Tehdään VIISIKKO ja Salaisuus kirjojen ketju

Vierailija kirjoitti:

Eikös lunnit esiintyneet Seikkailujen saaressa? Ja se eläinhullu poika oli innoissaan. Sillä pojalla oli aina joku kesytetty metsähiiri tms. paidan sisässä, voi miten mä ihailin. Olisin myös halunnut sata eläintä.

Ok, jostain syystä yhdistin lunnit Viisikkoon samalla lailla kuin kookospallot Lotta-kirjoihin ja Juhan Tiina-kirjoihin.

Kotikyläni kirjastossa oli kaikki siihen asti ilmestyneet viisikko kirjat jotka luin noin 10 vuotiaana innokkaasti. Olin niin innokas että kun englannin tunnilla sai valita itselleen englantilaisen nimen niin halusin olla Dick. Silloin en tiennyt että nimellä on muitakin merkityksiä enkä ehkä nyt moista nimeä haluaisi. 

Viisikko kirjojen innoittamana teimme myös kavereiden ja sisarusten kanssa teltta/ vene retkiä lähi saareen runsaiden eväiden kera sillä viisikko kirjoissahan ne penskat tuntuivat syövän jatkuvasti eväitä mm keksiä, marmelaadia ja maitoa.

Koirani söi muistaakseni viisikko ja salaisuus kirjan jonka jouduimme maksamaan kirjastolle. Oli kait sarjan toinen osa. Saimme pitää järsityn kirjan ja kun luokkakaverini rupesivat lukemaan viisikko sarjaa ja huomasivat että yksi kirja puutuu niin järsitty kirja kiersi kavereilla lainassa ja lopuksi lahjoitinkin se yhdelle luokkakaverilleni joka ikävä menehtyi 18 vuotiaana onnettomuudessa.

"Kaksi puuta, Synkka vesi, Nenäkäs Jane ja Maggie tietävät sen myös".

Kuka muistaa mistä kirjasta? :)

Kyllähän nuo viisikot tuli luettua ja tykkäsin niistä kovasti mutta suosikikseni tulivat tanskalaiset Kim kirjat jotka luin monena kesänä aina uudestaan. Muistaako joku muu Kim kirjat?

Vierailija kirjoitti:

Ja se Paulin poikatyttö tyyli oli niin coolia kuin olla voi. Ei lapsena nähnyt ongelmaa tuossa asiassa.

Muistaakseni luin jostain että kirjailija Enid Blyton oli lesbo joten se selittänee tuon..

Sattumalta jouduin petipotilaaksi kuukaudeksi noin vuosi sitten. Luin kaikki Salaisuudet ja Viisikot alkukielellä; sattui niin s...sti, ettei tullut mieleenikään aloittaa Dostojevskin 'Rikos ja rangaistus' tai 'Karamazovin veljekset' -opuksia. Piti olla jotain kevyempää ja kun Salaisuudet ja Viisikot sattuivat löytymään netistä 'ePub'eina, niin päätin lukea ne. Samalla otin selkoa kirjailijasta ja kirjoista.

Viisikot on kirjoitettu vuosina 1942-1963, Salaisuudet 1943-1961. Sota-aikaan siis aloitettu. Blyton asui Lontoon luoteispuolelle, Buckinghamshiressä.

Varsinkin Viisikot on kirjoitettu itsenäisinä kirjoina. Jatkuvaa historiaa ei ole. Asuinpaikat kummasti vaihtuvat. Ensimmäisessä Viisikossa perhe matkusti Kirriniin autollaan monta tuntia, viimeisimmissä matka taittui muutamassa minuutissa polkupyörillä! Luola Kirrinin saarelta mantereelle oli vain ekassa kirjassa, kuka seikkailunhaluinen lapsi olisi sen noin vain unohtanut. :-) Ekassa kirjassa perhe asui lähimain samassa paikassa kuin Blyton itse. Kirrin oli etelärannikolla, mutta ympäristö nummineen (moors) oli Yorkshiressä. Siinä asuntovaunukirjassa seikkailtiin mielestäni Lake Districkillä.

Salaisuus-sarjassa Suomessa oli henkilö 'Pulla', jolla ei ole mitään yhtymäkohtaa itse henkilöön. Englannissa hänen nimensä Fredrik Algernon Trotteville. Figure it out. Poliisi oli nimeltään Goon. tarkistakaa sanakirjasta, jollei sana ole tuttu esim. jääkiekosta.

Lukukokemus oli erikoinen. Olin lukenut kirjat suomeksi lapsuudessani, ja kuten moni on kertonut, silloin kirjat olivat jänniä. Eivät enää.

-

Vahva suositus: Älkää lukeko, illuusio särkyy.

Tuo tunnelin pää naapurin vaatekaappiin tavallaan selvisi kun katsoin Elokuvan Enidistä. Tosiasiallisesti Enidin isä häipyi ja Enid kuoksi katsomaan isäsnsä vaatekomeroon jossa kalisivat vaan tyhjät henkarit.

Elokuva täällä :

Pitko kirjoitti:

Sattumalta jouduin petipotilaaksi kuukaudeksi noin vuosi sitten. Luin kaikki Salaisuudet ja Viisikot alkukielellä; sattui niin s...sti, ettei tullut mieleenikään aloittaa Dostojevskin 'Rikos ja rangaistus' tai 'Karamazovin veljekset' -opuksia. Piti olla jotain kevyempää ja kun Salaisuudet ja Viisikot sattuivat löytymään netistä 'ePub'eina, niin päätin lukea ne. Samalla otin selkoa kirjailijasta ja kirjoista.

Viisikot on kirjoitettu vuosina 1942-1963, Salaisuudet 1943-1961. Sota-aikaan siis aloitettu. Blyton asui Lontoon luoteispuolelle, Buckinghamshiressä.

Varsinkin Viisikot on kirjoitettu itsenäisinä kirjoina. Jatkuvaa historiaa ei ole. Asuinpaikat kummasti vaihtuvat. Ensimmäisessä Viisikossa perhe matkusti Kirriniin autollaan monta tuntia, viimeisimmissä matka taittui muutamassa minuutissa polkupyörillä! Luola Kirrinin saarelta mantereelle oli vain ekassa kirjassa, kuka seikkailunhaluinen lapsi olisi sen noin vain unohtanut. :-) Ekassa kirjassa perhe asui lähimain samassa paikassa kuin Blyton itse. Kirrin oli etelärannikolla, mutta ympäristö nummineen (moors) oli Yorkshiressä. Siinä asuntovaunukirjassa seikkailtiin mielestäni Lake Districkillä.

Salaisuus-sarjassa Suomessa oli henkilö 'Pulla', jolla ei ole mitään yhtymäkohtaa itse henkilöön. Englannissa hänen nimensä Fredrik Algernon Trotteville. Figure it out. Poliisi oli nimeltään Goon. tarkistakaa sanakirjasta, jollei sana ole tuttu esim. jääkiekosta.

Lukukokemus oli erikoinen. Olin lukenut kirjat suomeksi lapsuudessani, ja kuten moni on kertonut, silloin kirjat olivat jänniä. Eivät enää.

-

Vahva suositus: Älkää lukeko, illuusio särkyy.

Kiitoksia mehukkaista tiedoista :) ihmettelinkin noita paikkoja erityisesti  nummien sijaintia. Se atlo jossa Enid alkujaan asui on puettu?

Vierailija kirjoitti:

Pitko kirjoitti:

Sattumalta jouduin petipotilaaksi kuukaudeksi noin vuosi sitten. Luin kaikki Salaisuudet ja Viisikot alkukielellä; sattui niin s...sti, ettei tullut mieleenikään aloittaa Dostojevskin 'Rikos ja rangaistus' tai 'Karamazovin veljekset' -opuksia. Piti olla jotain kevyempää ja kun Salaisuudet ja Viisikot sattuivat löytymään netistä 'ePub'eina, niin päätin lukea ne. Samalla otin selkoa kirjailijasta ja kirjoista.

Viisikot on kirjoitettu vuosina 1942-1963, Salaisuudet 1943-1961. Sota-aikaan siis aloitettu. Blyton asui Lontoon luoteispuolelle, Buckinghamshiressä.

Varsinkin Viisikot on kirjoitettu itsenäisinä kirjoina. Jatkuvaa historiaa ei ole. Asuinpaikat kummasti vaihtuvat. Ensimmäisessä Viisikossa perhe matkusti Kirriniin autollaan monta tuntia, viimeisimmissä matka taittui muutamassa minuutissa polkupyörillä! Luola Kirrinin saarelta mantereelle oli vain ekassa kirjassa, kuka seikkailunhaluinen lapsi olisi sen noin vain unohtanut. :-) Ekassa kirjassa perhe asui lähimain samassa paikassa kuin Blyton itse. Kirrin oli etelärannikolla, mutta ympäristö nummineen (moors) oli Yorkshiressä. Siinä asuntovaunukirjassa seikkailtiin mielestäni Lake Districkillä.

Salaisuus-sarjassa Suomessa oli henkilö 'Pulla', jolla ei ole mitään yhtymäkohtaa itse henkilöön. Englannissa hänen nimensä Fredrik Algernon Trotteville. Figure it out. Poliisi oli nimeltään Goon. tarkistakaa sanakirjasta, jollei sana ole tuttu esim. jääkiekosta.

Lukukokemus oli erikoinen. Olin lukenut kirjat suomeksi lapsuudessani, ja kuten moni on kertonut, silloin kirjat olivat jänniä. Eivät enää.

-

Vahva suositus: Älkää lukeko, illuusio särkyy.

Uusiksi, anteeksi.

Kiitoksia mehukkaista tiedoista :) ihmettelinkin noita paikkoja erityisesti  nummien sijaintia. Se talo jossa Enid alkujaan asui on purettu?

Vierailija kirjoitti:

En ole Viisikoissa koskaan ymmärtänyt päähenkilöiden nimien suomennoksia. Julian = Leo, Anne = Anne, George/Georgina = Pauli/Paula, Timmy = Tim. Joo, okei. Mutta sitten Dick on suomeksi Dick, häh?!? Miksi nuo muut Julianit ja Georget piti kääntää, mutta sopiiko Dick muka jotenkin paremmin suomalaisen suuhun (heh, dikkiä suuhun, hehe)? Selittäkää tämä mulle!

Olkaamme kiitollisia, ettei sitä oltu käännetty Jormaksi 😀

Minullekin ne eväät jäi mieleen eniten. Mutta emme naapurin lasten kanssa leikkineet eväsretkiä, vaan iloisesti sekoitimme kaikki kirjat salaisuuskerhossamme. Pukeuduimme kuin pulla vanhoihin rytkyihin ja vakoilimme naapurin isäntää, kun se nosti pottuja maasta. Piirsimme kuvia auton renkaiden jäljistä ja olimme varma, että naapurin toinen isäntä on varastanut minun isän ongen rannasta.

Naapureilla varmaan ollut hauskaa, kun olemme kykkineet vattupensaan takana viikset naamaan piirrettyinä ja kontanneet ja vakoilleet isän klubitakin helmat liehuen rantapenkerettä. Meillä oli pystykorva ja yritin kovasti, että se olisi ollut Tim. Mutta ei onnistunut. Kulki kyllä matkassa, mutta alkoi aina haukkua, kun ryömimme vattupensaan sisään piiloon naapureita vakoilemaan.

Kotiin tultiin usein iltamyöhään nälkäisinä, kun meillä ei ollut mukana suklaakakkuja ja kinkkua ja munia.

Vierailija kirjoitti:

Minullekin ne eväät jäi mieleen eniten. Mutta emme naapurin lasten kanssa leikkineet eväsretkiä, vaan iloisesti sekoitimme kaikki kirjat salaisuuskerhossamme. Pukeuduimme kuin pulla vanhoihin rytkyihin ja vakoilimme naapurin isäntää, kun se nosti pottuja maasta. Piirsimme kuvia auton renkaiden jäljistä ja olimme varma, että naapurin toinen isäntä on varastanut minun isän ongen rannasta.

Naapureilla varmaan ollut hauskaa, kun olemme kykkineet vattupensaan takana viikset naamaan piirrettyinä ja kontanneet ja vakoilleet isän klubitakin helmat liehuen rantapenkerettä. Meillä oli pystykorva ja yritin kovasti, että se olisi ollut Tim. Mutta ei onnistunut. Kulki kyllä matkassa, mutta alkoi aina haukkua, kun ryömimme vattupensaan sisään piiloon naapureita vakoilemaan.

Kotiin tultiin usein iltamyöhään nälkäisinä, kun meillä ei ollut mukana suklaakakkuja ja kinkkua ja munia.

Haha siis joku muukin on siis tehnyt Viisikon innoittamana saaa :)

Vierailija kirjoitti:

"Kaksi puuta, Synkka vesi, Nenäkäs Jane ja Maggie tietävät sen myös".

Kuka muistaa mistä kirjasta? :)

Mä ehdotan "Viisikko retkellä". Hämärä muistikuva, et nää oli jotain koordinaatteja lammen keskellä olevaan aarrekätköön. Huom. kirjan lukemisesta n. 38 vuotta :D

Onko joku teistä syönyt sitä Marmitea, vai mikä sen jännän leivänpäällysteen nimi on ? Mille se maistuu ? Onko, kuin appelsiinimarmeladia ?

Jatkuuko pula-aika Suomessa vieläkin, kun ei Marmitea näy kaupoissa ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kaksi puuta, Synkka vesi, Nenäkäs Jane ja Maggie tietävät sen myös".

Kuka muistaa mistä kirjasta? :)

Mä ehdotan "Viisikko retkellä". Hämärä muistikuva, et nää oli jotain koordinaatteja lammen keskellä olevaan aarrekätköön. Huom. kirjan lukemisesta n. 38 vuotta :D

Eikö siinä samaisessa kirjassa ollut joku sekaannus Dickin nimeen liittyen. Yöllä jossain vajassa yöpyessään ikkunan taa tuli joku kuiskija ja eikö juuri hän antanut Dickille nämä mystiset tiedot?

Käyttäjä7437 kirjoitti:

Onko joku teistä syönyt sitä Marmitea, vai mikä sen jännän leivänpäällysteen nimi on ? Mille se maistuu ? Onko, kuin appelsiinimarmeladia ?

Jatkuuko pula-aika Suomessa vieläkin, kun ei Marmitea näy kaupoissa ?

Marmite on suolaista. Erikoisen makuista, ei kovin hyvää.

Voi minä rakastin näitä kirjoja lapsena. Olen lukenut Viisikot pariin kertaan aikuisenakin, mutta viime kerrasta on ainakin 10 vuotta..Varmaan pitää taas kaivaa kirjat tuolta vintiltä😂😂

Sillon kun omat lapset oli pieniä, olin hirveän hämmästynyt, kun he eivät piitanneet näistä yhtään. Mutta jospa näistä tulis aikanaan vaikka lastenlasten ja mummin välinen juttu?

Täällä se joka aloitti juuri Viisikko karkuteillä. Luin eilen 7 v. lapselle tuota, hän tykkäsi kovasti! Tosi jännittävää oli hänestä. Monet kysymykset kielestä, sanoista kuten varjelkoon, säppi, salakuljettaja ("onko ne ihmisiä?") onko Dick tyttö vai poika, ja miksi Leo oli niin ilkeä Annelle kun tämä nukahti vartiossa.

Jatketaan tänään.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelin niitä eväitä - kanankoipia, suklaakakkua ja inkiväärijuomaa. Meillä oli retkellä eväänä vaan voileipiä, jos oli oikein hyvät eväät oli päällä lauantaimakkaraa ja juomana omatekoista viinimerjamehua.

Ihmettelin niitä eväitä, eli arvostelit, eli olit heti ihan juntti. Koska sulla ei voinut olla yhtä hienoja eväitä, et voinut kunnioittaa ja ihailla iteäsi paremmin syöviä, vaan piti ihmetellä . Tiedätkö mitä? Typerykset ihmettelee. Sivistyneet ja fiksut eivät näe inkiväärijuomassa mitään ihmeteltävää, vaan kysyvät vanhemmiltaan, joiden sivistystaso riittää kertomaan tai ainakin keksimään, mitä sellainen on. Sama muiden "vieraiden" ruokien kanssa. "Ihmettelin kuin lehmä uutta porttia", niin, sellaine typerys sä ja ilmeisesti moni muukin suomalaislapsi oli.

Mä en ihmetellyt. En mä niitä kirjoja lukiessani koskaan edes huomannut, että niissä ois syöty. Söin itse kyllä mielelläni jotain niitä lukiessani, esim. koulusta tuleessa välipalaa tai lauantaisin sipsejä.

Hyviä kirjoja. Hyvin pysyi jännitys yllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelin niitä eväitä - kanankoipia, suklaakakkua ja inkiväärijuomaa. Meillä oli retkellä eväänä vaan voileipiä, jos oli oikein hyvät eväät oli päällä lauantaimakkaraa ja juomana omatekoista viinimerjamehua.

Ihmettelin niitä eväitä, eli arvostelit, eli olit heti ihan juntti. Koska sulla ei voinut olla yhtä hienoja eväitä, et voinut kunnioittaa ja ihailla iteäsi paremmin syöviä, vaan piti ihmetellä . Tiedätkö mitä? Typerykset ihmettelee. Sivistyneet ja fiksut eivät näe inkiväärijuomassa mitään ihmeteltävää, vaan kysyvät vanhemmiltaan, joiden sivistystaso riittää kertomaan tai ainakin keksimään, mitä sellainen on. Sama muiden "vieraiden" ruokien kanssa. "Ihmettelin kuin lehmä uutta porttia", niin, sellaine typerys sä ja ilmeisesti moni muukin suomalaislapsi oli.

Mä en ihmetellyt. En mä niitä kirjoja lukiessani koskaan edes huomannut, että niissä ois syöty. Söin itse kyllä mielelläni jotain niitä lukiessani, esim. koulusta tuleessa välipalaa tai lauantaisin sipsejä.

Hyviä kirjoja. Hyvin pysyi jännitys yllä.

sitä sanotaan että silloin kun ihminen lakkaa ihmettelemästä on hänestä tullut vanha, lapsenmielinen taas on ihanne koska kaikki tuntuu tuoreelta, ah! Aikuisenakin. Teidän täytyy tulla alsten kaltaisiksi sillä heidän on taivasten valtakunta, sanoi Jeesus. Arroganttius on kaukana sivistyksestä.