Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Aion erota miehestäni
09.01.2026 |
Nyt kaipaisin vertaistukea, käytännön neuvoja, mitä tahansa. Olen tehnyt päätöksen erota miehestäni. Tai olen päättänyt asiasta jo vuosia sitten, mutta alunperin ajatus oli erota vasta kun lapset muuttavat pois kotoa. Lapset ovat nyt 19 ja 16 ja asuvat vielä kotona, mutta minä en kertakaikkiaan enää jaksa. Fiksua olisi varmasti odottaa, että edes tuo vanhempi lapsista muuttaisi pois, mutta ainakin käynnistelen nyt tätä eroprosessia jo.
Pelottaa ihan kamalasti, ja stressaa. Mies on hankala, narsistia piirteitä omaava. Minä olen hoitanut yksin lapset ja kodin, hän on keskittynyt valittamaan siitä miten huonosti aina kaikki hommat hoidan. Lasten ollessa pieniä hän myös ryyppäsi usein ja viikonloput menivät hänellä kännissä/krapulassa, hän eli ihan erilaisessa rytmissä kuin me. Nykyisin hän ei enää juo ollenkaan, mutta on muuttunut "vanhaksi valittavaksi ukoksi", joka on pääasiassa aina pahalla tuulella ja erittäin veemäinen, lähinnä minulle mutta välillä myös lapsille. Tiedän, että hän tulee tekemään erosta todella vaikean. Tiedän, että hän ei missään nimessä haluaisi erota. Olen yrittänyt erosta puhua monta kertaa ennenkin, mutta hän on kuitannut asian sanomalla, että ei ole mitään keskusteltavaa, tai että voin lähteä jos haluan, tuossa on ovi, lapsia et sitten näe enää koskaan. On uhannut tehdä elämästäni ja lasten elämästä todella vaikeaa jos eroan. Ylipäätään jos yritän tuoda esille jotain ongelmaa, hän alkaa huutaa niin, että lapset kuulevat ja koska en haluaisi lasten kuulevan riitoja, joudun itse hiljenemään.
Mulla on tullut mitta täyteen. Mietin tätä eroasiaa päivittäin, monta kertaa päivässä ja vaikka tiedän, että ero tulee olemaan parasta mitä voin tehdä, pelottaa kaikki käytännön asiat. Pelottaa miehelle kertominen, lapsille kertominen (vaikka uskon heidän ymmärtävän, ovathan he vierestä seuranneet kuinka vaikea tapaus isänsä on), lasten kodin hajottaminen, kaikki se käytännön työ kuten uuden kodin etsintä, nykyisen kodin myyminen noin hankalan tapauksen kanssa jne.
Eli ihan sellaista vertaistukiketjua tästä toivoisin, etenkin teiltä, jotka olette uskaltaneet erota todella hankalasta puolisosta. :)
Kommentit (48)
Hankala juttu. Mutta itse valintasi teet. Toivottavasti kaikki sujuu hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avioerokaavake ja asuntohakemukset on netissä. Kaavakkeen täyttää viidessä minuutissa. Asuntohakemuksia kannattaa tehdä muutama. Voi olla, että jo parissa viikossa olet voinu lähteä.
Lapset ovat noin isoja. Ei mies voi mitenkään hankaloittaa mitään. No ainoastaan mahdollinen ositus, mutta sekin menee lain mukaan vapaaehtoisesti tai oikeuden kautta.
Lähde ja kyllä se helpottaa. Muista suojella myös lapsia, jos miehesi on manipuloivaa tyyppiä. Katkeruutta ja mustamaalaamista saattaa tulla, mutta näissä tilanteissa vaan pää kylmänä. Joskus sekin kyllästyy. Olisi myös hyvä, jos olisi joku jolle puhua näistä asioista.
Siis nyt ihan aluksi vanhempi lapsi on täysi-ikäinen ja saa päättää itse asioistaan, eikä tuolla mitään huoltajaa enää ole. Teinikin on jo niin vanha, että saa päättää itse kumman vanhemman luona asuu ja jos halua tavata toista vanhempaansa niin sitten ei tapaa.
Pääosa ihmisistä eroaa - sanoisin jopa luomua. Yritä selvitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen eroa. Jokunen aika on vain siedettävä mitä eteen tulee, mutta jos vaihtoehtona on ikuinen onnettomuus hetkellisen, muutaman vuodenkin, kivun sijaan, niin valitsisin hetkellisen kivun. Valmistautua mihinkään uuteen ei täysin pysty muuta kuin henkisesti ja luottamaan siihen, että kestää sen mitä tuleman pitää. Tsemppiä!
Eikö se kannattais sille ukolle kertoa eikä vauvapalstalle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerro lapsille jo tänään erosta, mies voi kuulla asiasta kun olet saanut jo asunnon itsellesi.
Lasten on hyvä tietää, älä yritä suojella heitä vähätellen ja salaillen, rehellisyyttä he tarvitsevat. Parhaimmassa tapauksessa ovat erittäin valmiita muuttamaan kanssasi pois ja tukevat sinua täysillä. Pahimmassa tapauksessa haluavat jäädä isälleen, mutta ovat jo isoja ja ovat vastuussa päätöksestään. Tosin tuossakin tapauksessa mieli voi muuttua hyvinkin äkkiä, jolloin haluavatkin tulla luoksesi, tai ovat isällään kunnes nuorempikin on täysi-ikäinen ja muuttavat omilleen.
No ihan mulkkuhan tuo on. Anna mennä, isoja jo ovat lapset.
M44
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjaan heti tämän meille kaikille niin tärkeän tiedon muistikirjaani! Kiitos ilmoituksestasi.
Vierailija kirjoitti:
Eikö se kannattais sille ukolle kertoa eikä vauvapalstalle?
Eikö sun kannattaisi lukea aloitus ja jos et ymmärrä niin pyydä vaikka naapuria selittämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kirjaan heti tämän meille kaikille niin tärkeän tiedon muistikirjaani! Kiitos ilmoituksestasi.
Kiitos omasta ilmoituksestasi, se on tosi tärkeä.
Turvaa ensin omat rahasi ja hommaa asunto. Ala siirtää asuntoon välttämättömiä tavaroita ennenkuin kerrot miehelle tai lapsille erosta.
Oma turvallisuus on harmistettava ensimmäiseksi mutta selviät kyllä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos teille vastanneille. Kahta asuntoa mulla ei ole varaa pitää yhtä aikaa. Kaksioiden vuokrat meidän alueella on jo yksistään lähes tonnin luokkaa, saati isommat asunnot. Nuorempi lapsista on lukiossa, joten jossain lähistöllä meidän on asuttava. Ihannetilanne olisi, että voisin suoraan ostaa oman asunnon, mutta se ei taida ihan käden käänteessä käydä.
Nuorempi lapsista ei ole koskaan oikein tullut isänsä kanssa toimeen, joten olen 100-prosenttisen varma, että hän haluaa mun kanssa muuttaa. Vanhempi saattaa jäädä isänsä luokse siksi aikaa, että muuttaa itse omaan kotiin, jos isä jää meidän nykyiseen asuntoon. Jos joka tapauksessa joutuu pakkaamaan kamansa ja muuttamaan, niin varmaankin muuttaa sitten minun luokseni. Mun uuden kodin on siis oltava isompi kuin kaksio.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos teille vastanneille. Kahta asuntoa mulla ei ole varaa pitää yhtä aikaa. Kaksioiden vuokrat meidän alueella on jo yksistään lähes tonnin luokkaa, saati isommat asunnot. Nuorempi lapsista on lukiossa, joten jossain lähistöllä meidän on asuttava. Ihannetilanne olisi, että voisin suoraan ostaa oman asunnon, mutta se ei taida ihan käden käänteessä käydä.
Nuorempi lapsista ei ole koskaan oikein tullut isänsä kanssa toimeen, joten olen 100-prosenttisen varma, että hän haluaa mun kanssa muuttaa. Vanhempi saattaa jäädä isänsä luokse siksi aikaa, että muuttaa itse omaan kotiin, jos isä jää meidän nykyiseen asuntoon. Jos joka tapauksessa joutuu pakkaamaan kamansa ja muuttamaan, niin varmaankin muuttaa sitten minun luokseni. Mun uuden kodin on siis oltava isompi kuin kaksio.
Tämä oli siis ap
Vanhempi on jo siinä iässä että kannattaisi kyllä muuttaa omilleen jos kuitenkin muuttamaan joutuu.
Mihin unohtui myötä- ja vastamäessä?
Vierailija kirjoitti:
Kiitos teille vastanneille. Kahta asuntoa mulla ei ole varaa pitää yhtä aikaa. Kaksioiden vuokrat meidän alueella on jo yksistään lähes tonnin luokkaa, saati isommat asunnot. Nuorempi lapsista on lukiossa, joten jossain lähistöllä meidän on asuttava. Ihannetilanne olisi, että voisin suoraan ostaa oman asunnon, mutta se ei taida ihan käden käänteessä käydä.
Nuorempi lapsista ei ole koskaan oikein tullut isänsä kanssa toimeen, joten olen 100-prosenttisen varma, että hän haluaa mun kanssa muuttaa. Vanhempi saattaa jäädä isänsä luokse siksi aikaa, että muuttaa itse omaan kotiin, jos isä jää meidän nykyiseen asuntoon. Jos joka tapauksessa joutuu pakkaamaan kamansa ja muuttamaan, niin varmaankin muuttaa sitten minun luokseni. Mun uuden kodin on siis oltava isompi kuin kaksio.
Voit ajatella sen ensimmäisen asunnon väliaikaisena asuntona, ja se voi olla kaksiokin. Tilapäisesti voit itse nukkua olohuoneessa jne. Sitten, kun olet ehtinyt vähän hengähtää ja ositukset on tehty, voit ostaa sen oman asunnon ja katsella ajan kanssa sellaisen, josta todella pidät.
Voimia! Muutama kuukausi voi olla vaikeaa, mutta sitten alkaa helpottaa. Päivä kerrallaan eteenpäin. <3
Vierailija kirjoitti:
Mihin unohtui myötä- ja vastamäessä?
Mieheltä se unohtui jo aikoja sitten joten minultakin ajan myötä. Usko pois, olen aika monta mahdollisuutta antanut.
ap
Alue: Aihe vapaa
jaxuhaleja.