Lue keskustelun säännöt.
Mielipiteitä parisuhteen tilasta
26.01.2019 |
Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä yli 10v. Lapsiakin on siunaantunut kolme, joista nuorin vielä melko pieni.
Muutama viime vuosi meillä on mennyt mielestäni huonommin. Vaikeaa oli myös suhteen alkuaikoina ja oikeastaan kaikkien näiden vuosien aikana aika ajoin, mutta eri tavalla. Muutamaan viimeiseen vuoteen minun kiinnostukseni esim seksiin on loppunut melkeinpä täysin. Se mielestäni antaa selkeän viestin, että suhteella ei mene hyvin.
Mies ei itse ota asiaa puheeksi, eikä edes tee alotteita, mutta jos itse otan, niin hän kertoo vaan olevansa loukkaantunut siitä kun minä en halua, ja kaikki olisi hyvin, jos minä vaan haluaisin seksiä. Se olisi hänen mielestään ratkaisu kaikkiin ongelmiin, hän ei edes halua miettiä syitä siihen miksi ylipäänsä olen haluton.
Mutta meillä ei myöskään ole mitään muutakaan läheisyyttä. Miestä ei kiinnosta esim katsoa minun kanssa yhdessä TV:tä tai elokuvia iltaisin lasten mentyä nukkumaan, katsoo aina urheilya joko omassa työhuoneessaan tai sitten keittiön pöydän ääressä kuulokkeet korvilla muita omia ohjelmiaan. Ei siis voi edes istua vieressäni sohvalla. Ymmärrän sen, että ei ole kiinnostunut minun ohjelmistani, mutta toisaalta ei ehdota katsottavaksi mitään omia ohjelmiaankaan. Jos itse jotain ehdotan, niin hän jotenkin sivuuttaa aiheen, ei reagoi, jatkaa omien ohjelmiensa katsomista omalta koneeltaan keittiön pöydän ääressä, jossa en varmasti voi katsoa niitä hänen kanssaan.
Emme ikinä tee mitään yhdessä kodin ulkopuolella. Emme käy ”treffeillä” leffassa, syömässä ravintolassa tai missään muuallakaan yhdessä. Jos joskus meitä pyydetään jonnekin yhdessä, niin mies viettää aikaa omien kavereidensa kanssa ja jos alkoholia on tarjolla, hän juo aina liikaa. En sen takia edes mielelläni lähde hänen kanssaan minnekään juhliin. Jos joskus ehdotan että tekisimme jotain ilman lapsia, mies taas ohittaa asian. Ei reagoi ehdotukseeni oikein millään tavalla.
Kotitöistä riitelemme ainakin viikottain, miestä ei oikein huvita tehdä mitään. Riidat ovat välillä suorastaan naurettavia. On aivan kuin jonkun teinin kanssa riitelystä. Mies olettaa että otan päävastuun lapsista ja kodista, ja hän osallistuu silloin kun sattuu olemaan sillä tuulella. Ei hoida osuuttaan kuin riidan jälkeen ja se on tosi raskasta minulle.
Olen miettinyt viime aikoina myös eroa. Mies ei halua terapiaan, ja minua ärsyttää se että hänellä ei itsellä ole mitään aikomusta kuitenkaan muuttaa mitään tai ylipäänsä halua edes keskustella asioista. Ilmeisesti ei halua erota lasten takia. Sama meno saattaa siis jatkua vielä vuosia ja vuosia, jos se on miehestäni kiinni. Itselläni hajoaa vaan pää tähän, ja ahdistaa ja tulen surulliseksi kun tiedän että parisuhde voisi antaa tosi paljon enemmän.
Onko kellään ollut samanlaisia ajatuksia tai minkälaisia ajatuksia tämä tekstini herättää?
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Kamala tilanne.
Suosittelen, että kerrot tästä asiasta ystävillesi ja mielellään vanhemmillesi jos olette hyvissä väleissä. Tällä vältät sen, että mies mustamaalaa sinua lähipiirille. Jostain syystä naisten pitäisi edelleen olla kiitollisia siitä, että mies käy töissä eikä ole väkivaltainen, tasa-arvon vaatiminen kotona on kohtuutonta.
Sitten selität ihan rauhallisesti miehellesi, että joko menette terapiaan, tai eroatte. Mieti etukäteen mitä sanot ja koita käyttää sanoja, jotka eivät suoraan syytä miestäsi (esim. "olen väsynyt, koska huolehdin x,y z, en jaksa enää hoitaa kotia ja lapsia yksin" sen sijaan että syytät miestä siitä ettei hän osallistu mihinkään). Koita itse pystyä rakentavalla kannalla, ettei miehesi pääse heti puolustautumaan ja sitä kautta ulos tilanteesta.
Seksin puutteella mies vierittää nyt syyn sinun niskoillesi. Aivan naurettavaa, ei kukaan halua seksiä ihmisen kanssa jonka hylkäämäksi on jokapäiväsessä elämässä tullut. On nyt miehesti tehtävä tehdä tekojen kautta sinulle selväksi, että hän on sitoutunut sinuun ja kantaa vastuunsa kumppaninasi ja lastesi isänä. Todella lapsellista kiukutella seksin puutteen takia.
Tämä on muuten taas hyvä esimerkki siitä, miten naiset päätyvät tekemään emotionaalista työtä suhteessa. Tässäkin tilanteessa mies vain kieltäytyy hakemasta ratkaisua tilanteeseen jonka on itse aiheuttanut ja naisen hommaksi jää yrittää korjata parisuhde.
Miksi miehet eivät halua löytää ratkaisua ikävään tilanteeseen? Eivätkö miehet tunnetusti ole juuri ratkaisukeskeisiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kamala tilanne.
Suosittelen, että kerrot tästä asiasta ystävillesi ja mielellään vanhemmillesi jos olette hyvissä väleissä. Tällä vältät sen, että mies mustamaalaa sinua lähipiirille. Jostain syystä naisten pitäisi edelleen olla kiitollisia siitä, että mies käy töissä eikä ole väkivaltainen, tasa-arvon vaatiminen kotona on kohtuutonta.
Sitten selität ihan rauhallisesti miehellesi, että joko menette terapiaan, tai eroatte. Mieti etukäteen mitä sanot ja koita käyttää sanoja, jotka eivät suoraan syytä miestäsi (esim. "olen väsynyt, koska huolehdin x,y z, en jaksa enää hoitaa kotia ja lapsia yksin" sen sijaan että syytät miestä siitä ettei hän osallistu mihinkään). Koita itse pystyä rakentavalla kannalla, ettei miehesi pääse heti puolustautumaan ja sitä kautta ulos tilanteesta.
Seksin puutteella mies vierittää nyt syyn sinun niskoillesi. Aivan naurettavaa, ei kukaan halua seksiä ihmisen kanssa jonka hylkäämäksi on jokapäiväsessä elämässä tullut. On nyt miehesti tehtävä tehdä tekojen kautta sinulle selväksi, että hän on sitoutunut sinuun ja kantaa vastuunsa kumppaninasi ja lastesi isänä. Todella lapsellista kiukutella seksin puutteen takia.
Tämä on muuten taas hyvä esimerkki siitä, miten naiset päätyvät tekemään emotionaalista työtä suhteessa. Tässäkin tilanteessa mies vain kieltäytyy hakemasta ratkaisua tilanteeseen jonka on itse aiheuttanut ja naisen hommaksi jää yrittää korjata parisuhde.