Nainen halusi yhtäkkiä erota ja nyt haukkuu ja uhoaa, kun yksinhuoltajana on raskasta ja raha ei riitä mihinkään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

joillakin ihmisillä on vaikeaa ymmärtää, että eron jälkeen ei olla enää yhdessä. ehkä ero voi olla niin vaikea paikka, että ajatellaan vain asuttavan eri osoitteissa, mutta muuten on kuin ennenkin. ap:lle oli varmasti ihan ok suhteen aikana jäädä naisen entisestä liitosta syntyneiden lasten kanssa kotiin, kun nainen menee "tuulettumaan", mutta eron jälkeen ap:n ei tarvitse olla edes yhteydessä koko naiseen enää ikinä.

itselläni exä kuvitteli, että asioita voi eron jälkeen hoitaa täysin saman kaavan mukaan kuin liiton aikana. tämä tarkoitti, että pystyi sopimaan kavereidensa kanssa meno hyvin lyhyellä aikataululla. tästä tietenkin seurasi, että exä yritti kostaa lasten avulla. lapsia tuotiin hoitoon miten sattuu tai sovituista aikatauluista ei pidetty kiinni. katkaisin välit täysin. aluksi tuli kiukuttelua, kun en ollut vastannut puheluun tai tekstiviestiin, kun oli tuomassa lapsia. jos sovimme lapsien tulevan luokseni maanantaina, niin niitä ei voinut tuoda perjantaina, että pääsisi itse kavereiden kanssa ulos. olin kokonaan pois kodistani, kun sain tekstiviestin exän tuovan lapsia tunnin varoitusajalla. aluksi kosti niin etten nähnyt lapsia muutamaan kuukauteen, mutta lopulta tilanne tasoittui ja exä osasi pitää sovituista asioista kiinni.

Mun exä myös kuvitteli, että hän vain vaihtaa miestä, ja muuten asiat rullaa samoin kuin ennenkin, eli että minä juoksen kieli vyön alla vaihtamaan lamput ja kolaamaan pihan että LAPSILLA on hyvä olla. Aina kun tämä uusi mies lähti johonkin työreissuun(ja niitä oli paljon) annettiin minulle lista viestillä mitä minun pitää tulla tekemään. Lapsia minun piti hoitaa silloin kun exä halusi. Jaksoin tätä jonkun vuoden, mutta sitten menin piippuun, ja aloin käyttämään enemmän alkoholia. Musta vain tuntui siltä että alkoholilla pääsin eroon vaatimuksista helpoiten, ja oli helpompi kuulla haukkuja alkoholismistani, kuin minusta persoonana. opulta käytin itsekin jo tekosyynä alkoholismia, vaikka en ollut alkoholisti. Sitten löysin nykyisen vaimoni, laitoin korkin kiinni, ja siitä lähtien se etten hypännyt exän pillin mukaan olikin naisystäväni syytä. Missään vaiheessa exälleni ei ole mennyt perille että syy saattaa olla hänessä itsessään. Syy on koko ajan ollut minussa, ensin join liikaa, sitten otin huonon naisen itselleni. Exä ei vain ymmärrä että me olemme eronneet jo 7 vuotta sitten, eikä minulla ole häntä kohtaan enää mitään velvollisuuskia. Kaiken lisäksi hän käyttää lapsia tekosyynä, että saisi mitä itse haluaa. En kuulemma välitä lapsista kun en kolaa heidän pihaa, en vie exälle siideriä samalla kun haen lapset meidän luokse viikonlopuksi jne.

Raskasta, mutta onneksi ei ole enää kovin montaa vuotta tätä jäljellä.

Mitäs teet.. Ei tulis mieleekään juosta entisen asioilla

Joo, mutta sulla tuskin on lapsia tai jos on niin olet eronnut kun ne on olleet ihan pieniä. On tosi kova paikka kun sinut jättänyt ex-vaimo kiristää omaatuntoasi lasten verukkeella ja vaatii tekemään asioita ettei lapset kärsi erosta (vaikka nainen itse ollut syypää ja lähtenyt).

Se vaatii aika kovaa selkärankaa lyödä ovi kuvainnollisesti naaman edestä kiinni ja odottaa useita kuukausia tilanteen rauhoittumista. Siinä voi saada aluksi kuraa päälleen lähipiiriltäkin vaikka on syytön.

- ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

joillakin ihmisillä on vaikeaa ymmärtää, että eron jälkeen ei olla enää yhdessä. ehkä ero voi olla niin vaikea paikka, että ajatellaan vain asuttavan eri osoitteissa, mutta muuten on kuin ennenkin. ap:lle oli varmasti ihan ok suhteen aikana jäädä naisen entisestä liitosta syntyneiden lasten kanssa kotiin, kun nainen menee "tuulettumaan", mutta eron jälkeen ap:n ei tarvitse olla edes yhteydessä koko naiseen enää ikinä.

itselläni exä kuvitteli, että asioita voi eron jälkeen hoitaa täysin saman kaavan mukaan kuin liiton aikana. tämä tarkoitti, että pystyi sopimaan kavereidensa kanssa meno hyvin lyhyellä aikataululla. tästä tietenkin seurasi, että exä yritti kostaa lasten avulla. lapsia tuotiin hoitoon miten sattuu tai sovituista aikatauluista ei pidetty kiinni. katkaisin välit täysin. aluksi tuli kiukuttelua, kun en ollut vastannut puheluun tai tekstiviestiin, kun oli tuomassa lapsia. jos sovimme lapsien tulevan luokseni maanantaina, niin niitä ei voinut tuoda perjantaina, että pääsisi itse kavereiden kanssa ulos. olin kokonaan pois kodistani, kun sain tekstiviestin exän tuovan lapsia tunnin varoitusajalla. aluksi kosti niin etten nähnyt lapsia muutamaan kuukauteen, mutta lopulta tilanne tasoittui ja exä osasi pitää sovituista asioista kiinni.

Mun exä myös kuvitteli, että hän vain vaihtaa miestä, ja muuten asiat rullaa samoin kuin ennenkin, eli että minä juoksen kieli vyön alla vaihtamaan lamput ja kolaamaan pihan että LAPSILLA on hyvä olla. Aina kun tämä uusi mies lähti johonkin työreissuun(ja niitä oli paljon) annettiin minulle lista viestillä mitä minun pitää tulla tekemään. Lapsia minun piti hoitaa silloin kun exä halusi. Jaksoin tätä jonkun vuoden, mutta sitten menin piippuun, ja aloin käyttämään enemmän alkoholia. Musta vain tuntui siltä että alkoholilla pääsin eroon vaatimuksista helpoiten, ja oli helpompi kuulla haukkuja alkoholismistani, kuin minusta persoonana. opulta käytin itsekin jo tekosyynä alkoholismia, vaikka en ollut alkoholisti. Sitten löysin nykyisen vaimoni, laitoin korkin kiinni, ja siitä lähtien se etten hypännyt exän pillin mukaan olikin naisystäväni syytä. Missään vaiheessa exälleni ei ole mennyt perille että syy saattaa olla hänessä itsessään. Syy on koko ajan ollut minussa, ensin join liikaa, sitten otin huonon naisen itselleni. Exä ei vain ymmärrä että me olemme eronneet jo 7 vuotta sitten, eikä minulla ole häntä kohtaan enää mitään velvollisuuskia. Kaiken lisäksi hän käyttää lapsia tekosyynä, että saisi mitä itse haluaa. En kuulemma välitä lapsista kun en kolaa heidän pihaa, en vie exälle siideriä samalla kun haen lapset meidän luokse viikonlopuksi jne.

Raskasta, mutta onneksi ei ole enää kovin montaa vuotta tätä jäljellä.

Muuten en edes uskoisi tätä, mutta sama kävi miehelleni.

Hän oli siis eronnut jo tavatessamme, ex-vaimonsa oli jättänyt toisen miehen vuoksi ja muuttanut toiselle paikkakunnalle kokonaan. Aloin jossain vaiheessa ihmetellä, kun mies stressasi ihan kummallisista velvollisuuksista. Ex-vaimo saattoi soittaa ja vaatia miestä tekemään ihan kummia juttuja, en viitsi tähän kirjoittaa oikeaa tapahtumaa tunnistamisen pelossa, mutta esimerkiksi vastaavaa kuin että miehen olisi pitänyt käydä lapioimassa lumet siellä 300 km päässä naisen uudessa kodissa, jossa asuikin siis jo uusi avomies. Mieheni oli niin tottunut hoitelemaan asioita ex-vaimonsa puolesta, että totteli ihan automaattisesti ja alkoi valmistella lähtöä sinne sitä varten hoitamaan annettu tehtävä. Kun olin ihan ihmeissäni, että mitä ihmettä, niin vasta sitten hän pikkuhiljaa alkoi havahtua siihen, ettei häneltä voinut enää vaatia sellaisia asioita. Kesti vähän aikaa päästä henkisesti irti niistä vanhoista tavoista. Vieläkin vähän ihmetyttää sen ex-vaimon ajatukset, hän kai vaan halusi jotenkin pitää ex-miehensä vaikutuspiirissään vielä eron jälkeenkin. Voi tällaista varmaan tapahtua yhtä hyvin toisin päinkin niin, että vaatija on ex-mies. Varmasti se on persoonallisuuskysymys ja merkki itsekeskeisestä ihmisestä, eikä sukupuolesta riippuvaista.

Sellainen voimafantasia siellä..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

joillakin ihmisillä on vaikeaa ymmärtää, että eron jälkeen ei olla enää yhdessä. ehkä ero voi olla niin vaikea paikka, että ajatellaan vain asuttavan eri osoitteissa, mutta muuten on kuin ennenkin. ap:lle oli varmasti ihan ok suhteen aikana jäädä naisen entisestä liitosta syntyneiden lasten kanssa kotiin, kun nainen menee "tuulettumaan", mutta eron jälkeen ap:n ei tarvitse olla edes yhteydessä koko naiseen enää ikinä.

itselläni exä kuvitteli, että asioita voi eron jälkeen hoitaa täysin saman kaavan mukaan kuin liiton aikana. tämä tarkoitti, että pystyi sopimaan kavereidensa kanssa meno hyvin lyhyellä aikataululla. tästä tietenkin seurasi, että exä yritti kostaa lasten avulla. lapsia tuotiin hoitoon miten sattuu tai sovituista aikatauluista ei pidetty kiinni. katkaisin välit täysin. aluksi tuli kiukuttelua, kun en ollut vastannut puheluun tai tekstiviestiin, kun oli tuomassa lapsia. jos sovimme lapsien tulevan luokseni maanantaina, niin niitä ei voinut tuoda perjantaina, että pääsisi itse kavereiden kanssa ulos. olin kokonaan pois kodistani, kun sain tekstiviestin exän tuovan lapsia tunnin varoitusajalla. aluksi kosti niin etten nähnyt lapsia muutamaan kuukauteen, mutta lopulta tilanne tasoittui ja exä osasi pitää sovituista asioista kiinni.

Mun exä myös kuvitteli, että hän vain vaihtaa miestä, ja muuten asiat rullaa samoin kuin ennenkin, eli että minä juoksen kieli vyön alla vaihtamaan lamput ja kolaamaan pihan että LAPSILLA on hyvä olla. Aina kun tämä uusi mies lähti johonkin työreissuun(ja niitä oli paljon) annettiin minulle lista viestillä mitä minun pitää tulla tekemään. Lapsia minun piti hoitaa silloin kun exä halusi. Jaksoin tätä jonkun vuoden, mutta sitten menin piippuun, ja aloin käyttämään enemmän alkoholia. Musta vain tuntui siltä että alkoholilla pääsin eroon vaatimuksista helpoiten, ja oli helpompi kuulla haukkuja alkoholismistani, kuin minusta persoonana. opulta käytin itsekin jo tekosyynä alkoholismia, vaikka en ollut alkoholisti. Sitten löysin nykyisen vaimoni, laitoin korkin kiinni, ja siitä lähtien se etten hypännyt exän pillin mukaan olikin naisystäväni syytä. Missään vaiheessa exälleni ei ole mennyt perille että syy saattaa olla hänessä itsessään. Syy on koko ajan ollut minussa, ensin join liikaa, sitten otin huonon naisen itselleni. Exä ei vain ymmärrä että me olemme eronneet jo 7 vuotta sitten, eikä minulla ole häntä kohtaan enää mitään velvollisuuskia. Kaiken lisäksi hän käyttää lapsia tekosyynä, että saisi mitä itse haluaa. En kuulemma välitä lapsista kun en kolaa heidän pihaa, en vie exälle siideriä samalla kun haen lapset meidän luokse viikonlopuksi jne.

Raskasta, mutta onneksi ei ole enää kovin montaa vuotta tätä jäljellä.

Mitäs teet.. Ei tulis mieleekään juosta entisen asioilla

Joo, mutta sulla tuskin on lapsia tai jos on niin olet eronnut kun ne on olleet ihan pieniä. On tosi kova paikka kun sinut jättänyt ex-vaimo kiristää omaatuntoasi lasten verukkeella ja vaatii tekemään asioita ettei lapset kärsi erosta (vaikka nainen itse ollut syypää ja lähtenyt).

Se vaatii aika kovaa selkärankaa lyödä ovi kuvainnollisesti naaman edestä kiinni ja odottaa useita kuukausia tilanteen rauhoittumista. Siinä voi saada aluksi kuraa päälleen lähipiiriltäkin vaikka on syytön.

- ohis

Lisäksi tuossa on se iso riski että nainen ei anna tavata lapsia kun exä ei enää hypikään hänen oikkujensa mukaan. Kun mies "lyö oven kiinni" exälleen ja passiivisena odottaa "pölyn laskeutumista" käy pahimmillaan niin että se aiemmin hyvä suhde lapsiin katkeaa ja lähipiirin ja viranomaistenkin mielestä tälläinen passiivinen "huono" isä ei ansaitsekaan lasten näkemistä. Muutama kuukausi näkemättä isää on pienemmälle lapselle jo pitkä aika.

Mies on hyvin nopeasti erotilanteessa leimattu huonoksi isäksi teki hän mitä tahansa kun taas kaikki naisen toiminta kuitataan sillä että pitää ymmärtää kun sillä on niin raskasta... Ikävän moni nainen vaan pitää lapsiaan itsensä jatkeena eikä erillisinä olentoina joilla on oikeus kumpaankin vanhempaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

joillakin ihmisillä on vaikeaa ymmärtää, että eron jälkeen ei olla enää yhdessä. ehkä ero voi olla niin vaikea paikka, että ajatellaan vain asuttavan eri osoitteissa, mutta muuten on kuin ennenkin. ap:lle oli varmasti ihan ok suhteen aikana jäädä naisen entisestä liitosta syntyneiden lasten kanssa kotiin, kun nainen menee "tuulettumaan", mutta eron jälkeen ap:n ei tarvitse olla edes yhteydessä koko naiseen enää ikinä.

itselläni exä kuvitteli, että asioita voi eron jälkeen hoitaa täysin saman kaavan mukaan kuin liiton aikana. tämä tarkoitti, että pystyi sopimaan kavereidensa kanssa meno hyvin lyhyellä aikataululla. tästä tietenkin seurasi, että exä yritti kostaa lasten avulla. lapsia tuotiin hoitoon miten sattuu tai sovituista aikatauluista ei pidetty kiinni. katkaisin välit täysin. aluksi tuli kiukuttelua, kun en ollut vastannut puheluun tai tekstiviestiin, kun oli tuomassa lapsia. jos sovimme lapsien tulevan luokseni maanantaina, niin niitä ei voinut tuoda perjantaina, että pääsisi itse kavereiden kanssa ulos. olin kokonaan pois kodistani, kun sain tekstiviestin exän tuovan lapsia tunnin varoitusajalla. aluksi kosti niin etten nähnyt lapsia muutamaan kuukauteen, mutta lopulta tilanne tasoittui ja exä osasi pitää sovituista asioista kiinni.

Mun exä myös kuvitteli, että hän vain vaihtaa miestä, ja muuten asiat rullaa samoin kuin ennenkin, eli että minä juoksen kieli vyön alla vaihtamaan lamput ja kolaamaan pihan että LAPSILLA on hyvä olla. Aina kun tämä uusi mies lähti johonkin työreissuun(ja niitä oli paljon) annettiin minulle lista viestillä mitä minun pitää tulla tekemään. Lapsia minun piti hoitaa silloin kun exä halusi. Jaksoin tätä jonkun vuoden, mutta sitten menin piippuun, ja aloin käyttämään enemmän alkoholia. Musta vain tuntui siltä että alkoholilla pääsin eroon vaatimuksista helpoiten, ja oli helpompi kuulla haukkuja alkoholismistani, kuin minusta persoonana. opulta käytin itsekin jo tekosyynä alkoholismia, vaikka en ollut alkoholisti. Sitten löysin nykyisen vaimoni, laitoin korkin kiinni, ja siitä lähtien se etten hypännyt exän pillin mukaan olikin naisystäväni syytä. Missään vaiheessa exälleni ei ole mennyt perille että syy saattaa olla hänessä itsessään. Syy on koko ajan ollut minussa, ensin join liikaa, sitten otin huonon naisen itselleni. Exä ei vain ymmärrä että me olemme eronneet jo 7 vuotta sitten, eikä minulla ole häntä kohtaan enää mitään velvollisuuskia. Kaiken lisäksi hän käyttää lapsia tekosyynä, että saisi mitä itse haluaa. En kuulemma välitä lapsista kun en kolaa heidän pihaa, en vie exälle siideriä samalla kun haen lapset meidän luokse viikonlopuksi jne.

Raskasta, mutta onneksi ei ole enää kovin montaa vuotta tätä jäljellä.

Mitäs teet.. Ei tulis mieleekään juosta entisen asioilla

Niin, en ole vuosiin enää juossutkaan, mutta aina vain on sama laulu, en välitä lapsista enkä piittaa lasten edusta, kun en hyppää kun käsketään...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

joillakin ihmisillä on vaikeaa ymmärtää, että eron jälkeen ei olla enää yhdessä. ehkä ero voi olla niin vaikea paikka, että ajatellaan vain asuttavan eri osoitteissa, mutta muuten on kuin ennenkin. ap:lle oli varmasti ihan ok suhteen aikana jäädä naisen entisestä liitosta syntyneiden lasten kanssa kotiin, kun nainen menee "tuulettumaan", mutta eron jälkeen ap:n ei tarvitse olla edes yhteydessä koko naiseen enää ikinä.

itselläni exä kuvitteli, että asioita voi eron jälkeen hoitaa täysin saman kaavan mukaan kuin liiton aikana. tämä tarkoitti, että pystyi sopimaan kavereidensa kanssa meno hyvin lyhyellä aikataululla. tästä tietenkin seurasi, että exä yritti kostaa lasten avulla. lapsia tuotiin hoitoon miten sattuu tai sovituista aikatauluista ei pidetty kiinni. katkaisin välit täysin. aluksi tuli kiukuttelua, kun en ollut vastannut puheluun tai tekstiviestiin, kun oli tuomassa lapsia. jos sovimme lapsien tulevan luokseni maanantaina, niin niitä ei voinut tuoda perjantaina, että pääsisi itse kavereiden kanssa ulos. olin kokonaan pois kodistani, kun sain tekstiviestin exän tuovan lapsia tunnin varoitusajalla. aluksi kosti niin etten nähnyt lapsia muutamaan kuukauteen, mutta lopulta tilanne tasoittui ja exä osasi pitää sovituista asioista kiinni.

Mun exä myös kuvitteli, että hän vain vaihtaa miestä, ja muuten asiat rullaa samoin kuin ennenkin, eli että minä juoksen kieli vyön alla vaihtamaan lamput ja kolaamaan pihan että LAPSILLA on hyvä olla. Aina kun tämä uusi mies lähti johonkin työreissuun(ja niitä oli paljon) annettiin minulle lista viestillä mitä minun pitää tulla tekemään. Lapsia minun piti hoitaa silloin kun exä halusi. Jaksoin tätä jonkun vuoden, mutta sitten menin piippuun, ja aloin käyttämään enemmän alkoholia. Musta vain tuntui siltä että alkoholilla pääsin eroon vaatimuksista helpoiten, ja oli helpompi kuulla haukkuja alkoholismistani, kuin minusta persoonana. opulta käytin itsekin jo tekosyynä alkoholismia, vaikka en ollut alkoholisti. Sitten löysin nykyisen vaimoni, laitoin korkin kiinni, ja siitä lähtien se etten hypännyt exän pillin mukaan olikin naisystäväni syytä. Missään vaiheessa exälleni ei ole mennyt perille että syy saattaa olla hänessä itsessään. Syy on koko ajan ollut minussa, ensin join liikaa, sitten otin huonon naisen itselleni. Exä ei vain ymmärrä että me olemme eronneet jo 7 vuotta sitten, eikä minulla ole häntä kohtaan enää mitään velvollisuuskia. Kaiken lisäksi hän käyttää lapsia tekosyynä, että saisi mitä itse haluaa. En kuulemma välitä lapsista kun en kolaa heidän pihaa, en vie exälle siideriä samalla kun haen lapset meidän luokse viikonlopuksi jne.

Raskasta, mutta onneksi ei ole enää kovin montaa vuotta tätä jäljellä.

Muuten en edes uskoisi tätä, mutta sama kävi miehelleni.

Hän oli siis eronnut jo tavatessamme, ex-vaimonsa oli jättänyt toisen miehen vuoksi ja muuttanut toiselle paikkakunnalle kokonaan. Aloin jossain vaiheessa ihmetellä, kun mies stressasi ihan kummallisista velvollisuuksista. Ex-vaimo saattoi soittaa ja vaatia miestä tekemään ihan kummia juttuja, en viitsi tähän kirjoittaa oikeaa tapahtumaa tunnistamisen pelossa, mutta esimerkiksi vastaavaa kuin että miehen olisi pitänyt käydä lapioimassa lumet siellä 300 km päässä naisen uudessa kodissa, jossa asuikin siis jo uusi avomies. Mieheni oli niin tottunut hoitelemaan asioita ex-vaimonsa puolesta, että totteli ihan automaattisesti ja alkoi valmistella lähtöä sinne sitä varten hoitamaan annettu tehtävä. Kun olin ihan ihmeissäni, että mitä ihmettä, niin vasta sitten hän pikkuhiljaa alkoi havahtua siihen, ettei häneltä voinut enää vaatia sellaisia asioita. Kesti vähän aikaa päästä henkisesti irti niistä vanhoista tavoista. Vieläkin vähän ihmetyttää sen ex-vaimon ajatukset, hän kai vaan halusi jotenkin pitää ex-miehensä vaikutuspiirissään vielä eron jälkeenkin. Voi tällaista varmaan tapahtua yhtä hyvin toisin päinkin niin, että vaatija on ex-mies. Varmasti se on persoonallisuuskysymys ja merkki itsekeskeisestä ihmisestä, eikä sukupuolesta riippuvaista.

Onkos teilläkin "isän uusi vaimo" syypää siihen että miehestä yhtäkkiä tuli lapsensa hylännyt isä? Meillä näin. "hauskimpia" tapauksia on ollut mm. se, että äiti on itse käynyt omilla sukulaisillaan 200km päässä, unohtanut sinne lapsen takin, ja sitten pokkana soittaa että mieheni pitäisi tämä takki käydä hakemassa, kuulemma kevyt pikku lenkki ajella illansuussa 400km, tai hän ei välitä lapsestaan, vaan antaa lapsen mieluummin paleltua ilman takkia! Mua ei haittaa edes vaikka tunnistettaisiin, ehkä se lisäisi älynystyröiden käyttöä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä piti olla ihan hyvä suhde, mutta viimeisinä' aikoina hän mielestään teki aivan kaiken yksin, vaikka asia ei todellakaan näin ollut. sai ihme kilareita ja haukkui minut ja sukuni kaikesta mahdollisesta ja miten minä pilaan aina kaiken.

Hän halusi erota ja koki, että yksinhuoltajana saa olla vapaampi.

Nyt saan kuulla jatkuvaa sättimistä siitä, että hänellä on raskasta eikä rahansa riitä mihinkään. Minun kuulemma pitäisi maksaa hänelle aivan kaikki.Jopa hänen entisen avioliittonsa lasten elämä.

Olin naimisissa naisen kanssa jolla oli kaksi lasta edellisestä suhteesta. Exä ei ole missään tekemisissä jälkikasvunsa kanssa. Meillä ei ollut yhteisiä lapsia. Vaimo halusi eron ja mikäs minä olen sitten vastaan väittämään jos toinen ei halua olla enää. Kun ostin oman asunnon ja lähdin, niin kahden viikon päästä se soitteli otanko lapset vkloppusin luokse, että hänkin pääsee tuulettumaan... En ota, ei ole minun lapsia, joten soittele sille lasten isälle jos hoitais lapsensa. Hoidin kylllä kun asuttiin samassa asunnossa ja se on ihan normaalia silloin, mutta eron sattuessa ei asia kuulu minulle mitenkään. Siitä se sitten suuttu ja päivitteli facebookkiin asti kuinka kuspää olen.. Onneksi siellä sen kaverit kommentoi seinälle, että miksi pitäs ottaa laspet kun ei se ole edes lasten isä.

Olipas fiksut kaverit, useinhan ne vaan puolustaa eronnutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä piti olla ihan hyvä suhde, mutta viimeisinä' aikoina hän mielestään teki aivan kaiken yksin, vaikka asia ei todellakaan näin ollut. sai ihme kilareita ja haukkui minut ja sukuni kaikesta mahdollisesta ja miten minä pilaan aina kaiken.

Hän halusi erota ja koki, että yksinhuoltajana saa olla vapaampi.

Nyt saan kuulla jatkuvaa sättimistä siitä, että hänellä on raskasta eikä rahansa riitä mihinkään. Minun kuulemma pitäisi maksaa hänelle aivan kaikki.Jopa hänen entisen avioliittonsa lasten elämä.

Olin naimisissa naisen kanssa jolla oli kaksi lasta edellisestä suhteesta. Exä ei ole missään tekemisissä jälkikasvunsa kanssa. Meillä ei ollut yhteisiä lapsia. Vaimo halusi eron ja mikäs minä olen sitten vastaan väittämään jos toinen ei halua olla enää. Kun ostin oman asunnon ja lähdin, niin kahden viikon päästä se soitteli otanko lapset vkloppusin luokse, että hänkin pääsee tuulettumaan... En ota, ei ole minun lapsia, joten soittele sille lasten isälle jos hoitais lapsensa. Hoidin kylllä kun asuttiin samassa asunnossa ja se on ihan normaalia silloin, mutta eron sattuessa ei asia kuulu minulle mitenkään. Siitä se sitten suuttu ja päivitteli facebookkiin asti kuinka kuspää olen.. Onneksi siellä sen kaverit kommentoi seinälle, että miksi pitäs ottaa laspet kun ei se ole edes lasten isä.

Sama täällä, aloin seurustelemaan ihmisen lapsellisen henkilön kanssa ja eronkin jälkeen olisi pitänyt toimia etävanhempana. Ja minä olin kuulemma se kusipää ja minua mustamaalattiin pitkin nettiä. :) Tasan oli viimeinen kerta, kun alan seurustelemaan ihmisen kanssa, jolla on jo lapsia.

Onko sinulla siis yhteisiä lapsia exän kanssa? Jos on, niin miksi ei ole yhteishuoltajuutta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

joillakin ihmisillä on vaikeaa ymmärtää, että eron jälkeen ei olla enää yhdessä. ehkä ero voi olla niin vaikea paikka, että ajatellaan vain asuttavan eri osoitteissa, mutta muuten on kuin ennenkin. ap:lle oli varmasti ihan ok suhteen aikana jäädä naisen entisestä liitosta syntyneiden lasten kanssa kotiin, kun nainen menee "tuulettumaan", mutta eron jälkeen ap:n ei tarvitse olla edes yhteydessä koko naiseen enää ikinä.

itselläni exä kuvitteli, että asioita voi eron jälkeen hoitaa täysin saman kaavan mukaan kuin liiton aikana. tämä tarkoitti, että pystyi sopimaan kavereidensa kanssa meno hyvin lyhyellä aikataululla. tästä tietenkin seurasi, että exä yritti kostaa lasten avulla. lapsia tuotiin hoitoon miten sattuu tai sovituista aikatauluista ei pidetty kiinni. katkaisin välit täysin. aluksi tuli kiukuttelua, kun en ollut vastannut puheluun tai tekstiviestiin, kun oli tuomassa lapsia. jos sovimme lapsien tulevan luokseni maanantaina, niin niitä ei voinut tuoda perjantaina, että pääsisi itse kavereiden kanssa ulos. olin kokonaan pois kodistani, kun sain tekstiviestin exän tuovan lapsia tunnin varoitusajalla. aluksi kosti niin etten nähnyt lapsia muutamaan kuukauteen, mutta lopulta tilanne tasoittui ja exä osasi pitää sovituista asioista kiinni.

Mun exä myös kuvitteli, että hän vain vaihtaa miestä, ja muuten asiat rullaa samoin kuin ennenkin, eli että minä juoksen kieli vyön alla vaihtamaan lamput ja kolaamaan pihan että LAPSILLA on hyvä olla. Aina kun tämä uusi mies lähti johonkin työreissuun(ja niitä oli paljon) annettiin minulle lista viestillä mitä minun pitää tulla tekemään. Lapsia minun piti hoitaa silloin kun exä halusi. Jaksoin tätä jonkun vuoden, mutta sitten menin piippuun, ja aloin käyttämään enemmän alkoholia. Musta vain tuntui siltä että alkoholilla pääsin eroon vaatimuksista helpoiten, ja oli helpompi kuulla haukkuja alkoholismistani, kuin minusta persoonana. opulta käytin itsekin jo tekosyynä alkoholismia, vaikka en ollut alkoholisti. Sitten löysin nykyisen vaimoni, laitoin korkin kiinni, ja siitä lähtien se etten hypännyt exän pillin mukaan olikin naisystäväni syytä. Missään vaiheessa exälleni ei ole mennyt perille että syy saattaa olla hänessä itsessään. Syy on koko ajan ollut minussa, ensin join liikaa, sitten otin huonon naisen itselleni. Exä ei vain ymmärrä että me olemme eronneet jo 7 vuotta sitten, eikä minulla ole häntä kohtaan enää mitään velvollisuuskia. Kaiken lisäksi hän käyttää lapsia tekosyynä, että saisi mitä itse haluaa. En kuulemma välitä lapsista kun en kolaa heidän pihaa, en vie exälle siideriä samalla kun haen lapset meidän luokse viikonlopuksi jne.

Raskasta, mutta onneksi ei ole enää kovin montaa vuotta tätä jäljellä.

Mitäs teet.. Ei tulis mieleekään juosta entisen asioilla

Joo, mutta sulla tuskin on lapsia tai jos on niin olet eronnut kun ne on olleet ihan pieniä. On tosi kova paikka kun sinut jättänyt ex-vaimo kiristää omaatuntoasi lasten verukkeella ja vaatii tekemään asioita ettei lapset kärsi erosta (vaikka nainen itse ollut syypää ja lähtenyt).

Se vaatii aika kovaa selkärankaa lyödä ovi kuvainnollisesti naaman edestä kiinni ja odottaa useita kuukausia tilanteen rauhoittumista. Siinä voi saada aluksi kuraa päälleen lähipiiriltäkin vaikka on syytön.

- ohis

Olen eronnut ja kaksi lasta. Minulla on viikko viikko systeemi ja lapsen äiti ei sanele miten eletään. Ei kiristä, ei puutu, en juokse sen pillin mukaan. Haen lapset omalla vuorolla ja elätän ne sen viikon ja tehdään mitä tehdään. Jos et osaa hoitaa asioita, niin se on oma häpeäs. Jos sua kiristää exä, niin sitten laitat asian eteenpäin niin se loppuu. Minulla ei ole exälle mitään asiaa. En edes näe sitä ihmistä ku haen lapset.

Porvoo, 0/5.

Jos varaa niin maksa pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

joillakin ihmisillä on vaikeaa ymmärtää, että eron jälkeen ei olla enää yhdessä. ehkä ero voi olla niin vaikea paikka, että ajatellaan vain asuttavan eri osoitteissa, mutta muuten on kuin ennenkin. ap:lle oli varmasti ihan ok suhteen aikana jäädä naisen entisestä liitosta syntyneiden lasten kanssa kotiin, kun nainen menee "tuulettumaan", mutta eron jälkeen ap:n ei tarvitse olla edes yhteydessä koko naiseen enää ikinä.

itselläni exä kuvitteli, että asioita voi eron jälkeen hoitaa täysin saman kaavan mukaan kuin liiton aikana. tämä tarkoitti, että pystyi sopimaan kavereidensa kanssa meno hyvin lyhyellä aikataululla. tästä tietenkin seurasi, että exä yritti kostaa lasten avulla. lapsia tuotiin hoitoon miten sattuu tai sovituista aikatauluista ei pidetty kiinni. katkaisin välit täysin. aluksi tuli kiukuttelua, kun en ollut vastannut puheluun tai tekstiviestiin, kun oli tuomassa lapsia. jos sovimme lapsien tulevan luokseni maanantaina, niin niitä ei voinut tuoda perjantaina, että pääsisi itse kavereiden kanssa ulos. olin kokonaan pois kodistani, kun sain tekstiviestin exän tuovan lapsia tunnin varoitusajalla. aluksi kosti niin etten nähnyt lapsia muutamaan kuukauteen, mutta lopulta tilanne tasoittui ja exä osasi pitää sovituista asioista kiinni.

Mun exä myös kuvitteli, että hän vain vaihtaa miestä, ja muuten asiat rullaa samoin kuin ennenkin, eli että minä juoksen kieli vyön alla vaihtamaan lamput ja kolaamaan pihan että LAPSILLA on hyvä olla. Aina kun tämä uusi mies lähti johonkin työreissuun(ja niitä oli paljon) annettiin minulle lista viestillä mitä minun pitää tulla tekemään. Lapsia minun piti hoitaa silloin kun exä halusi. Jaksoin tätä jonkun vuoden, mutta sitten menin piippuun, ja aloin käyttämään enemmän alkoholia. Musta vain tuntui siltä että alkoholilla pääsin eroon vaatimuksista helpoiten, ja oli helpompi kuulla haukkuja alkoholismistani, kuin minusta persoonana. opulta käytin itsekin jo tekosyynä alkoholismia, vaikka en ollut alkoholisti. Sitten löysin nykyisen vaimoni, laitoin korkin kiinni, ja siitä lähtien se etten hypännyt exän pillin mukaan olikin naisystäväni syytä. Missään vaiheessa exälleni ei ole mennyt perille että syy saattaa olla hänessä itsessään. Syy on koko ajan ollut minussa, ensin join liikaa, sitten otin huonon naisen itselleni. Exä ei vain ymmärrä että me olemme eronneet jo 7 vuotta sitten, eikä minulla ole häntä kohtaan enää mitään velvollisuuskia. Kaiken lisäksi hän käyttää lapsia tekosyynä, että saisi mitä itse haluaa. En kuulemma välitä lapsista kun en kolaa heidän pihaa, en vie exälle siideriä samalla kun haen lapset meidän luokse viikonlopuksi jne.

Raskasta, mutta onneksi ei ole enää kovin montaa vuotta tätä jäljellä.

Mitäs teet.. Ei tulis mieleekään juosta entisen asioilla

Joo, mutta sulla tuskin on lapsia tai jos on niin olet eronnut kun ne on olleet ihan pieniä. On tosi kova paikka kun sinut jättänyt ex-vaimo kiristää omaatuntoasi lasten verukkeella ja vaatii tekemään asioita ettei lapset kärsi erosta (vaikka nainen itse ollut syypää ja lähtenyt).

Se vaatii aika kovaa selkärankaa lyödä ovi kuvainnollisesti naaman edestä kiinni ja odottaa useita kuukausia tilanteen rauhoittumista. Siinä voi saada aluksi kuraa päälleen lähipiiriltäkin vaikka on syytön.

- ohis

Lisäksi tuossa on se iso riski että nainen ei anna tavata lapsia kun exä ei enää hypikään hänen oikkujensa mukaan. Kun mies "lyö oven kiinni" exälleen ja passiivisena odottaa "pölyn laskeutumista" käy pahimmillaan niin että se aiemmin hyvä suhde lapsiin katkeaa ja lähipiirin ja viranomaistenkin mielestä tälläinen passiivinen "huono" isä ei ansaitsekaan lasten näkemistä. Muutama kuukausi näkemättä isää on pienemmälle lapselle jo pitkä aika.

Mies on hyvin nopeasti erotilanteessa leimattu huonoksi isäksi teki hän mitä tahansa kun taas kaikki naisen toiminta kuitataan sillä että pitää ymmärtää kun sillä on niin raskasta... Ikävän moni nainen vaan pitää lapsiaan itsensä jatkeena eikä erillisinä olentoina joilla on oikeus kumpaankin vanhempaansa.

Tuossa tilanteessa pitää mennä lastenvalvojalle, tai jos se ei auta niin lopulta käräjille selvittämään asia. Kiristävä exä pitää saada tajuamaan, ettei se homma nyt ihan näin toimi. Itsehän tuollainen tekee lapsilleen hallaa, kun käyttää heitä pelinappuloina.

Onko avioero tai ero aina yhden ihmisen tai tekijän SYY?

Jos asutaan erillään niin unohtakaa syylliset ja jatkakaa elämistä. Jos rahat loppuu heittäkää keikkaa laulunelosella, voi saada sada tonnin tulot.