Lue keskustelun säännöt.
Tehdään VIISIKKO ja Salaisuus kirjojen ketju
ne olivat todella jännittäviä kirjoja. Suklaata kului ja pakko oli lukea. Jäi ikuisesti mieleen ne nummet ja luolat. Ihan huippuja kirjoja. Mitä muistatte niistä kirjoista.
Pauli olikin tyttö :)
Kommentit (436)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kaksi puuta, Synkka vesi, Nenäkäs Jane ja Maggie tietävät sen myös".
Kuka muistaa mistä kirjasta? :)
Mä ehdotan "Viisikko retkellä". Hämärä muistikuva, et nää oli jotain koordinaatteja lammen keskellä olevaan aarrekätköön. Huom. kirjan lukemisesta n. 38 vuotta :D
Oliko tämä oikea vastaus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelin niitä eväitä, eli arvostelit, eli olit heti ihan juntti. Koska sulla ei voinut olla yhtä hienoja eväitä, et voinut kunnioittaa ja ihailla iteäsi paremmin syöviä, vaan piti ihmetellä . Tiedätkö mitä? Typerykset ihmettelee. Sivistyneet ja fiksut eivät näe inkiväärijuomassa mitään ihmeteltävää, vaan kysyvät vanhemmiltaan, joiden sivistystaso riittää kertomaan tai ainakin keksimään, mitä sellainen on. Sama muiden "vieraiden" ruokien kanssa. "Ihmettelin kuin lehmä uutta porttia", niin, sellaine typerys sä ja ilmeisesti moni muukin suomalaislapsi oli.
Mä en ihmetellyt. En mä niitä kirjoja lukiessani koskaan edes huomannut, että niissä ois syöty. Söin itse kyllä mielelläni jotain niitä lukiessani, esim. koulusta tuleessa välipalaa tai lauantaisin sipsejä.
Hyviä kirjoja. Hyvin pysyi jännitys yllä.
Tässä on nyt mennyt vähän puurot ja vellit sekaisin.
Viisikot on kirjoitettu (ja julkaistu) pääasiassa sota-aikaan alkaen 1942 ja sitä seurannena pula-aikana, viimeisin 1967. Salaisuudet kirjoitettiin 1943 - 1961. Sota-aika ja sitä seurannut pula-aika (noin 1941-1956?) ei ole kirjojen kirjojen tapahtuma-aika. Ensimmäisissä kirjoissa elettiin Enidin nuoruudessa 1920 -luvulla ja viimeisimmissä ollaan sitten jo 1960 -luvulla.
Eipä niillä lapsilla tainut olla niin hulppeita eväitä kuin kirjoissa kerrottiin. Sota-aikana Briteissäkin oli aikas köyhät eväät. Ei niistä kannata olla kateellinen.
Se, että Kirrin olisi ollut etelärannikolla, niin sitä vastaan sotii se, että rannikkovartiosto partioi sota-aikaan melko tiiviisti rannikolla, eipä kirjoissa näkynyt! Ei näkynyt sotalaivoja kulkemassa eestaas.
Ei näkynyt Spitfireja taivaalla Battle of Britainia tappelemassa. Eipä sota-aikaan tuolla rannikolla noin rauhallisesti, kyllä sieltäkin desantteja etsittiin.
Vierailija kirjoitti:
Nyt jos lapset päästäisi tuollaisille retkille roistoja jahtaamaan niin lasu tulisi.
Jos kirjojen tapahtumat olisivat olleet totta ja tapahtuneet vieläpä sinä aikakautena, johon ne sijoittuvat, nuo penskat olisivat aika moneen kertaan saaneet kunnon selkäsaunan.
Vierailija kirjoitti:
Muistan hyvin, kun kansakoulussa joku kysyi, olenko lukenut Viisikoita. En tiennyt kirjasarjasta mitään ja luulin niiden liittyvän jotenkin matematiikkaan. Myöhemmin tuli luettua koko sarja moneen kertaan ja olen kerännyt itselleni niitä vaaleansinisiä kirjoja lapsena lahjaksi saatujen jatkoksi. Omien kirjojeni sivujen väliin on liiskautunut näkkileivän muruja. Veli luki niitä yhtä innokkaasi eväineen kuin minäkin. Viisikko ja aavejuna sekä Viisikko kuiskausten saarella olivat muistaakseni minusta kirjoista jännittävimmät.
Televisiosta tullut tv-sarja "The Famous Five" vuodelta 1995 oli minusta huolella tehty ja päähenkilöt vastasivat kirjoista luomiani mielikuvia, mutta kerronta oli jotenkin hengetöntä. 1970-luvun tv-sarjasta en muista mitään, vaikka olen saattanut sen nähdäkin.
Minä muistan 1970-luvun sarjan. Uudempaa en ole nähnytkään. Ainakin sellainen vika siinä vanhassa sarjassa oli, että kirjat lukeneelle ne olivat hieman pettymyksiä, koska jaksot olivat kuitenkin niin lyhyitä, että kirjan sisällöstä oli aikamoinen osa pitänyt jättää pois. Olisivatko olleet vain puolituntisia.
Lauantaisin tuli iltapäivällä olisiko ollut vuonna 1978. Ensikisi tuli Viisikko sitten onnenpäivät. Molemmat kestivät puoli tuntia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensimmäinen lukemani Blytonin kirja oli jokin Salaisuus-sarjan juttu. Olin kipeänä ja aloin lukea tuota isonsiskon kirjaa ja pidin sitä valtavan hauskana. Muistan että Pulla käveli tekohampaat suussa ja muut naamiovärkit päällä aallonmurtajalla, povasi jollekin rouvalle kädestä ja pelotti konstaapeli Goonin huutelemalla tyhjässä talossa tätikultansa perään.
Viisikkoihin en kamalasti koskaan ihastunut, en tiedä miksi. Luin kyllä kaikki jotka sain käsiini. Jos ne olivat kirjailijalle pakkopullaa, niin kuin täällä jossain sanottiin, niin ehkä se asenne vähän tuli tekstistä läpi?
Jänniä kirjoja olivat, välillä tekisi mieli lainata kirjastosta mutta en tahdo pilata muistoja. Sillä tuskin ne nelikymppiseen akkaan enää samalla tavoin iskisivät :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kovia syömään, mutta paskalla eivät käyneet, vaikka olisivat joutuneet kärvistelemään jossakin loukossa pitempäänkin.
Siis hetkinen itsekin Muistelen että oli siis Viisikko niin myös nimenomaan Salaisuus- sarja, jossa oli beiget kannet ja keskellä pieni punaruskealla tehty logo siitä Kiki -papaukaijasta. Mutta miksi jotkut sanovat että se olisikin jokin Seikkailu-sarja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiki-papukaija oli nimenomaan Seikkailu-sarjassa. Nää oli mun lemppareita, nämä kun olivat paksumpia kirjoja kuin Viisikot.
Viisikko = Leo, Dick, Pauli ja Anne sekä Tim-koira (Pauli oli muiden kolmen serkku ja Tim oli Paulin koira). Näillä oli joka paikassa muhkeat eväät mukana ja niitä eväitä kuvailtiin. Muistan erityisesti tuoreen leivän, kinkun ja keitetyt kananmunat.
Salaissuus-sarja = Pulla, Larry, Kris, Riki ja Bes sekä Pullan koira Nono. Larry ja Kris sisaruksia ja Bes ja Riki sisaruksia ja asustelivat Pullan naapurustossa mutta kävivät eri sisäoppilaitoksia. Bes taisi käydä ihan tavallista koulua, muut sisäoppilaitoksessa. Eivät seikkailleet juurikaan muualla kuin kotikylässään ja ärsyttivät konstaapeli Goonia.
Seikkailu-sarja = Jack, Filip, Dinah ja Anne sekä Kiki-papukaija. Jack ja Anne olivat orpoja, Filipin ja Dinahin äiti otti heidät luokseen loma-ajoiksi. Muistaakseni Jack ja Filip tutustuivat jossain koulussa ehkä. Seikkailivat ympäriinsä ja usein mukana se agentti Bill tai jokin etsivä tms. Seikkailukirjoja ei tainnut olla kuin neljä (tai ehkä viisi), ja olivat mielestäni parhaita ikinä. Erityisesti pidin siitä, että Bill meni naimisiin Filipin ja Dinahin äidin kanssa ja niin näistä tuli perhe. Muistan erityisesti kirjan, jossa kaikki lapset sairastuivat ja olivat viikkotolkulla kipeinä ja siksi äiti lähetti heidät maalle terveelliseen ilmaan. Olikohan jopa ihan vuoristoilmaan? En tiedä, miksi mieleen tuli Wales, ei kai siellä ole vuoristoja, vai onko? Dinah ja Filip tappelivat aina ja olivat aika raivostuttavia mutta pidin heistä silti enemmän kuin Annesta ja Jackistä, kun olivat niin toisistaan riippuvaisia ja jopa vähän ällöjä. Filipin eläinrakkaus oli oikeasti kiehtovaa, ja mielessäni aina kuvittelin Dinahin rohkeaksi eikä niin ilkeäksi ja kiukkuiseksi kuin usein kirjoissa oli (tai ehkä tulkitsin niin, en muista).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin lapsena molemmat sarjat pariinkin kertaan läpi. Samoin Neiti Etsivät ja SOS-kirjat.
Eniten tykkäsin Viisikoista. Paul oli idolini, poikatyttö :D
Ja se jäi mieleen, että ne söi hirveesti, mutta koskaan ei kenenkään sanottu käyneen vessassa - taisivat olla muumeja :D
Ah, Kirrin-saari, sen romahtanut linna, vankityrmät, aurinko, meri, Paulin vene ja vain Pauli osasi soutaa saareen pahojen karien ohi. Saarella satoja kaniineja mutta Tim ei saanut niitä jahdata, ainoa asia josta Tim oli eri mieltä kuin Pauli. Saari oli Paulin äidin mutta Pauli piti sitä omanaan, Pauli lupasi myös jakaa sen neljään osaan jotta se on Viisikon yhteinen. Tim ei tarvitse omaa osaa vaan Paulin osa on myös sen.
Pauli usein viittasi saareen omanaan, jolloin muut muistuttivat häntä lupauksesta jakaa saari. Mietin aina, kaduttaako Paulia välillä että lupasi jakaa sen. Aikuisena vähintään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhempani lukivat Salaisuus-sarjoja ensiksi (ei niin jännittäviä vanhempiemme mielestä) ja naurettiin sisarusten kanssa aina kun ne huijasivat Goonia (sitä poliisia).
Salaisuuksien jälkeen löysin Viisikot, jotka olivat minulle silloin aika jännittäviä. Vielä myöhemmin löysin tämän Seikkalu(ko) sarjan. Pidin siitä ehkä eniten! Parhaiten on mieleen jäänyt se kirja, missä porukka menee erääseen majataloon (jolla on tosi pitkä nimi) ja sitten siellä on ne ”luontotietelijät”. Muistan kun Töpseli tulee paikan päälle jossain junan karjavaunussa koiransa kanssa. Lempihahmoni oli tietenkin se orpo poika apinansa kanssa <3 Tai löysinhän se isänsä kai myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vanhempani lukivat Salaisuus-sarjoja ensiksi (ei niin jännittäviä vanhempiemme mielestä) ja naurettiin sisarusten kanssa aina kun ne huijasivat Goonia (sitä poliisia).
Salaisuuksien jälkeen löysin Viisikot, jotka olivat minulle silloin aika jännittäviä. Vielä myöhemmin löysin tämän Seikkalu(ko) sarjan. Pidin siitä ehkä eniten! Parhaiten on mieleen jäänyt se kirja, missä porukka menee erääseen majataloon (jolla on tosi pitkä nimi) ja sitten siellä on ne ”luontotietelijät”. Muistan kun Töpseli tulee paikan päälle jossain junan karjavaunussa koiransa kanssa. Lempihahmoni oli tietenkin se orpo poika apinansa kanssa <3 Tai löysinhän se isänsä kai myöhemmin.
Hetkonen, onkohan ne sittenkään Seikkailu-sarjaa... Mikäköhön sarja tuo kirjoittamani nyt sitten on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempani lukivat Salaisuus-sarjoja ensiksi (ei niin jännittäviä vanhempiemme mielestä) ja naurettiin sisarusten kanssa aina kun ne huijasivat Goonia (sitä poliisia).
Salaisuuksien jälkeen löysin Viisikot, jotka olivat minulle silloin aika jännittäviä. Vielä myöhemmin löysin tämän Seikkalu(ko) sarjan. Pidin siitä ehkä eniten! Parhaiten on mieleen jäänyt se kirja, missä porukka menee erääseen majataloon (jolla on tosi pitkä nimi) ja sitten siellä on ne ”luontotietelijät”. Muistan kun Töpseli tulee paikan päälle jossain junan karjavaunussa koiransa kanssa. Lempihahmoni oli tietenkin se orpo poika apinansa kanssa <3 Tai löysinhän se isänsä kai myöhemmin.Hetkonen, onkohan ne sittenkään Seikkailu-sarjaa... Mikäköhön sarja tuo kirjoittamani nyt sitten on?
Ah, se olikin Arvoitus-sarja. Se on julkaistu Suomessa vasta 2010 ilmeisestikin. T. 19 vuotias !
Kannattaa kyllä niitäkin vilkaista te, jotka ette ole tuttuja tämän sarjankanssa!
Koettakaas tarjota lapsille näitä yhä, ja kertokaa pitivätkö niistä?
Vierailija kirjoitti:
Lauantaisin tuli iltapäivällä olisiko ollut vuonna 1978. Ensikisi tuli Viisikko sitten onnenpäivät. Molemmat kestivät puoli tuntia.
Jaksot olivat puolituntisia, johon sisältyi mainokset. Ohjelmaa nimittäin esitti Mainos-TV, jolla vielä tuohon aikaan ei ollut omaa kanavaa. Suurin osa oli 2-osaisia, eli yksi kirja oli sisällytetty tuntiin (miinus mainokset ja alkutunnarit ja lopputekstit), mutta muutamat olivat 1-osaisia, eli kirja oli sisällytetty puoleen tuntiin (miinus...). Jossain vaiheessa Onnen päivien kanssa vuorotteli Ystäväni avaruudesta. Sitten tähän pakettiin vielä kuului sellainen, että kuuluttaja luki katsojien lähettämiä kirjeitä joko ennen viisikkoa tai sen jälkeen (en muista kumpi).
Pauli oli ehkä muunsukupuolinen.
Oi se olisikin ihanaa:) Toivon teille monta sormimerkkiä noista salaisuuksista ja tee muutama aarrekartta ja kätke vaikka mökille....