Lue keskustelun säännöt.
Vilja Eerikan murha
31.01.2019 |
Katsoin juuri Rikospaikkaa tv:stä, poliisin tutkinnajohtaja kertoo kuinka taposta tuli murha, ohjelmassa näytetään myös kuinka Sirpa Laamanen ja Touko Tarkki rekonstruktuoivat tilanteen, missä paketoivat Vilja Eerikan kuoliaaksi. Varsinkin Sirpa Laamasen käytös on harvinaisen reipasta, lähes hyväntuulista.
Kuinka tälläinen ihminen kyetään koskaan vapauttamaan? Videon perusteella on vaarallinen henkilö, koska kykenee ilmeisemmin äärimmäiseen pahaan, tappamaan hitaasti puolustuskyvyttömän lapsen.
Pitäisikö tälläiset henkilöt kyetä pitämään lopun ikää suljettujen ovien takana? Onko mielestänne suomen laki oikeudenmukainen uhreille ja heidän omaisilleen?
Kommentit (1034)
Yritin välttää lisätietoa tästä aiheesta, koska se tuo niin suurta tuskaa ja avuttomuuden tunnetta. Eilen aloin kuitenkin jostain velvollisuudentunnosta lukea tätä ketjua enkä pystynyt nukkumaan koko yönä. Miksi en saanut olla tilanteessa, jossa olisin voinut auttaa! Toivon hartaasti, että Vilja Eerika tuntee ihmisten rakkauden nyt jossain ihanassa paratiisissa pilvien päällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta viranomaisten kaikkitietävyys Suomessa on todella korkeatasoista (olen itsekin korkeakoulutettu, tutkintokin), joten viranomaisten syyttely tulis nyt jättää vähemmälle (lisäksi Toukolla oli äiti, jota on myös kuunneltava). Varmaankin Vilja-Eerika oli tehnyt jotain, joka oli ärsyttänyt Toukoa ja Nadjaa ja sitten saanut heiltä rangaistuksen, joka oli mennyt hieman överikiksi, sellaista sattuu, myös paremmissa piireissä.
Sossutantan sairas kommentti. Vilja-Eerika - raukka kuoli psykopaatin käpälissä, jolla oli kaverinaan lapsen oma isä.
Lasta rääkättiin ja runneltiin vuosikaudet, millä tekosyyllä milloinkin... juoksutettiin pihalla tuntikausia, hakattiin, revittiin hiukset päästä ja lopuksi murhattiin. Sinä muka korkeakoulusivistyksen omaavana kehtaat puolustella heitä! Kertoo sinun "sivistyksestäsi" kyllä aika paljon.Ei ollut kenenkään sossun sairas kommentti, vaan trolli.
Niin oli, mutta se selvis vasta sen jälkeen, kun olin lähettänyt ko kommentin.
Täällä lässytetään paskaa. Samat naamat itkee nyt täällä kun toisaalla ovat petoja.
Kyllä tän tekstin pohjalta sitä näkee sossut aika sössijänä:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/-vilja-eerikan-oma-sossu-joutu…
Toki myös lekurit
Onko tuo Touko Tarkki siis jotenkin vammainen? Tuli mieleen,että onko hänen äitinsä aikoinaan antanut Toukolle samanlaista mattohoitoa,mikä olisi aiheuttanut aivovamman? Minä itse kasvoin täysin kaksinaamaisen äidin lapsena,ja kaikki pitivät äitiäni oikeana superkasvattajana,mutta koti oli aivan karmea paikka elää ja kasvaa.
Tuollaiset lasten pahoinpitelijät varmaan hakeutuvat tuolle alalle kun muualla pitäisi olla työnantajan vahdittavana. Sossuillahan on hyvin pitkälti kaikki valta ja vapaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka Eerikan isoäitiä ei syytetty mistään, niin on hänen toimintansa kertomus suuresta itsekkyydestä, jossa suvun lapsi väkisin halutaan pitää suvussa. Lakikirjan kanssa on oikein ollut pari kuukautta ennen Eerikan kuolemaa vaatimassa, että tyttö on palautettava kotiin ja sijoitus on "laiton". Sossutapaamisissa olleena tiedän, että tällaisella käytöksellä on tosiaan merkitystä. Toivon, ettei tämä teko jätä häntä ikinä rauhaan, mutta joillakin, jotka on näin sokeita, ei myöskään ole itsekritiikkiä, uskovat vaan tehneensä oikein ja taatusti myös oma Toukokin on vaan vahingossa väärille teille joutunut, vaikka selvästi on tarinassa yhtä suuri pahis kuin avovaimonsakin. Puoli vuotta murhan jälkeen tämä isoäiti brassaili lehdessä, miten hän ostaa lapsenlapselleen (so Laamasen ja Tarkin vankilassa syntynyt lapsi) lahjaa. "Hyvä isoäiti", joka käytännössä tuomitsi lapsensa paikkaan joka oli kuin keskitysleiri! Ja nyt häärii uuden lapsen kimpussa. Mielestäni uudelle lapselle olisi ollut parempi, että olisi sijoitettu niin kauas tästä suvusta kuin mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vilja Eerika-keissistä on kulunut 7 vuotta, sen jälkeen lainsäädännössä ja sosiaalihuollossa on tapahtunut muutoksia. Esim.terveydenhuollon velvollisuutta tehdä lasuilmoitus on teroitettu (sivumainintana terveydenhuollossakin töpättiin pahasti Vilja Eerikan kohdalla, mutta kaikki keskittyvät syyttämään sossuja) ja sosiaalityöntekijän ammattipätevyyttä kiristetty. Vilja Eerikan aikaan sossuna pystyi toimimaan alemman koulutuksenkin saanut henkilö, jossain kunnissa jopa merkonomeja ollut lastensuojelun virkailijana. Nykyään se ei ole enää mahdollista.Lasuun on saatu lisäresursseja. Tästä kaikesta huolimatta lasussa kautta Suomen on edelleen järkyttävät olosuhteet. Minä olin lasun sosiaalityöntekijänä vajaa vuoden isossa kunnassa ja se sai riittää. Siitä ei ole kauaa aikaa, muistelen sitä aikaa kauhulla. Asiakaslapsia per sossu n.70 ja siihen päälle vanhemmat (joista osa pershäiriöisiä,tarvitsevia,haastavia,eropareja ja huoltajuuskiistoja), aikuisten asiat vie liikaa lapsilta ja lasten kuulemiselta. Järkyttävä kiire, koko ajan menossa tapaamisiin/kotikäynneille ympäri kuntaa (sijaishuollossa ympäri Suomea),koskaan ei tiedä onko tapaamisella vastassa asiakkaan mustasukkainen exä aseen kanssa, ruokataukoja ei ehdi pitää (omaa aikaa,ei makseta palkkaa siitä), vessassa käyminenkin minuuttipeliä. Puhelinaikaa tai kirjaus-/dokumentointityötä ei ehdi kunnolla tekemään.Tiimissä ei saa tukea kun liikaa keissejä kaikilla,kollegat ei ehdi auttaa.Työparia ei saa aina mukaan tapaamisiin, yksin jää vaikeiden asioiden kanssa.Sosiaalihuollon esimiestasolla on epäkohtien vähättelyä ja asioiden pimittelyä, yksittäinen rivisossu ei pysty pullikoimaan kasvotonta organisaatiota vastaan. Varsinkaan vastavalmistuneet sijaiset, joita ramppaa ulos ja sisään kuin pyöröovista kun vaihtuvuus työntekijöissä jatkuvaa,sekin kuormittaa lisää vanhoja työntekijöitä kun työt kasautuu epäreilusti (kokeneet ottaa enemmän ja vaikeita keissejä jne). Yöunet menee, vapaa-ajalla ei palaudu.Joutuu salaamaan yhteystiedot ja katoamaan somesta. Terveydenhuolto,esim.psykiatria ei ota riittävästi kantaa ja yhteistyö näennäistä, jopa poliisi pesee kätensä ja konsultaatioapu jää tyhjäksi ja ympäripyöreäksi. Palkka alle 3000e/kk. Lista miinuspuolista jatkuisi loputtomiin. Jos tämä on lasun tilanne nyt niin se on ollut kyllä todella surkea silloin Vilja Eerikan aikaan. En todellakaan osaa sanoa, onko Vilja Eerikan kohdalla syy voinut tosiaankin olla vain niissä parissa vastuusossussa.Olen lukenut tapauksen haastehakemusta, pöytäkirjoja, raportteja, selvityksiä. Enkä ole saanut jutusta kiinni. Mutta lasutyötä nähtyäni uskon vahvasti, että tuottamuksellisesti ei vastuusossu aiheuttanut lapsen kuolemaa tai kärsimystä. En väitä etteikö lasussa olisi myös ns.mätiä yksilöitä, mutta Vilja Eerikan tapauksessa on niin paljon aukkoja ja outouksia kokonaisuudessaan, että vika ei yksioikoisesti ole vastuusossuissa. (Esim.kouluth:n tai lastenpsykiatrian lääkärit eivät tunnistaneet väkivallan merkkejä lasta tutkiessaan; jos ei lääkäri tunnista niin miten ihmeessä tunnistaisi sossu joka ei lääkistä ole käynyt? Tai vaikka olisi niin hallinto-oikeudessa huostaanottopäätöstä on vaikea perustella väkivallan merkeillä jos lapsen lääkäri on lausunnossa eri mieltä!!)
Samoin täällä, vuosi lastensuojelussa sai riittää. Jos olisikin kamerat asiakkaiden kotona, niin se suojelu olisi helpompaa. Kun kameroita ei ole, niin päätöksiä tehdään lapsen, vanhempien, läheisten, lääkäreiden ja opettajien kertomusten perusteella tulkiten lakia joka korostaa perheen yhdessä pitämistä ja kotiin vietävien palveluiden ensisijaisuutta. Varmasti suurin osa lastensuojelun asiakkaista voisi paremmin, jos he asuisivat tasapainoisessa sijaisperheessä. Tahdonvastaisia toimia ei kuitenkaan voi tehdä niin pitkään, kun vanhemmat yltävät eräänlaiseen vanhemmuuden minimiin. Ja sen minimin ja liian huonon välinen raja on todella häilyvä ja siinä nojataan myös muihin asiantuntijoihin. Esimerkiksi juuri lääkäreiden lausunnot painavat hallinto-oikeudessa niin paljon, että jos lääkäri ei pysty sanomaan ovatko lapsen jäljet pahoinpitelystä, niin sosiaalityöntekijä ei voi sitä tulkintaa tehdä lääkärin puolesta.
Miksi lastensuojelu keskittyy vanhempien hyysäykseen? Miksi lopputuloksella (lapsen ongelmilla) ei ole ratkaisevasti väliä? Mitä merkitsee arviot vanhempien kyvyistä siinä vaiheessa, kun lapsen tilanne on mikä on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vilja Eerika-keissistä on kulunut 7 vuotta, sen jälkeen lainsäädännössä ja sosiaalihuollossa on tapahtunut muutoksia. Esim.terveydenhuollon velvollisuutta tehdä lasuilmoitus on teroitettu (sivumainintana terveydenhuollossakin töpättiin pahasti Vilja Eerikan kohdalla, mutta kaikki keskittyvät syyttämään sossuja) ja sosiaalityöntekijän ammattipätevyyttä kiristetty. Vilja Eerikan aikaan sossuna pystyi toimimaan alemman koulutuksenkin saanut henkilö, jossain kunnissa jopa merkonomeja ollut lastensuojelun virkailijana. Nykyään se ei ole enää mahdollista.Lasuun on saatu lisäresursseja. Tästä kaikesta huolimatta lasussa kautta Suomen on edelleen järkyttävät olosuhteet. Minä olin lasun sosiaalityöntekijänä vajaa vuoden isossa kunnassa ja se sai riittää. Siitä ei ole kauaa aikaa, muistelen sitä aikaa kauhulla. Asiakaslapsia per sossu n.70 ja siihen päälle vanhemmat (joista osa pershäiriöisiä,tarvitsevia,haastavia,eropareja ja huoltajuuskiistoja), aikuisten asiat vie liikaa lapsilta ja lasten kuulemiselta. Järkyttävä kiire, koko ajan menossa tapaamisiin/kotikäynneille ympäri kuntaa (sijaishuollossa ympäri Suomea),koskaan ei tiedä onko tapaamisella vastassa asiakkaan mustasukkainen exä aseen kanssa, ruokataukoja ei ehdi pitää (omaa aikaa,ei makseta palkkaa siitä), vessassa käyminenkin minuuttipeliä. Puhelinaikaa tai kirjaus-/dokumentointityötä ei ehdi kunnolla tekemään.Tiimissä ei saa tukea kun liikaa keissejä kaikilla,kollegat ei ehdi auttaa.Työparia ei saa aina mukaan tapaamisiin, yksin jää vaikeiden asioiden kanssa.Sosiaalihuollon esimiestasolla on epäkohtien vähättelyä ja asioiden pimittelyä, yksittäinen rivisossu ei pysty pullikoimaan kasvotonta organisaatiota vastaan. Varsinkaan vastavalmistuneet sijaiset, joita ramppaa ulos ja sisään kuin pyöröovista kun vaihtuvuus työntekijöissä jatkuvaa,sekin kuormittaa lisää vanhoja työntekijöitä kun työt kasautuu epäreilusti (kokeneet ottaa enemmän ja vaikeita keissejä jne). Yöunet menee, vapaa-ajalla ei palaudu.Joutuu salaamaan yhteystiedot ja katoamaan somesta. Terveydenhuolto,esim.psykiatria ei ota riittävästi kantaa ja yhteistyö näennäistä, jopa poliisi pesee kätensä ja konsultaatioapu jää tyhjäksi ja ympäripyöreäksi. Palkka alle 3000e/kk. Lista miinuspuolista jatkuisi loputtomiin. Jos tämä on lasun tilanne nyt niin se on ollut kyllä todella surkea silloin Vilja Eerikan aikaan. En todellakaan osaa sanoa, onko Vilja Eerikan kohdalla syy voinut tosiaankin olla vain niissä parissa vastuusossussa.Olen lukenut tapauksen haastehakemusta, pöytäkirjoja, raportteja, selvityksiä. Enkä ole saanut jutusta kiinni. Mutta lasutyötä nähtyäni uskon vahvasti, että tuottamuksellisesti ei vastuusossu aiheuttanut lapsen kuolemaa tai kärsimystä. En väitä etteikö lasussa olisi myös ns.mätiä yksilöitä, mutta Vilja Eerikan tapauksessa on niin paljon aukkoja ja outouksia kokonaisuudessaan, että vika ei yksioikoisesti ole vastuusossuissa. (Esim.kouluth:n tai lastenpsykiatrian lääkärit eivät tunnistaneet väkivallan merkkejä lasta tutkiessaan; jos ei lääkäri tunnista niin miten ihmeessä tunnistaisi sossu joka ei lääkistä ole käynyt? Tai vaikka olisi niin hallinto-oikeudessa huostaanottopäätöstä on vaikea perustella väkivallan merkeillä jos lapsen lääkäri on lausunnossa eri mieltä!!)
Samoin täällä, vuosi lastensuojelussa sai riittää. Jos olisikin kamerat asiakkaiden kotona, niin se suojelu olisi helpompaa. Kun kameroita ei ole, niin päätöksiä tehdään lapsen, vanhempien, läheisten, lääkäreiden ja opettajien kertomusten perusteella tulkiten lakia joka korostaa perheen yhdessä pitämistä ja kotiin vietävien palveluiden ensisijaisuutta. Varmasti suurin osa lastensuojelun asiakkaista voisi paremmin, jos he asuisivat tasapainoisessa sijaisperheessä. Tahdonvastaisia toimia ei kuitenkaan voi tehdä niin pitkään, kun vanhemmat yltävät eräänlaiseen vanhemmuuden minimiin. Ja sen minimin ja liian huonon välinen raja on todella häilyvä ja siinä nojataan myös muihin asiantuntijoihin. Esimerkiksi juuri lääkäreiden lausunnot painavat hallinto-oikeudessa niin paljon, että jos lääkäri ei pysty sanomaan ovatko lapsen jäljet pahoinpitelystä, niin sosiaalityöntekijä ei voi sitä tulkintaa tehdä lääkärin puolesta.
Miksi lastensuojelu keskittyy vanhempien hyysäykseen? Miksi lopputuloksella (lapsen ongelmilla) ei ole ratkaisevasti väliä? Mitä merkitsee arviot vanhempien kyvyistä siinä vaiheessa, kun lapsen tilanne on mikä on?
Tässä tapauksessa suurin syyllinen on se Tarkin sosiaalijohtaja-äiti, joka sotkeutui ja sekaantui kaikkeen. Siksi se lapsi ei päässyt pois. Muutenhan se olisi huostaanotettu, mutta kun sosiaalijohtaja...
Fakta on, että lääkärithän antavat paljon anteeksi asioita ja katsovat läpi sormien, kun sanoo, että ”Lapsen äitipuoli on lääkäri, että kyllä me tiedetään miten hoidetaan.” Ei tarvita mitään faktoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna1980 kirjoitti:
Vaikka Eerikan isoäitiä ei syytetty mistään, niin on hänen toimintansa kertomus suuresta itsekkyydestä, jossa suvun lapsi väkisin halutaan pitää suvussa. Lakikirjan kanssa on oikein ollut pari kuukautta ennen Eerikan kuolemaa vaatimassa, että tyttö on palautettava kotiin ja sijoitus on "laiton". Sossutapaamisissa olleena tiedän, että tällaisella käytöksellä on tosiaan merkitystä. Toivon, ettei tämä teko jätä häntä ikinä rauhaan, mutta joillakin, jotka on näin sokeita, ei myöskään ole itsekritiikkiä, uskovat vaan tehneensä oikein ja taatusti myös oma Toukokin on vaan vahingossa väärille teille joutunut, vaikka selvästi on tarinassa yhtä suuri pahis kuin avovaimonsakin. Puoli vuotta murhan jälkeen tämä isoäiti brassaili lehdessä, miten hän ostaa lapsenlapselleen (so Laamasen ja Tarkin vankilassa syntynyt lapsi) lahjaa. "Hyvä isoäiti", joka käytännössä tuomitsi lapsensa paikkaan joka oli kuin keskitysleiri! Ja nyt häärii uuden lapsen kimpussa. Mielestäni uudelle lapselle olisi ollut parempi, että olisi sijoitettu niin kauas tästä suvusta kuin mahdollista.
Siis onko tämä vankilassa syntynyt vauva tämän isoäidin hoidossa? Lähde?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vilja Eerika-keissistä on kulunut 7 vuotta, sen jälkeen lainsäädännössä ja sosiaalihuollossa on tapahtunut muutoksia. Esim.terveydenhuollon velvollisuutta tehdä lasuilmoitus on teroitettu (sivumainintana terveydenhuollossakin töpättiin pahasti Vilja Eerikan kohdalla, mutta kaikki keskittyvät syyttämään sossuja) ja sosiaalityöntekijän ammattipätevyyttä kiristetty. Vilja Eerikan aikaan sossuna pystyi toimimaan alemman koulutuksenkin saanut henkilö, jossain kunnissa jopa merkonomeja ollut lastensuojelun virkailijana. Nykyään se ei ole enää mahdollista.Lasuun on saatu lisäresursseja. Tästä kaikesta huolimatta lasussa kautta Suomen on edelleen järkyttävät olosuhteet. Minä olin lasun sosiaalityöntekijänä vajaa vuoden isossa kunnassa ja se sai riittää. Siitä ei ole kauaa aikaa, muistelen sitä aikaa kauhulla. Asiakaslapsia per sossu n.70 ja siihen päälle vanhemmat (joista osa pershäiriöisiä,tarvitsevia,haastavia,eropareja ja huoltajuuskiistoja), aikuisten asiat vie liikaa lapsilta ja lasten kuulemiselta. Järkyttävä kiire, koko ajan menossa tapaamisiin/kotikäynneille ympäri kuntaa (sijaishuollossa ympäri Suomea),koskaan ei tiedä onko tapaamisella vastassa asiakkaan mustasukkainen exä aseen kanssa, ruokataukoja ei ehdi pitää (omaa aikaa,ei makseta palkkaa siitä), vessassa käyminenkin minuuttipeliä. Puhelinaikaa tai kirjaus-/dokumentointityötä ei ehdi kunnolla tekemään.Tiimissä ei saa tukea kun liikaa keissejä kaikilla,kollegat ei ehdi auttaa.Työparia ei saa aina mukaan tapaamisiin, yksin jää vaikeiden asioiden kanssa.Sosiaalihuollon esimiestasolla on epäkohtien vähättelyä ja asioiden pimittelyä, yksittäinen rivisossu ei pysty pullikoimaan kasvotonta organisaatiota vastaan. Varsinkaan vastavalmistuneet sijaiset, joita ramppaa ulos ja sisään kuin pyöröovista kun vaihtuvuus työntekijöissä jatkuvaa,sekin kuormittaa lisää vanhoja työntekijöitä kun työt kasautuu epäreilusti (kokeneet ottaa enemmän ja vaikeita keissejä jne). Yöunet menee, vapaa-ajalla ei palaudu.Joutuu salaamaan yhteystiedot ja katoamaan somesta. Terveydenhuolto,esim.psykiatria ei ota riittävästi kantaa ja yhteistyö näennäistä, jopa poliisi pesee kätensä ja konsultaatioapu jää tyhjäksi ja ympäripyöreäksi. Palkka alle 3000e/kk. Lista miinuspuolista jatkuisi loputtomiin. Jos tämä on lasun tilanne nyt niin se on ollut kyllä todella surkea silloin Vilja Eerikan aikaan. En todellakaan osaa sanoa, onko Vilja Eerikan kohdalla syy voinut tosiaankin olla vain niissä parissa vastuusossussa.Olen lukenut tapauksen haastehakemusta, pöytäkirjoja, raportteja, selvityksiä. Enkä ole saanut jutusta kiinni. Mutta lasutyötä nähtyäni uskon vahvasti, että tuottamuksellisesti ei vastuusossu aiheuttanut lapsen kuolemaa tai kärsimystä. En väitä etteikö lasussa olisi myös ns.mätiä yksilöitä, mutta Vilja Eerikan tapauksessa on niin paljon aukkoja ja outouksia kokonaisuudessaan, että vika ei yksioikoisesti ole vastuusossuissa. (Esim.kouluth:n tai lastenpsykiatrian lääkärit eivät tunnistaneet väkivallan merkkejä lasta tutkiessaan; jos ei lääkäri tunnista niin miten ihmeessä tunnistaisi sossu joka ei lääkistä ole käynyt? Tai vaikka olisi niin hallinto-oikeudessa huostaanottopäätöstä on vaikea perustella väkivallan merkeillä jos lapsen lääkäri on lausunnossa eri mieltä!!)
Samoin täällä, vuosi lastensuojelussa sai riittää. Jos olisikin kamerat asiakkaiden kotona, niin se suojelu olisi helpompaa. Kun kameroita ei ole, niin päätöksiä tehdään lapsen, vanhempien, läheisten, lääkäreiden ja opettajien kertomusten perusteella tulkiten lakia joka korostaa perheen yhdessä pitämistä ja kotiin vietävien palveluiden ensisijaisuutta. Varmasti suurin osa lastensuojelun asiakkaista voisi paremmin, jos he asuisivat tasapainoisessa sijaisperheessä. Tahdonvastaisia toimia ei kuitenkaan voi tehdä niin pitkään, kun vanhemmat yltävät eräänlaiseen vanhemmuuden minimiin. Ja sen minimin ja liian huonon välinen raja on todella häilyvä ja siinä nojataan myös muihin asiantuntijoihin. Esimerkiksi juuri lääkäreiden lausunnot painavat hallinto-oikeudessa niin paljon, että jos lääkäri ei pysty sanomaan ovatko lapsen jäljet pahoinpitelystä, niin sosiaalityöntekijä ei voi sitä tulkintaa tehdä lääkärin puolesta.
Miksi lastensuojelu keskittyy vanhempien hyysäykseen? Miksi lopputuloksella (lapsen ongelmilla) ei ole ratkaisevasti väliä? Mitä merkitsee arviot vanhempien kyvyistä siinä vaiheessa, kun lapsen tilanne on mikä on?
Koska laki velvoittaa siihen. Kaikki muu lastensuojelu paitsi kiireellinen sijoitus ja huostaanotto edellyttävät nykylain mukaisesti huoltajien suostumusta. Käytännössä siis niin pitkään kun kiireellisen sijoituksen kynnys ei ylity, on vanhempien ja lapsen tukeminen ainoa tapa lapsen tilanteen parantamiseksi. Ei ole mitään muuta. Ei ole oikeutta niihin kameroihin, ei ole valheenpaljastuskoneita. Myöskään pelkkä tieto siitä, että jossain muualla lapsi voisi paremmin, ei riitä niin pitkään kun vanhemmuus on joten kuten välttävää. Tässähän se on se juurisyy miksi kaikki ongelmat periytyvät. Vanhemmat saavat kasvattaa lapsensa juuri niinkuin parhaaksi näkevät, ja viranomainen voi puuttua vasta kun on ilmeinen välitön vaara. Pelkkä heikko ennuste ei riitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vilja Eerika-keissistä on kulunut 7 vuotta, sen jälkeen lainsäädännössä ja sosiaalihuollossa on tapahtunut muutoksia. Esim.terveydenhuollon velvollisuutta tehdä lasuilmoitus on teroitettu (sivumainintana terveydenhuollossakin töpättiin pahasti Vilja Eerikan kohdalla, mutta kaikki keskittyvät syyttämään sossuja) ja sosiaalityöntekijän ammattipätevyyttä kiristetty. Vilja Eerikan aikaan sossuna pystyi toimimaan alemman koulutuksenkin saanut henkilö, jossain kunnissa jopa merkonomeja ollut lastensuojelun virkailijana. Nykyään se ei ole enää mahdollista.Lasuun on saatu lisäresursseja. Tästä kaikesta huolimatta lasussa kautta Suomen on edelleen järkyttävät olosuhteet. Minä olin lasun sosiaalityöntekijänä vajaa vuoden isossa kunnassa ja se sai riittää. Siitä ei ole kauaa aikaa, muistelen sitä aikaa kauhulla. Asiakaslapsia per sossu n.70 ja siihen päälle vanhemmat (joista osa pershäiriöisiä,tarvitsevia,haastavia,eropareja ja huoltajuuskiistoja), aikuisten asiat vie liikaa lapsilta ja lasten kuulemiselta. Järkyttävä kiire, koko ajan menossa tapaamisiin/kotikäynneille ympäri kuntaa (sijaishuollossa ympäri Suomea),koskaan ei tiedä onko tapaamisella vastassa asiakkaan mustasukkainen exä aseen kanssa, ruokataukoja ei ehdi pitää (omaa aikaa,ei makseta palkkaa siitä), vessassa käyminenkin minuuttipeliä. Puhelinaikaa tai kirjaus-/dokumentointityötä ei ehdi kunnolla tekemään.Tiimissä ei saa tukea kun liikaa keissejä kaikilla,kollegat ei ehdi auttaa.Työparia ei saa aina mukaan tapaamisiin, yksin jää vaikeiden asioiden kanssa.Sosiaalihuollon esimiestasolla on epäkohtien vähättelyä ja asioiden pimittelyä, yksittäinen rivisossu ei pysty pullikoimaan kasvotonta organisaatiota vastaan. Varsinkaan vastavalmistuneet sijaiset, joita ramppaa ulos ja sisään kuin pyöröovista kun vaihtuvuus työntekijöissä jatkuvaa,sekin kuormittaa lisää vanhoja työntekijöitä kun työt kasautuu epäreilusti (kokeneet ottaa enemmän ja vaikeita keissejä jne). Yöunet menee, vapaa-ajalla ei palaudu.Joutuu salaamaan yhteystiedot ja katoamaan somesta. Terveydenhuolto,esim.psykiatria ei ota riittävästi kantaa ja yhteistyö näennäistä, jopa poliisi pesee kätensä ja konsultaatioapu jää tyhjäksi ja ympäripyöreäksi. Palkka alle 3000e/kk. Lista miinuspuolista jatkuisi loputtomiin. Jos tämä on lasun tilanne nyt niin se on ollut kyllä todella surkea silloin Vilja Eerikan aikaan. En todellakaan osaa sanoa, onko Vilja Eerikan kohdalla syy voinut tosiaankin olla vain niissä parissa vastuusossussa.Olen lukenut tapauksen haastehakemusta, pöytäkirjoja, raportteja, selvityksiä. Enkä ole saanut jutusta kiinni. Mutta lasutyötä nähtyäni uskon vahvasti, että tuottamuksellisesti ei vastuusossu aiheuttanut lapsen kuolemaa tai kärsimystä. En väitä etteikö lasussa olisi myös ns.mätiä yksilöitä, mutta Vilja Eerikan tapauksessa on niin paljon aukkoja ja outouksia kokonaisuudessaan, että vika ei yksioikoisesti ole vastuusossuissa. (Esim.kouluth:n tai lastenpsykiatrian lääkärit eivät tunnistaneet väkivallan merkkejä lasta tutkiessaan; jos ei lääkäri tunnista niin miten ihmeessä tunnistaisi sossu joka ei lääkistä ole käynyt? Tai vaikka olisi niin hallinto-oikeudessa huostaanottopäätöstä on vaikea perustella väkivallan merkeillä jos lapsen lääkäri on lausunnossa eri mieltä!!)
Samoin täällä, vuosi lastensuojelussa sai riittää. Jos olisikin kamerat asiakkaiden kotona, niin se suojelu olisi helpompaa. Kun kameroita ei ole, niin päätöksiä tehdään lapsen, vanhempien, läheisten, lääkäreiden ja opettajien kertomusten perusteella tulkiten lakia joka korostaa perheen yhdessä pitämistä ja kotiin vietävien palveluiden ensisijaisuutta. Varmasti suurin osa lastensuojelun asiakkaista voisi paremmin, jos he asuisivat tasapainoisessa sijaisperheessä. Tahdonvastaisia toimia ei kuitenkaan voi tehdä niin pitkään, kun vanhemmat yltävät eräänlaiseen vanhemmuuden minimiin. Ja sen minimin ja liian huonon välinen raja on todella häilyvä ja siinä nojataan myös muihin asiantuntijoihin. Esimerkiksi juuri lääkäreiden lausunnot painavat hallinto-oikeudessa niin paljon, että jos lääkäri ei pysty sanomaan ovatko lapsen jäljet pahoinpitelystä, niin sosiaalityöntekijä ei voi sitä tulkintaa tehdä lääkärin puolesta.
Miksi lastensuojelu keskittyy vanhempien hyysäykseen? Miksi lopputuloksella (lapsen ongelmilla) ei ole ratkaisevasti väliä? Mitä merkitsee arviot vanhempien kyvyistä siinä vaiheessa, kun lapsen tilanne on mikä on?
Koska laki velvoittaa siihen. Kaikki muu lastensuojelu paitsi kiireellinen sijoitus ja huostaanotto edellyttävät nykylain mukaisesti huoltajien suostumusta. Käytännössä siis niin pitkään kun kiireellisen sijoituksen kynnys ei ylity, on vanhempien ja lapsen tukeminen ainoa tapa lapsen tilanteen parantamiseksi. Ei ole mitään muuta. Ei ole oikeutta niihin kameroihin, ei ole valheenpaljastuskoneita. Myöskään pelkkä tieto siitä, että jossain muualla lapsi voisi paremmin, ei riitä niin pitkään kun vanhemmuus on joten kuten välttävää. Tässähän se on se juurisyy miksi kaikki ongelmat periytyvät. Vanhemmat saavat kasvattaa lapsensa juuri niinkuin parhaaksi näkevät, ja viranomainen voi puuttua vasta kun on ilmeinen välitön vaara. Pelkkä heikko ennuste ei riitä.
Jos lasta on selvästi pahoinpidelty se on rikos. Ihan sama mitä joku yks lääkäri sanoo. Ei lääkäri ole mikään ylijumala jonka ohi ei mennä. Lastensuojelusta olisi pitänyt tehdä rikosilmoitus poliisille. Ei tehneet! Hyväksyivät väkivallan. Mitä helvetin virkaa on LASTENSUOJELULLA jos se ei lasta suojele. Tyhmiä lampaita tuommoiset Sossut. Selitellään vain kun ei osata tehdä sitä mihin heidät on palkattu.
Mummo Tarkki ei ole terve. Näkee lapsenlapset itsensä jatkeena. Narss...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vilja Eerika-keissistä on kulunut 7 vuotta, sen jälkeen lainsäädännössä ja sosiaalihuollossa on tapahtunut muutoksia. Esim.terveydenhuollon velvollisuutta tehdä lasuilmoitus on teroitettu (sivumainintana terveydenhuollossakin töpättiin pahasti Vilja Eerikan kohdalla, mutta kaikki keskittyvät syyttämään sossuja) ja sosiaalityöntekijän ammattipätevyyttä kiristetty. Vilja Eerikan aikaan sossuna pystyi toimimaan alemman koulutuksenkin saanut henkilö, jossain kunnissa jopa merkonomeja ollut lastensuojelun virkailijana. Nykyään se ei ole enää mahdollista.Lasuun on saatu lisäresursseja. Tästä kaikesta huolimatta lasussa kautta Suomen on edelleen järkyttävät olosuhteet. Minä olin lasun sosiaalityöntekijänä vajaa vuoden isossa kunnassa ja se sai riittää. Siitä ei ole kauaa aikaa, muistelen sitä aikaa kauhulla. Asiakaslapsia per sossu n.70 ja siihen päälle vanhemmat (joista osa pershäiriöisiä,tarvitsevia,haastavia,eropareja ja huoltajuuskiistoja), aikuisten asiat vie liikaa lapsilta ja lasten kuulemiselta. Järkyttävä kiire, koko ajan menossa tapaamisiin/kotikäynneille ympäri kuntaa (sijaishuollossa ympäri Suomea),koskaan ei tiedä onko tapaamisella vastassa asiakkaan mustasukkainen exä aseen kanssa, ruokataukoja ei ehdi pitää (omaa aikaa,ei makseta palkkaa siitä), vessassa käyminenkin minuuttipeliä. Puhelinaikaa tai kirjaus-/dokumentointityötä ei ehdi kunnolla tekemään.Tiimissä ei saa tukea kun liikaa keissejä kaikilla,kollegat ei ehdi auttaa.Työparia ei saa aina mukaan tapaamisiin, yksin jää vaikeiden asioiden kanssa.Sosiaalihuollon esimiestasolla on epäkohtien vähättelyä ja asioiden pimittelyä, yksittäinen rivisossu ei pysty pullikoimaan kasvotonta organisaatiota vastaan. Varsinkaan vastavalmistuneet sijaiset, joita ramppaa ulos ja sisään kuin pyöröovista kun vaihtuvuus työntekijöissä jatkuvaa,sekin kuormittaa lisää vanhoja työntekijöitä kun työt kasautuu epäreilusti (kokeneet ottaa enemmän ja vaikeita keissejä jne). Yöunet menee, vapaa-ajalla ei palaudu.Joutuu salaamaan yhteystiedot ja katoamaan somesta. Terveydenhuolto,esim.psykiatria ei ota riittävästi kantaa ja yhteistyö näennäistä, jopa poliisi pesee kätensä ja konsultaatioapu jää tyhjäksi ja ympäripyöreäksi. Palkka alle 3000e/kk. Lista miinuspuolista jatkuisi loputtomiin. Jos tämä on lasun tilanne nyt niin se on ollut kyllä todella surkea silloin Vilja Eerikan aikaan. En todellakaan osaa sanoa, onko Vilja Eerikan kohdalla syy voinut tosiaankin olla vain niissä parissa vastuusossussa.Olen lukenut tapauksen haastehakemusta, pöytäkirjoja, raportteja, selvityksiä. Enkä ole saanut jutusta kiinni. Mutta lasutyötä nähtyäni uskon vahvasti, että tuottamuksellisesti ei vastuusossu aiheuttanut lapsen kuolemaa tai kärsimystä. En väitä etteikö lasussa olisi myös ns.mätiä yksilöitä, mutta Vilja Eerikan tapauksessa on niin paljon aukkoja ja outouksia kokonaisuudessaan, että vika ei yksioikoisesti ole vastuusossuissa. (Esim.kouluth:n tai lastenpsykiatrian lääkärit eivät tunnistaneet väkivallan merkkejä lasta tutkiessaan; jos ei lääkäri tunnista niin miten ihmeessä tunnistaisi sossu joka ei lääkistä ole käynyt? Tai vaikka olisi niin hallinto-oikeudessa huostaanottopäätöstä on vaikea perustella väkivallan merkeillä jos lapsen lääkäri on lausunnossa eri mieltä!!)
Nyt on viimeisen päälle asiaa tää kirjoitus, valitettavasti. Mulla on vuosien kokemus lastensuojelusta ja tää kirjoitus on täyttä totta.
Miksi te ette puhu tästä julkisesti? Ota liitoon yhteyttä, poliitikkoihin, lehdistöön...olen useamman kaupungin sosiaalityöntekijältä kuullut, että lastensuojelu on ihan romahtamispisteessä riittämättömien resurssien takia. Miksi helvetissä ette pidä jöötä asiasta, huuda sitä kovaan ääneen ulos?
Tottakai resursseja vähennetään, jos vain kiltisti tyydytään. Kiltteys hiiteen.
Lapsi on joidenkin kirjoitusten mukaan sijoitettu keski-Suomeen, joidenkin mukaan taas Tarkin dynastiaan. Tarkin äidistä oli kuva Uusimaa-lehdessä (sittemmin poistettiin) mutta kuva löytyy mm. täältä http://www.polisi.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=34478&sid=56f9f5f2a02ca…
toisin sanoen syntymästään saakka on häärännyt isoäiti tämänkin lapsen kanssa, tuskin kuitenkaan on hänelle sijoitettu. Tarkin isoäitiä koskevat keskusteluja poistetaan säännönmukaisesti palstoilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vilja Eerika-keissistä on kulunut 7 vuotta, sen jälkeen lainsäädännössä ja sosiaalihuollossa on tapahtunut muutoksia. Esim.terveydenhuollon velvollisuutta tehdä lasuilmoitus on teroitettu (sivumainintana terveydenhuollossakin töpättiin pahasti Vilja Eerikan kohdalla, mutta kaikki keskittyvät syyttämään sossuja) ja sosiaalityöntekijän ammattipätevyyttä kiristetty. Vilja Eerikan aikaan sossuna pystyi toimimaan alemman koulutuksenkin saanut henkilö, jossain kunnissa jopa merkonomeja ollut lastensuojelun virkailijana. Nykyään se ei ole enää mahdollista.Lasuun on saatu lisäresursseja. Tästä kaikesta huolimatta lasussa kautta Suomen on edelleen järkyttävät olosuhteet. Minä olin lasun sosiaalityöntekijänä vajaa vuoden isossa kunnassa ja se sai riittää. Siitä ei ole kauaa aikaa, muistelen sitä aikaa kauhulla. Asiakaslapsia per sossu n.70 ja siihen päälle vanhemmat (joista osa pershäiriöisiä,tarvitsevia,haastavia,eropareja ja huoltajuuskiistoja), aikuisten asiat vie liikaa lapsilta ja lasten kuulemiselta. Järkyttävä kiire, koko ajan menossa tapaamisiin/kotikäynneille ympäri kuntaa (sijaishuollossa ympäri Suomea),koskaan ei tiedä onko tapaamisella vastassa asiakkaan mustasukkainen exä aseen kanssa, ruokataukoja ei ehdi pitää (omaa aikaa,ei makseta palkkaa siitä), vessassa käyminenkin minuuttipeliä. Puhelinaikaa tai kirjaus-/dokumentointityötä ei ehdi kunnolla tekemään.Tiimissä ei saa tukea kun liikaa keissejä kaikilla,kollegat ei ehdi auttaa.Työparia ei saa aina mukaan tapaamisiin, yksin jää vaikeiden asioiden kanssa.Sosiaalihuollon esimiestasolla on epäkohtien vähättelyä ja asioiden pimittelyä, yksittäinen rivisossu ei pysty pullikoimaan kasvotonta organisaatiota vastaan. Varsinkaan vastavalmistuneet sijaiset, joita ramppaa ulos ja sisään kuin pyöröovista kun vaihtuvuus työntekijöissä jatkuvaa,sekin kuormittaa lisää vanhoja työntekijöitä kun työt kasautuu epäreilusti (kokeneet ottaa enemmän ja vaikeita keissejä jne). Yöunet menee, vapaa-ajalla ei palaudu.Joutuu salaamaan yhteystiedot ja katoamaan somesta. Terveydenhuolto,esim.psykiatria ei ota riittävästi kantaa ja yhteistyö näennäistä, jopa poliisi pesee kätensä ja konsultaatioapu jää tyhjäksi ja ympäripyöreäksi. Palkka alle 3000e/kk. Lista miinuspuolista jatkuisi loputtomiin. Jos tämä on lasun tilanne nyt niin se on ollut kyllä todella surkea silloin Vilja Eerikan aikaan. En todellakaan osaa sanoa, onko Vilja Eerikan kohdalla syy voinut tosiaankin olla vain niissä parissa vastuusossussa.Olen lukenut tapauksen haastehakemusta, pöytäkirjoja, raportteja, selvityksiä. Enkä ole saanut jutusta kiinni. Mutta lasutyötä nähtyäni uskon vahvasti, että tuottamuksellisesti ei vastuusossu aiheuttanut lapsen kuolemaa tai kärsimystä. En väitä etteikö lasussa olisi myös ns.mätiä yksilöitä, mutta Vilja Eerikan tapauksessa on niin paljon aukkoja ja outouksia kokonaisuudessaan, että vika ei yksioikoisesti ole vastuusossuissa. (Esim.kouluth:n tai lastenpsykiatrian lääkärit eivät tunnistaneet väkivallan merkkejä lasta tutkiessaan; jos ei lääkäri tunnista niin miten ihmeessä tunnistaisi sossu joka ei lääkistä ole käynyt? Tai vaikka olisi niin hallinto-oikeudessa huostaanottopäätöstä on vaikea perustella väkivallan merkeillä jos lapsen lääkäri on lausunnossa eri mieltä!!)
Samoin täällä, vuosi lastensuojelussa sai riittää. Jos olisikin kamerat asiakkaiden kotona, niin se suojelu olisi helpompaa. Kun kameroita ei ole, niin päätöksiä tehdään lapsen, vanhempien, läheisten, lääkäreiden ja opettajien kertomusten perusteella tulkiten lakia joka korostaa perheen yhdessä pitämistä ja kotiin vietävien palveluiden ensisijaisuutta. Varmasti suurin osa lastensuojelun asiakkaista voisi paremmin, jos he asuisivat tasapainoisessa sijaisperheessä. Tahdonvastaisia toimia ei kuitenkaan voi tehdä niin pitkään, kun vanhemmat yltävät eräänlaiseen vanhemmuuden minimiin. Ja sen minimin ja liian huonon välinen raja on todella häilyvä ja siinä nojataan myös muihin asiantuntijoihin. Esimerkiksi juuri lääkäreiden lausunnot painavat hallinto-oikeudessa niin paljon, että jos lääkäri ei pysty sanomaan ovatko lapsen jäljet pahoinpitelystä, niin sosiaalityöntekijä ei voi sitä tulkintaa tehdä lääkärin puolesta.
Miksi lastensuojelu keskittyy vanhempien hyysäykseen? Miksi lopputuloksella (lapsen ongelmilla) ei ole ratkaisevasti väliä? Mitä merkitsee arviot vanhempien kyvyistä siinä vaiheessa, kun lapsen tilanne on mikä on?
Koska laki velvoittaa siihen. Kaikki muu lastensuojelu paitsi kiireellinen sijoitus ja huostaanotto edellyttävät nykylain mukaisesti huoltajien suostumusta. Käytännössä siis niin pitkään kun kiireellisen sijoituksen kynnys ei ylity, on vanhempien ja lapsen tukeminen ainoa tapa lapsen tilanteen parantamiseksi. Ei ole mitään muuta. Ei ole oikeutta niihin kameroihin, ei ole valheenpaljastuskoneita. Myöskään pelkkä tieto siitä, että jossain muualla lapsi voisi paremmin, ei riitä niin pitkään kun vanhemmuus on joten kuten välttävää. Tässähän se on se juurisyy miksi kaikki ongelmat periytyvät. Vanhemmat saavat kasvattaa lapsensa juuri niinkuin parhaaksi näkevät, ja viranomainen voi puuttua vasta kun on ilmeinen välitön vaara. Pelkkä heikko ennuste ei riitä.
Jos lasta on selvästi pahoinpidelty se on rikos. Ihan sama mitä joku yks lääkäri sanoo. Ei lääkäri ole mikään ylijumala jonka ohi ei mennä. Lastensuojelusta olisi pitänyt tehdä rikosilmoitus poliisille. Ei tehneet! Hyväksyivät väkivallan. Mitä helvetin virkaa on LASTENSUOJELULLA jos se ei lasta suojele. Tyhmiä lampaita tuommoiset Sossut. Selitellään vain kun ei osata tehdä sitä mihin heidät on palkattu.
Empatiakyvyttömiä murhaajia kaikki sossut nyt ja aina
Mä en ymmärrä tätä Touko Tarkin äitiä ollenkaan tässä kuviossa. Ymmärrän, että Sirpa Laamanen on psykopaatti ja Touko Tarkilla aivovamma ja että sosiaaliviranomaiset mokasi MUTTA mikä tätä Touko Tarkin äitiä vaivasi? Luulisi, että sosiaalialan ammattilaisena olisi nähnyt, mikä tilanne ja kuvio Tarkilla ja Laamasella oli. Eikö hän nähnyt? Eikä hän välittänyt lapsenlapsestaan? Vai väkittikö pojastaan enemmän ja ajatteli että Tarkille tekee hyvää olla lapsensa kanssa? Ajatteliko hän, että tätä kautta saisi itse olla enemmän lapsenlapsensa kanssa? Mitä mieltä hän oli miniästään? Pitikö hän miniästään? Eikö HÄN ihmetellyt pitkää raskautta jne.? Oliko Tarkin äiti itse jotenkin häriintynyt (narsistisia piirteitä jne.)? Tätä puolta tarinasta en tajua ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vilja Eerika-keissistä on kulunut 7 vuotta, sen jälkeen lainsäädännössä ja sosiaalihuollossa on tapahtunut muutoksia. Esim.terveydenhuollon velvollisuutta tehdä lasuilmoitus on teroitettu (sivumainintana terveydenhuollossakin töpättiin pahasti Vilja Eerikan kohdalla, mutta kaikki keskittyvät syyttämään sossuja) ja sosiaalityöntekijän ammattipätevyyttä kiristetty. Vilja Eerikan aikaan sossuna pystyi toimimaan alemman koulutuksenkin saanut henkilö, jossain kunnissa jopa merkonomeja ollut lastensuojelun virkailijana. Nykyään se ei ole enää mahdollista.Lasuun on saatu lisäresursseja. Tästä kaikesta huolimatta lasussa kautta Suomen on edelleen järkyttävät olosuhteet. Minä olin lasun sosiaalityöntekijänä vajaa vuoden isossa kunnassa ja se sai riittää. Siitä ei ole kauaa aikaa, muistelen sitä aikaa kauhulla. Asiakaslapsia per sossu n.70 ja siihen päälle vanhemmat (joista osa pershäiriöisiä,tarvitsevia,haastavia,eropareja ja huoltajuuskiistoja), aikuisten asiat vie liikaa lapsilta ja lasten kuulemiselta. Järkyttävä kiire, koko ajan menossa tapaamisiin/kotikäynneille ympäri kuntaa (sijaishuollossa ympäri Suomea),koskaan ei tiedä onko tapaamisella vastassa asiakkaan mustasukkainen exä aseen kanssa, ruokataukoja ei ehdi pitää (omaa aikaa,ei makseta palkkaa siitä), vessassa käyminenkin minuuttipeliä. Puhelinaikaa tai kirjaus-/dokumentointityötä ei ehdi kunnolla tekemään.Tiimissä ei saa tukea kun liikaa keissejä kaikilla,kollegat ei ehdi auttaa.Työparia ei saa aina mukaan tapaamisiin, yksin jää vaikeiden asioiden kanssa.Sosiaalihuollon esimiestasolla on epäkohtien vähättelyä ja asioiden pimittelyä, yksittäinen rivisossu ei pysty pullikoimaan kasvotonta organisaatiota vastaan. Varsinkaan vastavalmistuneet sijaiset, joita ramppaa ulos ja sisään kuin pyöröovista kun vaihtuvuus työntekijöissä jatkuvaa,sekin kuormittaa lisää vanhoja työntekijöitä kun työt kasautuu epäreilusti (kokeneet ottaa enemmän ja vaikeita keissejä jne). Yöunet menee, vapaa-ajalla ei palaudu.Joutuu salaamaan yhteystiedot ja katoamaan somesta. Terveydenhuolto,esim.psykiatria ei ota riittävästi kantaa ja yhteistyö näennäistä, jopa poliisi pesee kätensä ja konsultaatioapu jää tyhjäksi ja ympäripyöreäksi. Palkka alle 3000e/kk. Lista miinuspuolista jatkuisi loputtomiin. Jos tämä on lasun tilanne nyt niin se on ollut kyllä todella surkea silloin Vilja Eerikan aikaan. En todellakaan osaa sanoa, onko Vilja Eerikan kohdalla syy voinut tosiaankin olla vain niissä parissa vastuusossussa.Olen lukenut tapauksen haastehakemusta, pöytäkirjoja, raportteja, selvityksiä. Enkä ole saanut jutusta kiinni. Mutta lasutyötä nähtyäni uskon vahvasti, että tuottamuksellisesti ei vastuusossu aiheuttanut lapsen kuolemaa tai kärsimystä. En väitä etteikö lasussa olisi myös ns.mätiä yksilöitä, mutta Vilja Eerikan tapauksessa on niin paljon aukkoja ja outouksia kokonaisuudessaan, että vika ei yksioikoisesti ole vastuusossuissa. (Esim.kouluth:n tai lastenpsykiatrian lääkärit eivät tunnistaneet väkivallan merkkejä lasta tutkiessaan; jos ei lääkäri tunnista niin miten ihmeessä tunnistaisi sossu joka ei lääkistä ole käynyt? Tai vaikka olisi niin hallinto-oikeudessa huostaanottopäätöstä on vaikea perustella väkivallan merkeillä jos lapsen lääkäri on lausunnossa eri mieltä!!)
Nyt on viimeisen päälle asiaa tää kirjoitus, valitettavasti. Mulla on vuosien kokemus lastensuojelusta ja tää kirjoitus on täyttä totta.
Miksi te ette puhu tästä julkisesti? Ota liitoon yhteyttä, poliitikkoihin, lehdistöön...olen useamman kaupungin sosiaalityöntekijältä kuullut, että lastensuojelu on ihan romahtamispisteessä riittämättömien resurssien takia. Miksi helvetissä ette pidä jöötä asiasta, huuda sitä kovaan ääneen ulos?
Tottakai resursseja vähennetään, jos vain kiltisti tyydytään. Kiltteys hiiteen.
Joka ikinen sosiaalityöntekijä, esimies, päättäjä ja liiton edustaja tässä maassa tietää lastensuojelun resurssipulasta. Vaaleillahan tämä ratkaistaan eikä metsään huutamalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vilja Eerika-keissistä on kulunut 7 vuotta, sen jälkeen lainsäädännössä ja sosiaalihuollossa on tapahtunut muutoksia. Esim.terveydenhuollon velvollisuutta tehdä lasuilmoitus on teroitettu (sivumainintana terveydenhuollossakin töpättiin pahasti Vilja Eerikan kohdalla, mutta kaikki keskittyvät syyttämään sossuja) ja sosiaalityöntekijän ammattipätevyyttä kiristetty. Vilja Eerikan aikaan sossuna pystyi toimimaan alemman koulutuksenkin saanut henkilö, jossain kunnissa jopa merkonomeja ollut lastensuojelun virkailijana. Nykyään se ei ole enää mahdollista.Lasuun on saatu lisäresursseja. Tästä kaikesta huolimatta lasussa kautta Suomen on edelleen järkyttävät olosuhteet. Minä olin lasun sosiaalityöntekijänä vajaa vuoden isossa kunnassa ja se sai riittää. Siitä ei ole kauaa aikaa, muistelen sitä aikaa kauhulla. Asiakaslapsia per sossu n.70 ja siihen päälle vanhemmat (joista osa pershäiriöisiä,tarvitsevia,haastavia,eropareja ja huoltajuuskiistoja), aikuisten asiat vie liikaa lapsilta ja lasten kuulemiselta. Järkyttävä kiire, koko ajan menossa tapaamisiin/kotikäynneille ympäri kuntaa (sijaishuollossa ympäri Suomea),koskaan ei tiedä onko tapaamisella vastassa asiakkaan mustasukkainen exä aseen kanssa, ruokataukoja ei ehdi pitää (omaa aikaa,ei makseta palkkaa siitä), vessassa käyminenkin minuuttipeliä. Puhelinaikaa tai kirjaus-/dokumentointityötä ei ehdi kunnolla tekemään.Tiimissä ei saa tukea kun liikaa keissejä kaikilla,kollegat ei ehdi auttaa.Työparia ei saa aina mukaan tapaamisiin, yksin jää vaikeiden asioiden kanssa.Sosiaalihuollon esimiestasolla on epäkohtien vähättelyä ja asioiden pimittelyä, yksittäinen rivisossu ei pysty pullikoimaan kasvotonta organisaatiota vastaan. Varsinkaan vastavalmistuneet sijaiset, joita ramppaa ulos ja sisään kuin pyöröovista kun vaihtuvuus työntekijöissä jatkuvaa,sekin kuormittaa lisää vanhoja työntekijöitä kun työt kasautuu epäreilusti (kokeneet ottaa enemmän ja vaikeita keissejä jne). Yöunet menee, vapaa-ajalla ei palaudu.Joutuu salaamaan yhteystiedot ja katoamaan somesta. Terveydenhuolto,esim.psykiatria ei ota riittävästi kantaa ja yhteistyö näennäistä, jopa poliisi pesee kätensä ja konsultaatioapu jää tyhjäksi ja ympäripyöreäksi. Palkka alle 3000e/kk. Lista miinuspuolista jatkuisi loputtomiin. Jos tämä on lasun tilanne nyt niin se on ollut kyllä todella surkea silloin Vilja Eerikan aikaan. En todellakaan osaa sanoa, onko Vilja Eerikan kohdalla syy voinut tosiaankin olla vain niissä parissa vastuusossussa.Olen lukenut tapauksen haastehakemusta, pöytäkirjoja, raportteja, selvityksiä. Enkä ole saanut jutusta kiinni. Mutta lasutyötä nähtyäni uskon vahvasti, että tuottamuksellisesti ei vastuusossu aiheuttanut lapsen kuolemaa tai kärsimystä. En väitä etteikö lasussa olisi myös ns.mätiä yksilöitä, mutta Vilja Eerikan tapauksessa on niin paljon aukkoja ja outouksia kokonaisuudessaan, että vika ei yksioikoisesti ole vastuusossuissa. (Esim.kouluth:n tai lastenpsykiatrian lääkärit eivät tunnistaneet väkivallan merkkejä lasta tutkiessaan; jos ei lääkäri tunnista niin miten ihmeessä tunnistaisi sossu joka ei lääkistä ole käynyt? Tai vaikka olisi niin hallinto-oikeudessa huostaanottopäätöstä on vaikea perustella väkivallan merkeillä jos lapsen lääkäri on lausunnossa eri mieltä!!)
Nyt on viimeisen päälle asiaa tää kirjoitus, valitettavasti. Mulla on vuosien kokemus lastensuojelusta ja tää kirjoitus on täyttä totta.
Miksi te ette puhu tästä julkisesti? Ota liitoon yhteyttä, poliitikkoihin, lehdistöön...olen useamman kaupungin sosiaalityöntekijältä kuullut, että lastensuojelu on ihan romahtamispisteessä riittämättömien resurssien takia. Miksi helvetissä ette pidä jöötä asiasta, huuda sitä kovaan ääneen ulos?
Tottakai resursseja vähennetään, jos vain kiltisti tyydytään. Kiltteys hiiteen.
Onhan näistä asioista puhuttu monesti. Ainakin omassa kotikunnassani Vantaalla on aivan sietämätön tilanne lasussa. Uskoisin, että ihmiset ovat niin ylityöllistettyjä ja loppu, että kaikki voimat menevät vain selviytymiseen päivästä toiseen. Ei siinä jaksa enää tapella eikä pitää ääntä.
Samoin täällä, vuosi lastensuojelussa sai riittää. Jos olisikin kamerat asiakkaiden kotona, niin se suojelu olisi helpompaa. Kun kameroita ei ole, niin päätöksiä tehdään lapsen, vanhempien, läheisten, lääkäreiden ja opettajien kertomusten perusteella tulkiten lakia joka korostaa perheen yhdessä pitämistä ja kotiin vietävien palveluiden ensisijaisuutta. Varmasti suurin osa lastensuojelun asiakkaista voisi paremmin, jos he asuisivat tasapainoisessa sijaisperheessä. Tahdonvastaisia toimia ei kuitenkaan voi tehdä niin pitkään, kun vanhemmat yltävät eräänlaiseen vanhemmuuden minimiin. Ja sen minimin ja liian huonon välinen raja on todella häilyvä ja siinä nojataan myös muihin asiantuntijoihin. Esimerkiksi juuri lääkäreiden lausunnot painavat hallinto-oikeudessa niin paljon, että jos lääkäri ei pysty sanomaan ovatko lapsen jäljet pahoinpitelystä, niin sosiaalityöntekijä ei voi sitä tulkintaa tehdä lääkärin puolesta.