Lue keskustelun säännöt.
Voiko tällaisen syyn takia perua häät ja rikkoa pitkän suhteen?
29.01.2019 |
Tottakai siis voi, mutta kannattaako... En ole enää edes niin nuori että voisi sanoa kaiken olevan vielä mahdollista. Olen 35, ja menossa naimisiin. Suhdetta on takana 7 vuotta. Mies on kaikin puolin hyvä ja täydellinen. Kuka tahansa olisi kiitollinen minun asemassani. Lapsikin suunnitteilla.
Paitsi että. Juuri äsken harrastimme seksiä, ja lähes purskahdin sen aikana itkuun. Vaikka olen pitkään yrittänyt muokata asennoitumistani ja pitää mielenkiintoa yllä erilaisilla luovilla ideoilla, niin tosiasia on että en tunne seksin aikana yhtään mitään. En kiihotu, ja nykyään ei mukana ole juurikaan edes lämpimiä tunteita. Seksi ei tunnu hyvältä, ei huonolta. Se ei tunnu miltään. Ja se on kauheaa.
Mies tietää asiasta, mutta muutosta ei saada aikaan. En tiedä olisiko se edes mahdollista. Mies ei ainakaan jaksa koko aikaa yrittää jotain, ja ymmärrän kyllä.
Sydän särkyy ja olo on katkera. Vuosikausia deittailin toinen toistaan huonompia miesehdokkaita, ja nyt kun kaikki muu toimii, tämä asia ei toimi. Ja yksinkään, lapsettomaksi en haluaisi jäädä.
Olen aivan masentunut. Tällaistako elämä sitten on? Koskaan ei voi olla kaikki hyvin?
Kommentit (184)
Miehet laiskistuvat esileikissä, huomaamattaan. Usein se lipsuu huomaamattaan niin, että lopulta nainenkin ihmettelee mikä on, kun en enää kiihotu, vaikka kaikki on niin hyvin. Eikä keksi syytä. Jos oikein mietit, niin esileikki on nykyään vain sellaista silittelyä ja näpertelyä, eikä kunnollista kiiimaa ja halua. Siinä sulle syy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Just tällästen flippailuitten takia miehet etsivät kumppania aasiasta, koska he todella osaavat arvostaa sitä mikä on ja hyväksyä myös elämän puutteet ja varsinkin väliaikaiset puutteet.
Länsimaisilla ihmisillä on kaikki "niin hyvin" yms. Niin on aivan pakko tyhmentää itsensä ja onnelisuutensa, mikä siellä taustalla kuitenkin on jokaisessa meissä
Aasialaisen kanssa on mukava elää ja olla, koska he eivät halua keskittyä kaikkiin mahdollisiin epäkohtiin tai niiden puuttuessa luoda niitä tyhjästä ja sit pistää "ukko vaihtoon" yms.
Aasialaiset ovat kosketuksissa tuohon puhtaaseen onnelisuuteen, mikä on kaiken tuon draaman ja muun itse luodun turhuuden takana.
Siinä ois meille länkkäreille opittavaa. ;)
T. Ihanan filippiinan kanssa asuva onnellinen mies :)
Ei kannata hätiköiden lähteä eroamaan tuossa tilanteessa mielestäni. Mahdollisuuksia sille mistä tuo ongelma johtuu on monia, niin fyysisiä kuin psyykkisiä, eikä ole mitenkään sanottua, ettei asia voisi korjaantua ja seksi alkaa taas toimia. Onko koskaan ollut vastaavia ongelmia jonkun muun kumppanin kanssa? Entä milloin tämä ongelma alkoi nykyisessä suhteessa ja tapahtuiko samoihin aikoihin jotain muita muutoksia ihan millä vaan elämän osa-alueella? Kuinka avoimesti olette puhuneet asiasta ja mitä kaikkea olette yrittäneet tehdä seksin parantamiseksi? Kun alatte edetä seksiä kohti, stressaannutko/ahdistutko jo varmuuden vuoksi siitä jos se taaskaan ei suju ja näin ollen ei varmasti sujukaan? (Olisi melko tyypillinen ja inhimillinen, mutta haitallinen oravanpyörä)
Ymmärsin, että seksi on teillä joskus toiminut ja että parisuhteessanne on muut asiat kunnossa, joten mielestäni todennäköisyys sille, ettei ongelma ole pysyvä on aika suuri. On vaikea nähdä, että ongelma olisi siis varsinaisesti sidoksissa kyseiseen mieheen tai hän olisi se varsinainen syy siihen. Rohkeasti siis vaan ammattiapua hakemaan! On gynekologeja (lähinnä selvittämään voiko asiaan liittyä fyysisiä syitä), psykologeja, parisuhdeterapeutteja, seksuaaliterapeutteja jne. Jos suhde on muuten oikeasti hyvä ja olet aidosti onnellinen ja haluat olla kyseisen miehen kanssa, ei kannata luovuttaa, ennenkuin kaikki keinot on kokeiltu. Tsemppiä!
Jos seksi on neljä vuotta toiminut, niin tuskin vika on miehessä. Ehkä kyse on sinun ongelmastasi tai sitten teidän suhteessa, keskinäisessä dynamiikassa on jotain ongelmaa.
En huomannut mistään ap:n vastausta kysymykseen siitä, että haluaako hän ylipäänsä koskaan tai ketään?
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata hätiköiden lähteä eroamaan tuossa tilanteessa mielestäni. Mahdollisuuksia sille mistä tuo ongelma johtuu on monia, niin fyysisiä kuin psyykkisiä, eikä ole mitenkään sanottua, ettei asia voisi korjaantua ja seksi alkaa taas toimia. Onko koskaan ollut vastaavia ongelmia jonkun muun kumppanin kanssa? Entä milloin tämä ongelma alkoi nykyisessä suhteessa ja tapahtuiko samoihin aikoihin jotain muita muutoksia ihan millä vaan elämän osa-alueella? Kuinka avoimesti olette puhuneet asiasta ja mitä kaikkea olette yrittäneet tehdä seksin parantamiseksi? Kun alatte edetä seksiä kohti, stressaannutko/ahdistutko jo varmuuden vuoksi siitä jos se taaskaan ei suju ja näin ollen ei varmasti sujukaan? (Olisi melko tyypillinen ja inhimillinen, mutta haitallinen oravanpyörä)
Ymmärsin, että seksi on teillä joskus toiminut ja että parisuhteessanne on muut asiat kunnossa, joten mielestäni todennäköisyys sille, ettei ongelma ole pysyvä on aika suuri. On vaikea nähdä, että ongelma olisi siis varsinaisesti sidoksissa kyseiseen mieheen tai hän olisi se varsinainen syy siihen. Rohkeasti siis vaan ammattiapua hakemaan! On gynekologeja (lähinnä selvittämään voiko asiaan liittyä fyysisiä syitä), psykologeja, parisuhdeterapeutteja, seksuaaliterapeutteja jne. Jos suhde on muuten oikeasti hyvä ja olet aidosti onnellinen ja haluat olla kyseisen miehen kanssa, ei kannata luovuttaa, ennenkuin kaikki keinot on kokeiltu. Tsemppiä!
Kiitos! Nämä olivat hyviä kysymyksiä ja ennen kaikkea ihanaa saada optimistinen mielipide.
En ole aiemmin ollut näin pitkässä suhteessa, joten aiempaa kokemusta vastaavasta ei ole. Tylsää seksiä olen kyllä saanut ennenkin osakseni, mutta silloin ei ole muutenkaan ollut edellytyksiä pitkään suhteeseen joten asiasta ei ole tullut isoa ongelmaa.
Elämässämme ei ole tapahtunut suurempia muutoksia, mutta kuten varmaan monella muullakin, voi osan syystä varmasti vierittää stressaavalle arjelle. Siitä vaan ei helposti pääsekään eroon!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä ei olekaan ihan yksioikoinen ongelma, varsinkin kun ap kokee että mies on muuten kaikin puolin hyvä.
Itselleni on (ehkä miehenä) vaikea sisäistää tuota, että seksi ei tunnu miltään. Siis ei tunnu fyyisesti miltään, vai että pää ei ole mukana touhussa ja siksi ei myöskään fyysisesti homma etene mihinkään?
Itsestä kun seksi tuntuu aina hyvältä, jos siihen ylipäänsä ryhdytään. Jos se ei hotsita ollenkaan, niin eipä silloin oteta edes housuja pois. Onko niin, että ap tavallaan jättää ne housut henkisesti jalkaan ja antaa toisen touhuta vaikka itseä ei huvittaisi? Vai huvittaako, mutta silti ei jostain syystä tunnu miltään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata hätiköiden lähteä eroamaan tuossa tilanteessa mielestäni. Mahdollisuuksia sille mistä tuo ongelma johtuu on monia, niin fyysisiä kuin psyykkisiä, eikä ole mitenkään sanottua, ettei asia voisi korjaantua ja seksi alkaa taas toimia. Onko koskaan ollut vastaavia ongelmia jonkun muun kumppanin kanssa? Entä milloin tämä ongelma alkoi nykyisessä suhteessa ja tapahtuiko samoihin aikoihin jotain muita muutoksia ihan millä vaan elämän osa-alueella? Kuinka avoimesti olette puhuneet asiasta ja mitä kaikkea olette yrittäneet tehdä seksin parantamiseksi? Kun alatte edetä seksiä kohti, stressaannutko/ahdistutko jo varmuuden vuoksi siitä jos se taaskaan ei suju ja näin ollen ei varmasti sujukaan? (Olisi melko tyypillinen ja inhimillinen, mutta haitallinen oravanpyörä)
Ymmärsin, että seksi on teillä joskus toiminut ja että parisuhteessanne on muut asiat kunnossa, joten mielestäni todennäköisyys sille, ettei ongelma ole pysyvä on aika suuri. On vaikea nähdä, että ongelma olisi siis varsinaisesti sidoksissa kyseiseen mieheen tai hän olisi se varsinainen syy siihen. Rohkeasti siis vaan ammattiapua hakemaan! On gynekologeja (lähinnä selvittämään voiko asiaan liittyä fyysisiä syitä), psykologeja, parisuhdeterapeutteja, seksuaaliterapeutteja jne. Jos suhde on muuten oikeasti hyvä ja olet aidosti onnellinen ja haluat olla kyseisen miehen kanssa, ei kannata luovuttaa, ennenkuin kaikki keinot on kokeiltu. Tsemppiä!
Kiitos! Nämä olivat hyviä kysymyksiä ja ennen kaikkea ihanaa saada optimistinen mielipide.
En ole aiemmin ollut näin pitkässä suhteessa, joten aiempaa kokemusta vastaavasta ei ole. Tylsää seksiä olen kyllä saanut ennenkin osakseni, mutta silloin ei ole muutenkaan ollut edellytyksiä pitkään suhteeseen joten asiasta ei ole tullut isoa ongelmaa.
Elämässämme ei ole tapahtunut suurempia muutoksia, mutta kuten varmaan monella muullakin, voi osan syystä varmasti vierittää stressaavalle arjelle. Siitä vaan ei helposti pääsekään eroon!
Ap
Olen optimistinen ehkä ennenkaikkea siksi, että olen kokenut itse sen, kuinka seksielämään voi tulla ongelmia ja kuinka niistä voi päästä yli. Itsellä syy oli hormoneissa (ei hormonaalisen ehkäisyn takia kuitenkaan) sekä elämän muiden osa-alueiden negatiivisten muutosten vaikutuksessa. Kun kyseiset asiat helpottivat ja korjaantuivat, ei seksi silti alkanutkaan sujua taas vanhaan malliin ja syy oli juurikin tuo mainitsemani oravanpyörä. Ongelmasta oli siis kasvanut tuollainen mörkö omassa mielessäni. Kun sain sitä asiaa purettua seksuaaliterapeutin kanssa, alkoi seksielämä kohentua. Nykyään noin 2 vuotta myöhemmin tuo noin 10 kk kestänyt vaihe on pelkkä muisto vaan ja meillä on taas oikein hyvä ja aktiivinenkin seksielämä. Tottakai välillä on hiljaisempia kausia ja on luonnollista, että esim. stressi ja kiire arjessa vaikuttavat, mutta toisaalta olen oppinut tuon terapian myötä myös hallitsemaan ja käsittelemään niitä paremmin eivätkä ne vaikuta enää yhtä voimakkaasti seksiin kuin aiemmin elämässäni ovat vaikuttaneet.
Tsempit vielä kerran! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluatko edes mennä naimisiin? Se että seksi ei tunnu miltään voi kertoa siitä että epäilet itsekin naimisiinmenoa jossain syvällä alitajunnassa. Vai mättääkö suhteessa joku? Noita asioita ei aina itse edes halua huomata ja itselleen voi uskotella lähes mitä tahansa. Sanoit itsekin että elät "täydellisessä suhteessa". Onko se oikeasti myös sinun mielestä täydellinen vai näyttääkö se täydelliseltä?
Kyllä se minusta on lähes täydellinen. Meillä on hauskaa yhdessä ja rakkautta ja läheisyyttä on paljon. Toiveet ja arvot käyvät yksiin. Se selittämätön seksuaalinen halu tai vetovoima vaan puuttuu, ainakin suurelta osin.
Epäilen että sitä vetovoimaa ja ystävyyttä suurempaa kemiaa ei ole edes alussa kunnolla ole ollut. Seitsemän vuotta yhdessä, ennen kuin edes ajatellaan sitoutumista, kertoo paljon. Mieti, oletko koskaan miehesi kanssa kokenut sitä "Ota mut tässä ja heti!" - tunnetta?
Mulla on aikalailla samanlaisia kokemuksia kun mitä AP kertoo. Itse asiassa joskus vuosia sitten taisin tehdä samantyylisen aloituksen tänne. Olin tosi ahdistunut koska rakastin miestäni, hän oli rakastava, hellä, huomaavainen, kohtelias, kaikin puolin hyvä mies, mutta minä en halunnut seksiä hänen kanssaan. Harrastin kyllä itsetyydytystä, haaveilin muista miehistä, pystyin saamaan orgasmeja. En vaan kertakaikkiaan kiihottunut yhtään miehestäni, en halunnut häntä. En voi sanoin kuvailla miten pahalta ja ahdistavalta se tuntui. Lopulta halusin erota, koska en kestänyt sitä, enkä halunnut miehenkään elävän sellaisessa suhteessa.
Nykyään olen uudessa suhteessa, ja huomaan jälleen hieman samanlaisia fiiliksiä. Tai ei ehkä samanlaisia, mutta kun alkuhuuma on ohi, niin vaatisin syttyäkseni hirveän paljon. Haluan siis kyllä omaa miestäni, mutta kun hän(kin) on laiskistunut esileikin saralla ja muutenkaan ei ole enää sellaista kiihkeyttä ja himoa, niin valitettavan usein jää aloite seksiin tekemättä.
Että minä en oikeasti tiedä, "vika" on varmaan minussa. Ehkä en vaan sovi parisuhdeseksiin tai jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et koe miestäsi seksuaalisesti kiinnostavaksi. Ihana, luotettava kumppani ja ystävä, mutta SE puuttuu.
Tehkää se lapsi vaan, mieluummin monta. Ne antavat. sellaista onnea ja tyydytystä, jota ei seksi ei tarjoa ikinä. Ehkä vielä tapaat miehen, joka saa sinut hurmioon? Olet vasta nuori - mutta lapsentekoon jo vanha, joten hopihopi, körökörö kirkkoon.
Aloittaja: rakastatko sä sitä miestäsi?
Jos vastaus on kyllä, seksuaaliterapeutille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä ite menis naimisiin tyypin kanssa, jota en aktiivisesti haluaisi ja josta en haaveilisi yksin ollessani.
Toki teille on voinut tulla joku huomaamaton ryppy rakkauteen, joka kannattaisi käydä selvittämässä terapiassa. Menkää naimisiin vasta kun olette varmoja.
Mulla alkoi halut hiipumaan noin 34-vuotiaana. Samoihin aikoihin pms paheni infernaaliseksi kunnes neljä vuotta myöhemmin sain pmdd diagnoosin ja hormonilääkityksen. Halut palasivat saman tien. Tiedä sitten mistä oli kyse, mutta väittäisin tuota omaa haluttomuutta hormonaaliseksi ongelmaksi. Näihin ei Suomessa oikein saa apua. Itse satuin asumaan ulkomailla, kun viimeisen kerran hain apua lääkäristä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teidän molempien kannalta on parempi erota. Ei tuo miehellekään kivaa ole, jos puoliso miettii kauppalistaa sängyssä etenkin, jos kuitenkin hän yrittää parhaansa, että saisi sinutkin nauttimaan.
Tuo on nimittäin miehelle tosi kova isku, jos ei vaan saa millään naistaan tyydytettyä. Tiedän sen, koska minä olen aina kuulunut niihin naisiin, jotka eivät saa orgasmia. Tosin toisin kuin sinä, minä nautin kyllä seksistä. Mutta kumppanini ovat todella yrittäneet kaikkensa saadakseen minut tulemaan ja kun eivät ole onnistuneet niin ovat olleet todella harmissaan, koska olisivat halunneet minun nauttivan yhtä paljon kuin hekin. Se on kova kolaus, jos toinen ei saa samaa nautintoa.
Onko sinulla mitään kohtaa kehossa mihin koskeminen saa kylmiä väreitä aikaan? Esim. jos mies hivelisi ja suutelisi niskaa, alaselkää..? Jos jokin sellainen kohta löytyy niin siitä on hyvä lähteä liikkeelle. Monen halut herättää juuri tuollainen esileikki.
Vierailija kirjoitti:
Eihän tässä ole muuta kuin ollaan totuttu nussimaan alati vaihtuvia jänniksiä ja sama kumppani alkaa tylsistyttämään. Jätä se sika varmuuden vuoksi ja palaa karuselliin.
Sama juttu on tapahtunut parille tutulle miehelle kun ovat säännöllisesti käyneet venäjällä ja thaimaassa panemassa huo*ria. Ei maistu seksi miltään tavis suominaisen kanssa kun ovat tottuneet alati vaihtuviin hyvin kauniisiin ja seksuaalisesti agressiivisiin naisiin.
Onko hellyyttä ja halauksia muuta kuin sängyssä hipsuttelua muutama sekunti.
Miksei ap vastaa mitään näihin kehoituksiin mennä seksuaaliterapeutille? Jos haluat ratkaista ongelman, niin tuo on se oikea osoite.
Uskon että ap:n herätti nyt se että ollaan ihan oikeasti menossa naimisiin. Hyvä että huomasit nyt ettei seksi toimi. Uskon että se toimii jonkun toisen kanssa. Väljähtynyttä suhdetta, jossa seksi ei toimi enää, ei kannata hädissään paikata naimisiinmenolla tai lasten tekemisellä. Jos niin tekee, on lapsilla kohta oleva rikkinäinen koti, ja sinä yyhoona etsimässä sitä miestä joka saisi sinut syttymään arjen keskellä.
Itsellä on ollut niin, että jos alkaa tulla ongelmia seksin haluamisessa/siitä nauttimisessa, se tarkoittaa sitä, että on suhteessa on joitakin muita asioita, jotka vaivaa. Ongelman syy ei ole siis seksissä itsessään, vaan ongelma vain ilmenee mm. sillä tavalla. Itsellä ei myöskään seksihalut lähde ihan pienestä, niin että suhteen ongelmat alkavat olla siinä vaiheessa jo aika isoja. Tuo on varmaan aika yksilöllisestä, kuinka pienet asiat vaikuttaa?
Eli onko sulla kuitenkin siellä takana muita ongelmia? Onko todella niin, että muuten suhteenne TUNTUU susta hyvältä. Toisinaan ihmiset vieraantuvat tunteistaan. Hiljenny kuulostelemaan, mikä susta oikeasti tuntuu miltäkin, teidän suhteessa tai muutenkin elämässä. Seksi ei ole mikään erillinen asia suhteessa. Tavallisimman kai seksiongelmat ovat ongelmia jossain muussa asiassa? Seksi on herkkä ja intiimi elämänalue, jossa ongelma sitten tulee ilmi.
Lisäkssi lääkärikäytiä ja terapeuttia onkin jo ehdotettu. Hormoniehkäisystä myöskään ei ole siis kyse, mikä myös tuli mieleen. Entä syötkö jotain muita lääkkeillä ? Esim. masennuslääkkeillähän voi olla tuollaista haittavaikutuksena. Ja myös kilpirauhasen vajaatoiminta voi viedä ilmeisesti seksihalut.
Kiva varmaan miehelle... Itsekin haluaisin olla naimissa miehen kanssa, joka ajattelisi minusta noin: "no, eipä tuo vaimo ole kummoinen, mutta onneksi voi vetää käteen".