Omalla asunnolla pätevät on niin naurettavan helppo palauttaa ruotuun kysymällä että kauanko siitä asunnosta maksaa vielä velkaa ja miten se silloin voi olla OMA?
Viimeksi tänään piti lounastaa kaveripariskunnan kanssa mutta ne poistui paikalta käytännössä heti kun kysyin millä tavalla velkarahalla ostettu kt-kaksio voi olla oma.
Kommentit (87)
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla niin kuin monella muullakin on nyt puurot ja vellit sekaisin. Se kohde on tasan tarkkaan sen omistuksessa, joka on merkitty asianmukaisiin rekistereihin, kuten kiinteistörekisteriin, omistajaksi. Sillä, että kohde on ostettu velkarahalla ja että se on myös kiinnitetty lainan vakuudeksi, ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä.
Eri asia on ostaa esimerkiksi auto rahoituksella, jolloin omistusoikeus ei siirry, ennen kuin auto on maksettu.
Kokonaan toinen asia on se, miksi tietyllä asumismuodolla pitäisi päteä.
t. omakotitalon + tontin omistaja
Omistajuuden siirtyminen on ihmisten keksimä asia ja periaate. Lakiin on ollut pakko keksiä jokin yhteinen linjanveto. Kumpi painaa enemmän kun pohditaan sitä, kuka omistaa asunnon: keksitty periaate omistajuuden siirtymisestä vai se, kuka on panostanut kohteeseen rahallisesti koko kohteen arvon verran? Tämä alkaa olla jo mukavan filosofinen kysymys. :)
Vuokralla asuvat on niin naurettavan helppo palauttaa ruotuun muistuttamalla, miten typerää on maksaa jollekin toiselle, kun sen voisi samalla tehdä itselleen. Siitä asunnosta tulee lopulta oma ja seinien värinkin saat päättä itse. Yleensä vastike + lainanlyhennys on summana pienempi, kuin se vuokra. Ai niin, mutta sossuhan (veronmaksajat, eli me omissamme asuvat) sen monesti maksaa, joten mitä väliä.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon asunut yli 25 vuotta vuokralla ja voin millon vaan muuttaa vaikka ulkomaille. Ei tarvii miettiä asunnon remontteja eikä ottaa stressiä myymisestä.
Kyllä omistusasujat on tyhmiä orjia ja lainansa vankeja. Minä taas olen vapaa menemään ja tulemaan miten itse haluan.
Laske huviksesi kuinka paljon olet maksanut vuokraa 25 vuoden aikana. Sinne meni vuokraajan taskuun eika sinulle jaanyt senttiakaan. Ei se talon myyminen mikaan ylitsepaasematon vuori ole, mina olen asunut neljassa eri maassa ja aina on lahto sujunut hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Sain perintönä oman kolmion saunalla keskustasta heti opiskelut aloitettuani lääkiksessä.
Mitä minulle sanoisit?
En tiedä mitä ap sanoisi, mutta oletko suru? Ainakin kultalusikka suussa olet syntynyt onnekas sinä.
On oma. Kun saisi myydyksi, niin muuttaisin loppuiäksi hotelliin ja jättäisin jälkeeni pienen velan.
Vierailija kirjoitti:
Joo no meillä miehen kanssa 300 neliön talo, kerrostalossa kaksio ja kaksi talviasuttavaa mökkiä joissa omakotitalon varustus.
Ja joo ei yhtään velkaa, niin mites se suu nyt meni?
Joo, mulla nuo kaikki, lisäksi talo Espanjassa, 5 sijoitusasuntoa Helsingin keskustassa, muutama metsätila ja asuntovaunu. Ja tietysti Linna Porvoossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea ymmärtää noita vuokralla-asumisen puolustajia koko elämän mittaisena ratkaisuna maassa, jossa vuokrat ovat korkeita.
Meillä on ollut saunallisen kaksion (58m2) vuokra 576 euroa jo neljättä vuotta, ei ole noussut siis vähään aikaan. Vuokraan kuuluu ilmainen autopaikka ja laajakaista 100 Mbit/s. Mitä itse maksat samankokoisesta kaksiosta kuukausittaista vastiketta? Kuuluuko satamegainen netti mukaan, entä autopaikka?
66 m2 kolmio, vastike 184 €/kk (vastike sisältää lämmityksen, kiinteistöveron, tontti on oma eli ei vuokraa, vakuutukset, isännöinnin, jätehuollon, lumityöt/nurmikonleikkuut), vesimaksu 22 €/hlö, autokatospaikka 6,90 € / kk, kaapeli-tv 8,00 € / kk. 100 Mbit/s netti ei kuulu hintaan, mutta maksaa kokonaiset 29 €/kk. Lisäksi käyttösähkö joitakin kymppejä/kk. Aika kauaksi jäädään sinun vuokrasta. Vastike on ollut viimeiset 3 vuotta sama. Sitä edeltävällä kerralla nousi muistaakseni 0,05 €/neliö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea ymmärtää noita vuokralla-asumisen puolustajia koko elämän mittaisena ratkaisuna maassa, jossa vuokrat ovat korkeita.
Meillä on ollut saunallisen kaksion (58m2) vuokra 576 euroa jo neljättä vuotta, ei ole noussut siis vähään aikaan. Vuokraan kuuluu ilmainen autopaikka ja laajakaista 100 Mbit/s. Mitä itse maksat samankokoisesta kaksiosta kuukausittaista vastiketta? Kuuluuko satamegainen netti mukaan, entä autopaikka?
Unohdit vielä mainita että sossu maksaa vuokrankin.
Vierailija kirjoitti:
Olen pankissa töissä ja paljon tekemisissä asuntolainojen kanssa. Ja olen kanssasi ap ihan samaa mieltä. Monet kehuskelevat omistusasunnollaan, ikäänkuin se olisi jokin varallisuuden merkki. Loppujenlopuksi kukaan ei omista mitään.
Et sitten ole sellaista pikkujuttua huomannut, että suurin osa maksaa asuntolainansa pois. Kyllä oma asunto vaan varallisuudeksi lasketaan.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon asunut yli 25 vuotta vuokralla ja voin millon vaan muuttaa vaikka ulkomaille. Ei tarvii miettiä asunnon remontteja eikä ottaa stressiä myymisestä.
Kyllä omistusasujat on tyhmiä orjia ja lainansa vankeja. Minä taas olen vapaa menemään ja tulemaan miten itse haluan.
Suurin osa on maksanut asuntovelkansa pois huomattavasti lyhyemmässä ajassa kuin 25 vuotta. Ja silti ovat voineet asua välillä myös ulkomailla. Myymisen hoitaa tarvittaessa kiinteistönvälittäjä ja remontoiminen oman mielensä mukaiseksi on etuoikeus, jota vuokralaisilla ei ole. Lainan maksaminen ei tee vangiksi yhtään sen enempää kuin vuokrankaan. Oikeastaan se vapauttaa, koska asunnon voi tiukan paikan tullen myydä.
Mä en pysty edes ajattelemaan johonkin 20 vuoden päähän tai että kämppä olisi edes joskus maksettu.
Mulle asunnon ostamiseen oli yksi ja ainoa syy: halvempaa kuin vuokra-asuminen. Samanlaisesta asunnosta pyydetään vuokraa 800e ylöspäin ja itse maksan lainaa ja vastiketta yht. 600e.
Minut sais palautaa ruotuväkeen. Omistaa ei tarvinnut, eikä vuokrata, asuntoa. Siellä oli kaikki ilmaista ja sai vielä pientä päivärahaa. Usein pääsi maalle, puhtaaseen luontoon. Nuoria miehiä naapurina jne.
Miten jollakulla voi olla noin paha trauma vuokralla asumisesta? Ei se mikään häpeä ole. Mutta mikä hämmästyttävintä, ap on ylpeä siitä että hänen ystävänsä eivät viihdy hänen seurassaan koska hän osaa niin upeasti osoittaa vihamielistä kateuttaan. Onko tämä nyt sitä WT-käytöstä?
Isoissa kaupungeissa ja kasvupaikkakunnilla kannattaa ilman muuta ostaa omistusasunto jos on vakituinen työpaikka. Ja jos tietää haluavansa ja voivansa pysyä millä tahansa paikkakunnalla, oman kodin omistaminen on varmin tapa taata haluamansa asumisen taso.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon asunut yli 25 vuotta vuokralla ja voin millon vaan muuttaa vaikka ulkomaille. Ei tarvii miettiä asunnon remontteja eikä ottaa stressiä myymisestä.
Kyllä omistusasujat on tyhmiä orjia ja lainansa vankeja. Minä taas olen vapaa menemään ja tulemaan miten itse haluan.
Suurin osa on maksanut asuntovelkansa pois huomattavasti lyhyemmässä ajassa kuin 25 vuotta. Ja silti ovat voineet asua välillä myös ulkomailla. Myymisen hoitaa tarvittaessa kiinteistönvälittäjä ja remontoiminen oman mielensä mukaiseksi on etuoikeus, jota vuokralaisilla ei ole. Lainan maksaminen ei tee vangiksi yhtään sen enempää kuin vuokrankaan. Oikeastaan se vapauttaa, koska asunnon voi tiukan paikan tullen myydä.
Oman asunnon voi myös vuokrata pois milloin haluaa ja mennä vaikkapa Thaimaaseen palmun alle vuokratuloja laskemaan. Tai sitten voi antaa vuokralaisen maksaa lainan, jos sitä vielä on.
Omistusasunnosta ei pöljä vuokranantaja voi irtisanoa tai tulla omilla avaimilla "kylään" ja/tai vaatimaan "palveluksia".
Omistusasunnossa et lihota vuokranantajan lompakkoa, vaan kasvatat omaa varallisuutta.
Mikä muuten on tämä 'ruotu' johon pitäisi palauttaa??
Ruukaan sanoa kun tulee kyseeksi että ok-talomme on vielä toistaseksi pankin omistuksessa.Uteliaimpia ovat ne tietty jolla jo talot maksettu.Noita kysymyksiä esittämällä pääsevät sitten kehumaan kuinka hyvällä mallilla itsellä on.
No, voinhan myydä tämän koska haluan, ja jäljelle jääneillä 100 000€ rahoitan hyyyyvin pitkään vuokra-asumista. Mitäs siihen sanot?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla niin kuin monella muullakin on nyt puurot ja vellit sekaisin. Se kohde on tasan tarkkaan sen omistuksessa, joka on merkitty asianmukaisiin rekistereihin, kuten kiinteistörekisteriin, omistajaksi. Sillä, että kohde on ostettu velkarahalla ja että se on myös kiinnitetty lainan vakuudeksi, ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä.
Eri asia on ostaa esimerkiksi auto rahoituksella, jolloin omistusoikeus ei siirry, ennen kuin auto on maksettu.
Kokonaan toinen asia on se, miksi tietyllä asumismuodolla pitäisi päteä.
t. omakotitalon + tontin omistaja
Omistajuuden siirtyminen on ihmisten keksimä asia ja periaate. Lakiin on ollut pakko keksiä jokin yhteinen linjanveto. Kumpi painaa enemmän kun pohditaan sitä, kuka omistaa asunnon: keksitty periaate omistajuuden siirtymisestä vai se, kuka on panostanut kohteeseen rahallisesti koko kohteen arvon verran? Tämä alkaa olla jo mukavan filosofinen kysymys. :)
Pankkihan ei panosta kohteeseen penniäkään vaan myöntää lainan jolla sinä voit kohteeseen panostaa. Kohde riskeineen on ihan omasi, vaikka se lainan vakuutena yleensä onkin. Pohdipa kuviota siltä kannalta että tönö paljastuu homepommiksi ja sen arvo romahtaa nolliin. Kenen omistukset siinä häviävät, sinun vai pankin?
Vierailija kirjoitti:
Mä oon asunut yli 25 vuotta vuokralla ja voin millon vaan muuttaa vaikka ulkomaille. Ei tarvii miettiä asunnon remontteja eikä ottaa stressiä myymisestä.
Kyllä omistusasujat on tyhmiä orjia ja lainansa vankeja. Minä taas olen vapaa menemään ja tulemaan miten itse haluan.
Itse voin pistää asuntoni vuokralle, jos haluan muuttaa ulkomaille, tai myydä sen. Aivan yhtä vapaata, paitsi että myyminen voi kestää hetken. Omistusasunto ei estä muuttamista eikä ole mikään ikuinen kahle.
Miksi olet noin katkera ja kateellinen?
Osta itsekin, niin ei tartte nillittää.