Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi monet miehet ovat niin ITSEKKÄITÄ? Perhe-elämä
31.01.2019 |
Heti alkuun huom.! En sano, että kaikki miehet ovat tällaisia. Uskon, että on olemassa epäitsekkäitä perheenisiä, samoin kuin itsekkäitä perheenäitejä.
Jostain syystä kuitenkin omat kokemukseni ja ympärilläni näkemät perhedynamiikat ovat tosi monesti tällaisia: äiti laittaa lasten edun aina itsensä edelle. Isä laittaa oman etunsa kaikkien edelle. Ei jotenkin tunnu osaavan ajatella mitään muuta??!
Oma isäni oli juuri tällainen. Meillä oli lapsuudessani rahallisesti tiukkaa, me lapset kuljimme parsituissa isommilta serkuilta saaduissa vaatteissa. Kengissä saattoi talviaikanakin olla puoli vuotta reikä ennen kuin sai uudet. Mistään maksullisista harrastuksista ei ollut puhettakaan, ilmaisiinkin sai mennä itse kävellen tai jättää menemättä, isä ei kertaakaan vienyt autolla vaikka matka olisi ollut pitkä (äidillä ei ollut ajokorttia). Vaikka olimme "köyhiä",jostain kumman syystä isällä silti riitti rahaa polttaa tupakkaa, ostaa viinaa, ostaa uusi auto (joka oli vain hänen käytössään). Osti siis ennemmin nautintoaineita itselleen kuin uudet kengät lapselleen.
Äiti taas yritti kaikkensa että meillä lapsilla olisi ollut jotain. Kun sai vähän rahaa, niin osti uudet takit meille lapsille, itse kulki vanhassa ja virttyneessä talvi toisensa jälkeen. Kaikki äidin rahat meni ruokaan ja meidän lasten menoihin, isällä oli "omaa rahaa" jolla hurvitteli.
Nyt olen itse nelikymppinen ja on omia lapsia. Jotenkin huomaan tämän saman itsekkyysilmiön TAAS, vaikka luulin löytäneeni hyvän miehen. Jos kaapissa/hellalla on ruokaa/herkkuja ja mies on nälkäinen, hän taatusti vetää oman napansa täyteen huolehtimatta siitä, jääkö lapsille edes tarpeeksi tai milloin he edes ovat viimeksi syöneet. Millainen h*lvetin isä ei edes kysy lapsilta ovatko he syöneet, vaan syö vaan kattilan tyhjäksi kun HÄNELLÄ on nälkä?
Eilen tulin illalla lapsen kanssa harrastuksesta. Lapsi huikkasi heti ovella että hänellä on ihan hirveä vessahätä, pääseekö hän ensimmäisenä vessaan. No, mies notkui keittiössä ja ilmeisesti hänelläkin vessatarve. Mies JUOKSI täyttä vauhtia vessaan ja ovi lukkoon, äkkiä lapsen nenän edestä. Siis mitä v*ttua suoraan sanoen.. Lapsi siinä sitten kiemurteli oven takana kun isä teki rauhassa tarpeensa.
Nämä ovat vain muutamia käytännön esimerkkejä, ai että kuinka kiehuu kun kirjoitankin tätä. Vähän väliä arjessa näkyy se, että mies ei vain osaa/välitä laittaa lapsen tarpeita omiensa edelle. Minulle äitinä se on aivan itsestäänselvyys, että pieni lapsi ensin ja sitten minä. Mikä ihmeen ilmiö tämä oikein on??!! Ymmärrän että ihmiset ovat perusluonteeltaan itsekkäitä ja oma etu laitetaan helposti esim. jonkun tuntemattoman ihmisen edun edelle. Mutta kun kyseessä on OMA LAPSI, oma perhe?!
Uskomatonta. Olen lopenkyllästynyt ja ärsyttää välillä aivan suunnattomasti.
Kommentit (101)
Vierailija kirjoitti:
Juuri tämä! 15 v. yhdessä miehen kanssa ja kaksi lasta. Silti jaksaa aina ihmetyttää osa miehen tavoista: Hyvin voi vetää jääkaapista viimeiset ruuat illalla mahaansa ja lapsille jää pelkkää puuroa aamupalaksi. Juo illalla viimeiset maidot jääkaapista vaikka tietää 15 v. kokemuksella että minä juon maitokahvia... Lasten ollessa pieniä, saattoi minun (harvoin) poissaollessa syödä itse mutta ei antanut lapsille mitään tai antoi pelkän maitomukin??!! Vaikka lapsille olisi ollut valmiit ruuat. Selitys oli että "unohtui".... Tämä lista on ihan loputon, mutta vuosien kuluessa olen ymmärtänyt että miehen lapsuuden perheessä anoppi oli vastuussa ihan kaikesta juopon miehen ja kahden pojan kanssa. Mies onihan fiksu ja hyvin koulutettu ja hienosti hoitaa kahden pojan "miehisiä" harrastuksia valmentajana ja huoltajana, mutta kotona huomaan että kyky ajatella perhettä kokonaisuutena puuttuu. Oma napa ja oma etu menee aina kaiken edelle, esim. laittoi muutama vuosi sitten useita tonneja kiinni omaan Italian kiipeilyreissuunsa ja kun koitti koko perheen pitkään odotettu yhteinen kesäloma niin ilmoitti että hupsis, kaikki rahat loppu kun "oho" olikin arvioitua kalliimpi kiipeilyreissu. Maksoin sitten itse neljän hengen kesäloman kaikki kulut että lapsetkin sai lomaa, mutta kyllähän tuo tapaus avasi silmiä....
Otit miehen vielä mukaan ?!? Minä en olisi ottanut.
Ensi kerralla ota mukaan ystävätär tai äiti, ainakin maksavat itse matkansa, ja heistä on apua lasten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kainalopieru kirjoitti:
Nyt sitten yhtäkkiä kelpaakin nössö tohvelisankari. Huomenna taas kostutaan jännniksestä. Koittakaa hupsut päättää jo ;)
Hei Einstein, luuletko, että kyseessä ovat samat naiset???
Hormoonit ne sinunkin mielialaa heilauttelee ja mieli muuttuu kuin alusvaatteet. Älä yritä väittää vastaan. Tuskin itsekään olet mikään alfred einstein.
Alfred? :D
Nyt argumentaatiosi saavutti kyllä huippunsa!
Alfred ja hormooni....
Lassukoilla on joku ongelma tuon hormoni sanan kanssa, ne kirjoittaa sen aina hormooniksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kainalopieru kirjoitti:
Nyt sitten yhtäkkiä kelpaakin nössö tohvelisankari. Huomenna taas kostutaan jännniksestä. Koittakaa hupsut päättää jo ;)
Hei Einstein, luuletko, että kyseessä ovat samat naiset???
Hormoonit ne sinunkin mielialaa heilauttelee ja mieli muuttuu kuin alusvaatteet. Älä yritä väittää vastaan. Tuskin itsekään olet mikään alfred einstein.
Alfred? :D
Nyt argumentaatiosi saavutti kyllä huippunsa!
Ja parodiahorisontin 😁
Meillä tilanne eron jälkeen ottaessani puheeksi tulevat lapsen lomat oli se, että eksä ilmoitti olevansa traumatisoitunut mun määräilystäni ja että " jo 12-vuotiaan lapsen vuoksi en ala lomiani järjestämään". Sanansa mittainen mies. Ei järjestänyt. Ja lapsi on kuulemma maailman tärkein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäpä syy, miksi en ole voinut seurata televisiosarjaa Simpsonit. Homerin hahmo on vaan niin suunnattoman vastenmielinen, että muu komedia ei riitä kompensoimaan sitä.
Samoin. Inhoan myös Viiviä ja Wagneria.
Niin minäkin. Ensimmäinen aviomieheni oli baarikärpänen ja alkoholisti, ja aivan kuin Wagner. Jos piirtäjä ottaa yhtään inspiraatiota omasta elämästään, niin eroa kohti menossa ja lujaa.
Eikä ole naurattanut enää vähään aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos miehen perusluonne ja biologis-evolutionääriset tekijät ahdistaa noin paljon, niin ottakaa tai jättäkää. Taas miehen pitää luonnonlakien vastaisesti mukautua ja käyttäytyä tasan silleen ku nainen vaatii. Sama ku mies vaatis naiselta, että älä nyt h*lvetissä siivoa ja tee niitä kotitöitä.
Vertaus on aika ontuva. Ei ketään kiinnosta kotityöt, mutta ne on vaan pakko hoitaa, että koti pysyy kunnossa, tavarat ovat löydettävissä ja viihtyy paremmin. Ei pidä selitellä persoonallisuushäiriöitä evoluutiolla. Jos ei pysty tuntemaan empatiaa, on sairas.
Vierailija kirjoitti:
Meillä tilanne eron jälkeen ottaessani puheeksi tulevat lapsen lomat oli se, että eksä ilmoitti olevansa traumatisoitunut mun määräilystäni ja että " jo 12-vuotiaan lapsen vuoksi en ala lomiani järjestämään". Sanansa mittainen mies. Ei järjestänyt. Ja lapsi on kuulemma maailman tärkein.
Sama kokemus täällä. Lapsi on tärkeä vain siinä kohtaa,, kun pitää vaatia häntä luokseen joka toinen viikko kokonaan.
Ei siksi että hänen kanssaan oltaisi, tai että hänellä olisi ruokaa tai vaatetta, vaan ettei "isän" tarvitsisi maksaa elatusmaksuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on aidosti empaattinen ja toiset huomioonottava mies, harvinaisuus tässä ikäluokassa. On kasvanut leskiäidin ja kahden sisaren kanssa, joten mitään harhaluuloja siitä, että sukupuoli oikeuttaa itsekkyyteen, ei ole päässyt kehittymään. Tosi monella on ollut kotona huono miehen malli.
Minun mieheni on kasvanut totaali yh äidin kanssa täysin kahdestaan. Kun tapasin mieheni ja juttu rupesi etenemään ja opin tuntemaan enemmän häntä, niin huomasin että mies on täysin poikkeuksellinen ihminen, kun vertaan muihin tuntemiini miehiin ja exiini. Mies on sellainen, että hän ei esim siivoile hammasta purren eikä ajattele negatiivisesti noita asioita. Se tulee automaattisesti, kun se on opetettu sille miksi pitää siivota. Osaa tehdä ruokaa erittäin hyvin, ompelee, hoitaa asiat heti eikä viikon päästä., sivistynyt ja minun mielestäni älykäs.
Minun anoppi teki kahta työtä ja oli sen takia pitkiä päiviä pois kotielämästä. Hän opetti miestäni pärjäämään itsenäisesti ja miten asiat ja eri tilanteet hoidetaan. Saattaa kuulostaa raa´alta, että nuori mies on opetettu olemaan yksin mutta kaiken vapaa-ajan he viettivät kahdestaan. Meillä ei ole koskaan riitaa raha, siivous, lastenhoidosta. En ole kertaakaan tuntenut väsymystä kun oli vauva-aika. Se kaikki tulee sieltä miehen lapsuudesta, kun hänelle on opetettu elämästä niin paljon. Olen monesti ajatellut, että kuinka paljon voikaan vaikuttaa ihmisen kasvuun, kun yksi vanhempi kasvattaa ja opettaa. Jos ero tulisi nyt miehestäni, niin en ikinä tälllaista samanlaisia arvoja noudattavaa ihmistä löydä. Tuskin toista miestä enää elämääni ottaisinkaan. Tiedän, että peilaisin kaikki mieheeni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on aidosti empaattinen ja toiset huomioonottava mies, harvinaisuus tässä ikäluokassa. On kasvanut leskiäidin ja kahden sisaren kanssa, joten mitään harhaluuloja siitä, että sukupuoli oikeuttaa itsekkyyteen, ei ole päässyt kehittymään. Tosi monella on ollut kotona huono miehen malli.
Minun mieheni on kasvanut totaali yh äidin kanssa täysin kahdestaan. Kun tapasin mieheni ja juttu rupesi etenemään ja opin tuntemaan enemmän häntä, niin huomasin että mies on täysin poikkeuksellinen ihminen, kun vertaan muihin tuntemiini miehiin ja exiini. Mies on sellainen, että hän ei esim siivoile hammasta purren eikä ajattele negatiivisesti noita asioita. Se tulee automaattisesti, kun se on opetettu sille miksi pitää siivota. Osaa tehdä ruokaa erittäin hyvin, ompelee, hoitaa asiat heti eikä viikon päästä., sivistynyt ja minun mielestäni älykäs.
Minun anoppi teki kahta työtä ja oli sen takia pitkiä päiviä pois kotielämästä. Hän opetti miestäni pärjäämään itsenäisesti ja miten asiat ja eri tilanteet hoidetaan. Saattaa kuulostaa raa´alta, että nuori mies on opetettu olemaan yksin mutta kaiken vapaa-ajan he viettivät kahdestaan. Meillä ei ole koskaan riitaa raha, siivous, lastenhoidosta. En ole kertaakaan tuntenut väsymystä kun oli vauva-aika. Se kaikki tulee sieltä miehen lapsuudesta, kun hänelle on opetettu elämästä niin paljon. Olen monesti ajatellut, että kuinka paljon voikaan vaikuttaa ihmisen kasvuun, kun yksi vanhempi kasvattaa ja opettaa. Jos ero tulisi nyt miehestäni, niin en ikinä tälllaista samanlaisia arvoja noudattavaa ihmistä löydä. Tuskin toista miestä enää elämääni ottaisinkaan. Tiedän, että peilaisin kaikki mieheeni.
Ymmärrän. Olen tuossa samassa tilanteessa (ihmeellinen ansa se onnellinenkin parisuhde!); jos joskus jäisin yksin, en enää edes kuvittelisi jakavani elämääni kenenkään miehen kanssa. En siksi, että olisin väsynyt, vihainen ja katkera, vaan siksi, että rima olisi jo niin korkealla: ei kukaan tuon nykyisen saappaita voisi kuitenkaan täyttää eikä peilaus olisi oikein ketään kohtaan. -ed.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun perheen pää voi hyvin, myös perhe voi hyvin.
Miten lapsi voi hyvin, jollei pääse edes vessaan hädän tullen äkkiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on aidosti empaattinen ja toiset huomioonottava mies, harvinaisuus tässä ikäluokassa. On kasvanut leskiäidin ja kahden sisaren kanssa, joten mitään harhaluuloja siitä, että sukupuoli oikeuttaa itsekkyyteen, ei ole päässyt kehittymään. Tosi monella on ollut kotona huono miehen malli.
Minun mieheni on kasvanut totaali yh äidin kanssa täysin kahdestaan. Kun tapasin mieheni ja juttu rupesi etenemään ja opin tuntemaan enemmän häntä, niin huomasin että mies on täysin poikkeuksellinen ihminen, kun vertaan muihin tuntemiini miehiin ja exiini. Mies on sellainen, että hän ei esim siivoile hammasta purren eikä ajattele negatiivisesti noita asioita. Se tulee automaattisesti, kun se on opetettu sille miksi pitää siivota. Osaa tehdä ruokaa erittäin hyvin, ompelee, hoitaa asiat heti eikä viikon päästä., sivistynyt ja minun mielestäni älykäs.
Minun anoppi teki kahta työtä ja oli sen takia pitkiä päiviä pois kotielämästä. Hän opetti miestäni pärjäämään itsenäisesti ja miten asiat ja eri tilanteet hoidetaan. Saattaa kuulostaa raa´alta, että nuori mies on opetettu olemaan yksin mutta kaiken vapaa-ajan he viettivät kahdestaan. Meillä ei ole koskaan riitaa raha, siivous, lastenhoidosta. En ole kertaakaan tuntenut väsymystä kun oli vauva-aika. Se kaikki tulee sieltä miehen lapsuudesta, kun hänelle on opetettu elämästä niin paljon. Olen monesti ajatellut, että kuinka paljon voikaan vaikuttaa ihmisen kasvuun, kun yksi vanhempi kasvattaa ja opettaa. Jos ero tulisi nyt miehestäni, niin en ikinä tälllaista samanlaisia arvoja noudattavaa ihmistä löydä. Tuskin toista miestä enää elämääni ottaisinkaan. Tiedän, että peilaisin kaikki mieheeni.
Mulla on teinipoika ja olen yh. Hän ei koskaan valita kotitöistä, koska näkee miksi ne on tehtävä. Teemme lumityöt yhdessä, hän siivoaa vessat kun minä imuroin. Hän osaa laittaa perusruuat, pestä pyykkinsä, ja leipoi viime juhliin. Kun on lomalla, käy päivällä kaupassa ja tarvittaessa laittaa ruuan valmiiksi jos tulen myöhään töistä.
Mistään tästä ei valita ikinä, ja aina kiittää kauniisti kaikesta taskurahasta minkä annan.
Käydessään työpaikallani oli jäänyt toimiston naisten mieleen, kun oli avannut heille ovet.
Kaikki odottavat kotitöitä teinitytöltä, minä teinipojalta, kun meitä on vain kaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihania tarinoita tässä hyvin kasvatetuist pojista ja miehistä. Meillä on toivoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Auh, tämä ketju suorastaan sattuu, kun tulee oma lapsuus mieleen :P
T. lapsuutensa viettänyt perheessä, jossa isällä oli aina uusimmat pelit ja vehkeet ja puolen tusinaa harrastusta ja jossa äiti osti omasta puolet pienemmästä palkastaan meille lapsille vaatteita kirpputoreilta. Jossain vaiheessa harrastin yhtä juttua, joka maksoi 50 mk viikossa ja ei ollut kaksi eikä kolme moraalisaarnaa, jotka isä piti siitä että niin kallista harrastusta piti pitää. Muutenkin oli kuulemma paska harrastus, vain hänen omat harrastuksensa olivat harrastamisen arvoisia.
Mullakin oli tollanen lapsuus ja nuoruus ja otin vielä ekaksi mieheksi samanlaisen itsekkään ihmisen kuin isäni oli. Sitä touhua jaksoin 15 vuotta, kunnes taakka avioeron myötä keveni yhden mieslapsen verran. Nyt olen ollut jo yli 10 vuotta yhdessä kunnollisen, epäitsekkään, ahkeran ja vielä ekan liittoni lapset kasvattaneen miehen kanssa, mutta olen valitettavasti nyt itse se laiskempi osapuoli :(
Menen helpommin pitkäkseni ja jään lepäilemään, kun mies lähtee auttamaan vanhaa sukulaistaan, ei yllätys yllätys huoli meikäläistä avukseen. En tietenkään koko ajan makaa, ja yritän tehdä reippaasti kotitöitä, mutta en vaan pysty samaan kuin mieheni. Ja rahani käytän vain lasten, kodin ja mieheni hyväksi, en omiin kalliisiin harrastuksiin tai menoihin. Mutta olen kyllä jonkin sortin vapaamatkustaja ja se hävettää. Taidankin siirtyä tästä nojatuolista imuroimaan.
Hienoa että joku tunnustaa naislapsienkin olemassaolon. Ja hyvin rohkeaa tunnustuu kuuluvansa itsekin siihen joukkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole tyypillistä, ei lapsuudenkodin aikaan eikä nyt omassa perheessä.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tyypillistä, ei lapsuudenkodin aikaan eikä nyt omassa perheessä.
Hyvä sinulle.... olisinpa itsekin yhtä onnekas...
Miehet ovat itsekkäitä useimmat heistä. Olen vasta 29-vuotias mutta sen verran on kertynyt kokemuksia suhteista että olen päättänyt että tästä eteenpäin olen yksin, ellen tapaa OIKEASTI hyvää ja epäitsekästä miestä. Enkä ole ollenkaan varma tulenko tapaamaan, he ovat harvassa. Jos en tapaa, pysyn yksin ja ehkä yritän saada hedelmöityshoidolla yhden lapsen muutaman vuoden sisään/kuluttua. Elämä on parempaa yksin kuin tuollaisen aloituksen kaltaisen miehen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Olet nainut oman isäsi kaltaisen miehen, ei mitään uutta maailmassa. Siihen varmaan alunperin ihastuitkin.
Ja tämä vastaa ketjun kysymykseen miten?
Meillä kyllä on perinteiset arvot. Tyttö kokkaa ja siivoaa, pojat tekee pihatyöt ym. miesten työt. Haravointi kuuluu naisille. Näin on hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä kyllä on perinteiset arvot. Tyttö kokkaa ja siivoaa, pojat tekee pihatyöt ym. miesten työt. Haravointi kuuluu naisille. Näin on hyvä.
Ensin ruokaa ottas isä (raskaan työn raataja), sitten pojat (auttavat isää töissä), sitten äiti (imettäjä) ja sitten tyttäret. Ikinä ei tule ruuasta riitaa.
Alue: Aihe vapaa
Alfred? :D
Nyt argumentaatiosi saavutti kyllä huippunsa!