Soveltuisinko hoitoalalle? Sairaudet ja ihmisruumis kiinnostaa, mutta...
...olen melkoinen erakkoluonne enkä erityisen hoivaviettinen. Toisaalta kykenen kyllä pitämään työroolin päällä tilanteessa kuin tilanteessa.
Hoivavietin puutteella tarkoitan sitä, ettei minua kiinnosta silittää potilaan päätä. Minua kiinnostaisi nähdä, miten sairaus reagoi hoitoon.
Uudelleenkouluttautuminen siis edessä kun vanhat työt loppui ja alanvaihto toimistohommista kiinnostaa muutenkin.
Kommentit (27)
Olen ollut paljon potilaana ja mulle on aivan sama onko hoitaja empaattinen vai ei. Kunhan sitä löytyy sen verran, että uskoo, että on oikeasti kipua,oksettaa jne ja toimii tilanteen mukaan. Eli kognitiivinen empatia riittää aivan hyvin, myötätunto ja jaarittelu on vain ärsyttävää, olen sellainen luonteeltani. Eduksi ehkä on, jos osaa lukea ihmisiä nopeasti.
Enemmänkin jos et kestä määrällisesti paljon olla ihmisten kanssa eli olet introvertti,saattaa hoitajana olo rasittaa joissakin paikoissa.
Vierailija kirjoitti:
Sopisit teholle,leikkaussaliin ja lääkäriksikin.
Lääkäriksi et missään tapauksessa, myös lääkäri tarvitsee empatiakykyä. Itse ehdottaisin anestesiahoitajaa, siinä työssä asiakkaat ovat enemmän tai vähemmän tajuttomia. Muutoin hoitotyössä on monenlaisia ihmisiä, itse ajattelen sairaanhoitajana, että ilman empatiakykyä työ käy äkkiä raskaaksi, siinä kohtaa ihmisiä, jotka viis veisaavat omasta terveydestään, tekevät huonoja valintoja, ja samoja virheitä yhä uudestaan. Ja heitä pitää jaksaa ammatillisesti kohdata siitä huolimatta.
Lue kirurgiksi. Asiakkaasi ovat edessäsi nukutettuina pöydällä. Ei tarvitse päätä silitellä :D
Vierailija kirjoitti:
Lue kirurgiksi. Asiakkaasi ovat edessäsi nukutettuina pöydällä. Ei tarvitse päätä silitellä :D
Röntgenlääkärin ei edes koskaan tarvitse tavata sitä asiakasta, riittää kun katsoo kuvat sisuskaluista.
Aikoinaan oli obduktioapulaisista pula. Ja palkka oli ihan ok.
Varmasti sopisit. Tuo on oikeasti iso asia että sinua kiinnostaa mainitsemasi asiat, siitä on hyötyä opiskellessa.
Minä olen myös hyvin ujo erakkoluonne ja opiskelin sairaanhoitajaksi, kun ajattelin että sillä alalla on töitä ja opiskelemaan oli aika helppo päästä. Töissä pärjään ihan hyvin, kun olen peruskohtelias ja työrooli tietenkin päällä. Ei tämä ala minulle mikään intohimo ole ja ei tule kahlattua vapaa-ajalla alan kirjallisuutta. Toki työn myötä kiinnostus on enemmän ja enemmän herännyt ja tykkään ottaa selvää asioista, mitkä ovat omassa työssäni oleellisia.
Tykkään työn monipuolisuudesta, vaihtelevuudesta, käsillä tekemisestä ja mielenkiintoisista tilanteista/potilastapauksista. Toki myös ne itse potilaat ja erilaisten ihmisten tapaaminen on mukavaa.
En ole mikään puhuja, joten psykiatriselle tai jollekin saattohoito - puolelle en soveltuisi, mutta viihdyn kirurgisella vuodeosastolla.
Kyllä sinullekin paikka löytyy ja harjoitteluissahan sitä pääsee näkemään erilaisia työpaikkoja.
Lähihoitaja tekee enemmän sitä perushoitoa, sairaanhoitajan hommat on varmasti mielenkiintoisempia ja sopivampia sun luonteelle.