi auto puolet rahoituksella, miehellä velaton vanhempi auto.

Vanhemmat kuolleet, isän jakamattomasta kuolinpesästä odotellaan että vuokralainen lähtee, sitten asunto myydään.

Nivelrikko isovarpaassa.

Ei valittamista.

Akateeminen tutkinto, uraputkessa. Lapsi koulussa. Hyvin menee. Tosin kaksoisleukaa alkanut tulla vaikken muuten ole lihonut.

Vakityö ollut jo vuosia ja amk -tutkinto, vuokra-asunto omasta toiveesta, eronnut avioliitosta ja on ihana miesystävä. Kolme teini-ikäistä lasta. Elämä hymyilee.

Työkyvyttömyyseläkkeellä, lapset teinejä ja omistusasunto.

3 lasta, vanhin pian 13 v ja nuorin täytti juuri 2 v. Hoitovapaalla, mutta teen keikkatyötä. Naimisissa. Omistusasunto, josta velkaa vielä runsaasti. Aika ei riitä kaikkeen, mihin haluaisi. Pääosin onnellinen, en kuitenkaan joka hetki. Minulla on useampi ammatti ja paljon työkokemusta. Vielä haluaisin opiskella. Toiveikkaan onnellinen. Nautin arjesta.

Eronnut, kaksi lasta, hyvä työ, elän sinkkuna ja puoliksi lasten kanssa. Maksan yksin asuntolainaa. Eipä valittamista.

Ei lapsia, ei perhettä. Tällä hetkellä työttömänä pätkäputkien välissä. Ei tämä nyt ihan mennyt oppikirjan mukaan :D

M42

Meillä 10 vuotta nuoremmila ei ole mitään toivoa vakituisesta työstä, perheestä ja omistusasunnosta. Itseäni hirvittää kun tietää jo nelikymppisten lähestyvän hurjaa vauhtia. Olette onnekas sukupolvi. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä 10 vuotta nuoremmila ei ole mitään toivoa vakituisesta työstä, perheestä ja omistusasunnosta. Itseäni hirvittää kun tietää jo nelikymppisten lähestyvän hurjaa vauhtia. Olette onnekas sukupolvi. 

On paljon meitä nelikymppisiäkin, joilla ei ole toivoa vakituisesta työstä, perheestä ja omistusasunnosta. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä 10 vuotta nuoremmila ei ole mitään toivoa vakituisesta työstä, perheestä ja omistusasunnosta. Itseäni hirvittää kun tietää jo nelikymppisten lähestyvän hurjaa vauhtia. Olette onnekas sukupolvi. 

Meillä ei sitten taida olla sukupolvien välistä kuilua, täytän keväällä 40? Hurjaa vauhtia lähestyy kyllä, mutta mitä sitten. Numero se vaan on. -1

Vierailija kirjoitti:

Ei lapsia, ei perhettä. Tällä hetkellä työttömänä pätkäputkien välissä. Ei tämä nyt ihan mennyt oppikirjan mukaan :D

M42

Sama, mutta töissä ryyppyputkien välissä. Ihan ok menee kun ei ole niitä pirun kakaroita riesana.

Vierailija kirjoitti:

Meillä 10 vuotta nuoremmila ei ole mitään toivoa vakituisesta työstä, perheestä ja omistusasunnosta. Itseäni hirvittää kun tietää jo nelikymppisten lähestyvän hurjaa vauhtia. Olette onnekas sukupolvi. 

Ei kai kolmikymppiset ja nelikymppiset niin eri maailmoissa elä. Itse olen päälle 40 ja työurani aikana on kohdalleni osunut viidet YT-neuvottelut.