Lue keskustelun säännöt.
Tehdään VIISIKKO ja Salaisuus kirjojen ketju
ne olivat todella jännittäviä kirjoja. Suklaata kului ja pakko oli lukea. Jäi ikuisesti mieleen ne nummet ja luolat. Ihan huippuja kirjoja. Mitä muistatte niistä kirjoista.
Pauli olikin tyttö :)
Kommentit (436)
Tässä hiljattain luettiin lapselle Metsästysmajan salaisuus. Näin aikuisen näkökulmasta se Pulla oli todella ärsyttävä pentu, näsäviisas, pikkuvanha ja p*sk*ntärkeä. Eikä niillä muilla tyypeillä ollut mitään muuta tekemistä kuin ihailla Pullaa, "Voi miten hienoa, kyllä sinä Pulla olet taitava etsivä!" Joskus vahingossa kekkaisivat jotain auttavaa.
Lapsukaisen mielipiteestä en tiedä, hän ei puhu vielä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä hän joka lukee lapsen kanssa Viisikko karkuteillä. Viisikko käyttäytyy todella ikävästi pahisperheen lasta, Rolloa kohtaan. Rollo lällätteli Paulille alussa, mutta voisivat päähenkilöt itse käyttäytyä fiksummin. Ovat jopa julmia, pelottelevat, uhkailevat, Leo vetää turpaan ja telkeävät saaren vankilaan ja jättävät yksin sinne vanhempien löydettäväksi. Ei ole Rollon vika että vanhemmat ovat varkaita ja kidnappaajia. Ja Tim vihaa ja puree pahisperheen koiraa jota lapset myös pilkkaavat. Koira nyt ainakaan ei ole tehnyt mitään väärää. Ehkä sitten tuollainen moraali oli sotien jälkeen ok..
Vierailija kirjoitti:
Lauantaisin tuli iltapäivällä olisiko ollut vuonna 1978. Ensikisi tuli Viisikko sitten onnenpäivät. Molemmat kestivät puoli tuntia.
Minäkin muistan tämän. Jos lähdin äidin kanssa kaupungille, oli kauhea hätä, että ehditäänkö varmasti takaisin ajoissa.
Mä olen lukenut vain Viisikot ja Seikkailu-sarjan, joka oli musta ehdottomasti paras! Luin sen läpi monta kertaa. Niitä on ainakin Seikkailujen Saari, Linna, Laiva, Meri, Sirkus ja Vuori. Ehkä myös Seikkailujen laakso?
Seikkailujen Linna oli aivan tavattoman jännä. Kaikki ne oli. Seikkailujen vuori jäi mieleen, kun siinä lopussa oli aika mielikuvituksellisia käänteitä.
Agentti Bill meni naimisiin tosiaan Mrs. Manneringin kanssa ja niistä tuli kaikista perhettä.
Oma lapsuus oli aika kurja, muistan miten pakenin todellisuudesta näiden kirjojen ihanaan mielikuvitusmaailmaan!
Omat lapseni ovat sarjan osia lukeneet, mutta niitä ei ole enää helppoa löytää, harmi kyllä. He kiinnittävät huomiota sukupuoliasenteisiin ja kirjojen rasistisuuteen, itse en sellaisia osannut kyseenalaistaa lapsena juuri lainkaan.
Viisikoista en näköjään muista puoltakaan, mitä muut täällä muistavat. Seikkailut oli lähempänä sydäntä.
Luen lapsilleni Salaisuus-sarjaa. 9v ja 12v tykkäävät: ”sopivan jännä ja Pullalla on parhaat valeasut” tuli kommenttina, kun tänään luin Kummallisen nyytin salaisuutta.
Itse olen samaa mieltä tosta henkilöiden rasittavuudesta, mutta toisaalta kyllä kaikki lapsena luetut kirjat näyttäytyy näin aikuisiällä ihan erilaisessa valossa niin hyvässä kuin pahassakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1960-luvun alussa luettiin radiossa ainakin Viisikko salaperäisellä nummella. Siis luku kerrallaan ja kerran viikossa. Yhden kirjan kuuntelemiseen meni koko syksy, mutta jännää se oli pienenä poikana. Sen jälkeen luin itse kaikki Viisikot, Seikkailut ja Salaisuudet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tämä voisi kiinnostaa ketjulaisia:
Vierailija kirjoitti:
tämä voisi kiinnostaa ketjulaisia:
Kiitos linkistä!
En tiennyt, että Seikkailu-sarjan Anne on oikeasti Lucy-Ann! Ja Filip on Philip vaikka se järkeen käykin.
Enkä todellakaan tiennyt, että Blytonilla on tosi monia eri kirjasarjoja, kuuluisia nelikkoja ja mitä vielä. Liekö suurta osaa noista koskaan suomennettukaan?
Tuolla sivullahan on vaikka mitä mielenkiintoista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kovapintaisimmille harrastajille:
70-luvun viisikko-TV-sarja:
https://www.youtube.com/playlist?list=PLiI9yHIbJi24QE-MPT0RNDCm63gpyavqU
90-luvun viisikko-TV-sarja:
Oliko joku poika Enidin kirjoissa sillä tavalla poikkeuksellinen, että kaikki eläimet luottivat heti häneen? Muistan että olisin hirveästi halunnut omata saman kyvyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maataloista ostettiin ruokaa, Leolle oli yleensä annettu tätä varten rahaa.
Ja ruokaa sai aina jollain muutamalla omituisen nimisellä kolikolla (mitä lie shillinkejä tai puolikruunuisiia olleet) hirmuiset kasat!
Ihmettelin myös muutenkin, miten joka paikassa minne sattuivat menemään kyselemään oli aina vaikka mitä myytävää, ajatus oli kaupunkilaislapselle outo.
Viisikko kävi aina telttaretkillä virkistävällä aamu-uinnilla kirkasvetisessä lammessa, jonka vesi oli jääkylmää. Itseäni aina hytisytti jo ajatuskin....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viisikon tyypeistä 10-vuotiaan silmin Dick oli samaistuttavin, Leo melkein jo aikuinen, Pauli hankalaksi heittäytyvänä vähän ärsyttävä ja Anne ihailtava, kun aina välillä ylitti itsensä jollain rohkeuden näytöllä, vaikka oli lähtökohtaisesti porukan ujoin.
Vierailija kirjoitti:
kovapintaisimmille harrastajille:
70-luvun viisikko-TV-sarja:
https://www.youtube.com/playlist?list=PLiI9yHIbJi24QE-MPT0RNDCm63gpyavqU
90-luvun viisikko-TV-sarja:
Mielestäni ei ainakaan Viisikon lukijoille, tai ei anakaan minulle. Nämä sarjat ei saavuta sitä tiettyä tunnelmaa laisinkaan. Toki paha saavuttakaan, koska se tietynlainen tunnelma on jokaisella lukijalla omassa päässään.
Kumipohjaisissa kengissä hiippailu. Ihmettelin lapsena, että onko edes muita vaihtoehtoja
Enid Blytonista tehty tv-elokuva ei erityisemmin naista imartele. Pikemminkin hänestä annetaan suorastaan hirviömäinen kuva.
Katselin hieman noita hänen tilastojaan ja täytyy sanoa, että jos hän ihan oikeasti on kaikki nimissään olevat kirjat kirjoittanut, niin eipä siinä totisesti perheelle aikaa jäänyt. Toki niihin tuotteliampiin aikoihinhan hän oli jo keski-ikäinen, mutta eipä varmaan kerinnyt mummonakaan lapsenlapsiaan hirveästi näkemään.
50-luvulla tuotteliaimpina vuosinaan hän väkästi liki 60 kirjaa vuodessa! Lisäksi hän kirjoitti tarinoita eri lehtiin useita vuosia. Eli siis yli kirja viikossa ja lisäksi lehtijutut. En kyllä oikein jaksa uskoa, että hän ihan kaikkea on itse kirjoittanut. Hän lieni jo 50-luvulla erittäin suosittu, joten on paljon mahdollista, että taustalla on käytetty myös haamukirjoittajia. Eihän noihin Blytonin tarinoihin mitään kovin kummoista kirjoittajaa tarvittu, varsinkin kun sapluuna ainakin sarjoissa oli jo valmiina. Ainakin on tehty vähintään niin, että Blyton on kirjoittanut pelkän raakan käsiksen, jota sitten ammattilaiset kustantamossa ovat korjailleet ja muokkailleet julkaisukuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Enid Blytonista tehty tv-elokuva ei erityisemmin naista imartele. Pikemminkin hänestä annetaan suorastaan hirviömäinen kuva.
Katselin hieman noita hänen tilastojaan ja täytyy sanoa, että jos hän ihan oikeasti on kaikki nimissään olevat kirjat kirjoittanut, niin eipä siinä totisesti perheelle aikaa jäänyt. Toki niihin tuotteliampiin aikoihinhan hän oli jo keski-ikäinen, mutta eipä varmaan kerinnyt mummonakaan lapsenlapsiaan hirveästi näkemään.
50-luvulla tuotteliaimpina vuosinaan hän väkästi liki 60 kirjaa vuodessa! Lisäksi hän kirjoitti tarinoita eri lehtiin useita vuosia. Eli siis yli kirja viikossa ja lisäksi lehtijutut. En kyllä oikein jaksa uskoa, että hän ihan kaikkea on itse kirjoittanut. Hän lieni jo 50-luvulla erittäin suosittu, joten on paljon mahdollista, että taustalla on käytetty myös haamukirjoittajia. Eihän noihin Blytonin tarinoihin mitään kovin kummoista kirjoittajaa tarvittu, varsinkin kun sapluuna ainakin sarjoissa oli jo valmiina. Ainakin on tehty vähintään niin, että Blyton on kirjoittanut pelkän raakan käsiksen, jota sitten ammattilaiset kustantamossa ovat korjailleet ja muokkailleet julkaisukuntoon.
Kirjat ovat aika yksioikoisia, joten ei niihin nyt hirveästi aikaa menee. Yksi kirja varmasti valmistui parissa päivässä.
Vierailija kirjoitti:
Pauli oli ehkä muunsukupuolinen.
Todennäköisemmin lesbo. Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen ilmaisu vaihtelee ajasta ja paikasta riippuen. Moni 1900-luvun alkupuolella syntynyt nainen kertoo kokeneensa itsensä pojaksi, ennen kuin tajusi mistä olikaan kyse.
Nämä nimensä poikamaiseksi vääntävät tytöt tuntuvat olevan hyvin tavallisia tyttökirjoissa, Paulin lisäksi tulee heti mieleen ainakin neiti Etsivien George. Muita?
Aloitin SOS-kirjoista, sitten luin Viisikot ja Salaisuus-sarjan ja lopuski paksut Seikkailu-sarjan kirjat.
SOS-kirjat ovat ensimmäisiä lukemiani romaaneja. Pidin hurjasti mökkikokouksista ja salasanoista ja siitä Jackin inhottavasta siskosta. Peter oli ärsyttävä kaikkitietävä.
Viisikot ehkä sarjan tylsin. Odotin aina tarinaa, jossa kerrotaan siitä Kirrin saaresta, siitä Paulin omasta saaresta.
Parhaimmat olivat Salaisuus -sarja ja Pulla, joka puhui vatsasta ja alkoi huijaamaan poliisi Goonia valepuvuillaan. Pullan äiti pelasi Bridgeä, eikö vain?
Wikipediassa mainitaan vielä Arvoitus-sarja. Mikähän se oli? Sekoitanko sen tuohon Salaisuus -sarjaan?
Seikkailu -kirjat olivat jo tosi jännittäviä. Ne olivat paksuja. Saattoi olla, että luin ne vain kerran läpi kun muut luin useamman kerran.