Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vastaa rehellisesti, oletko koskaan kiusannut ketään?
24.01.2019 |
Ja muista, että kiusaaminen voi myös tapahtua täällä netissä, eli jos olet haukkunut jotain vaikka anonyyminä, on se myös kiusaamista. Tai jos olet kouluaikoina jättänyt yhden lapsen/nuoren porukan ulkopuolelle, olet silloin kiusannut häntä. Tai jos olet levittänyt perättömiä juoruja tai juoruja, joiden todenperää et tiedä.
Kadutko jälkikäteen kiusaamista ja oletko pyytänyt anteeksi tai pyytäisitkö, jos näkisit kiusatun nykypäivänä?
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon antanut takaisin. En laske sitä kiusaamiseksi. Jos olen eri mieltä ja toisen mielipide on tyhmä, haukun hänet tyhmäksi. Tai jos joku aiheuttaa mulle vahinkoa, eikä korvaa sitä, sit voin kiusata kanssa jne.
Jos et kerran laske tuota kiusaamiseksi, miksi edes otat asian esille? Sitten vielä viimeisessä lauseessa kutsut toimintaasi suoraan kiusaamiseksi. Ei vakuuta.
En siis vastusta sitä, että kiusaajille tms. paskiaisille antaa samalla mitalla takaisin, mutta "Jos olen eri mieltä ja toisen mielipide on tyhmä, haukun hänet tyhmäksi" kuulostaa aika hatarasti perustellulta.
Siksi lasken sen kiusaamiseksi, että siitä tulee kuitenkin vastapuolelle ikävä olo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rehellisesti voin sanoa, että ketään en ole kiusannut.
En ole koskaan kiusannut ketään. Paitsi tietenkin veljeäni, mutta en laske sisarusten välistä nahistelua kiusaamiseksi.
Kyllä ateisti kiusaa Jumalaa koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kiusannut ala-asteella vähän aikaa yhtä tyttöä.
Olen myös sanonut tällä palstalla joillekin asioita suoraan, en kuitenkaan hauku.
Minua on myös kiusattu sekä koulussa että työpaikalla.
On tosi tekopyhää väittää, ettei ole koskaan kiusannut ketään. Melkein kaikki on kiusanneet joskus, ainakin härnänneet, sanoneet pahasti toiselle, vähätelleet toisen tunteita jne. Jos tosi laajasti määritellään kiusaaminen, niin sitten ihan kaikki ihmiset on joskus elämänsä aikana syyllistyneet siihen, samoin kuin valehteluun, jota myös jokainen tekee.
Kaikki EIVÄT kiusaa tai valehtele. Älä yritä normalisoida omaa huonouttasi.
Sorry, ei mene tekopyhä väitteesi läpi. Juuri tuolla huudetulla kommentillasi kiusaat ja ärsytät tahallasi. Taidat olla se pahin kiusaaja ihan itse.
On aivan yleistä, että kiusaajat vähättelee tekojaan ja luulevat voivansa määrittää toisen kokemukset.
Juttusi on taas väärässä suunnassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mua ollaan veemäisii,niin mäkin oon eli olen kiusanut silti oon anteeksi pyytänyt..
Kiusaisin ala-asteella. Kaduttaa ja joskus 20v+ ahdisti tosi paljon. Yritin selvittää mitä tyypille kuuluu ja lähetin 2 anteeksipyyntökirjettä. Toivottavasti se ihminen on minun jälkeeni saanut elämäänsä ihmisiä jotka auttoivat korjaamaan sitä mitä minä rikoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan kiusannut ketään. Paitsi tietenkin veljeäni, mutta en laske sisarusten välistä nahistelua kiusaamiseksi.
Olisi syytä laskea. Tutkitusti sisaruksen kiusaamaksi joutuminen on tarumatisoivampaa kuin koulukiusaaminen.
Saatana on kiusaaja ja voi mennä sinuun. Kiusaa Jumalaa kauttasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen miettinyt tuota porukan ulkopuolelle jättämistä, onko joku niistä seinänvierustalla seisojista kokenut, että olen kiusannut.
Minulla oli ihan pienestä pari kaveria, joiden kanssa mentiin kerhoon ja kouluun ja samaan lukioon, vasta sen jälkeen lähdettiin omille poluille.
Olin arka tutustumaan vieraisiin, enkä varmasti pyytänyt ketään seinänviereltä porukkaan, en myöskään keksinyt mitään sanottavaa muille kuin niille, joiden kanssa olin saman hiekkalaatikon santaa syönyt, heidän kanssa olin kyllä puhelias ja rohkea.
Eli ehkä joku kokee, että olen kiusannut, mutta ehkä olen hirveä ihminen, mutta keskenkasvuisilla taidoillani en ole parempaan pystynyt, tietoisesti en ketään ole syrjinyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan kiusannut ketään. Paitsi tietenkin veljeäni, mutta en laske sisarusten välistä nahistelua kiusaamiseksi.
Olisi syytä laskea. Tutkitusti sisaruksen kiusaamaksi joutuminen on tarumatisoivampaa kuin koulukiusaaminen.
Nahistelu, kiusoittelu, kilvoittelu, joka on vastavuoroista eikä pyri vahingoittamiseen, ei ole kiusaamista. Kiusaamistakin sisarussuhteissa esiintyy ja se voi olla todella, todella hajottavaa, mutta kaikki sisarusten välinen kahnaus tai härnäys ei ole kiusaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen sen verran ehkä kiusannut, että joskus jätin alakoulussa ulkopuolelle erään tytön. Tarkemmin sanottuna olin sellaisessa porukassa joka teki tätä, mutta itse en koskaan sanonut hänelle mitään pahaa. Välillä yritin myös hänen kanssaan olla. En tiedä onko tämä sitten kiusaamista. Koskaan en ole kenellekään sanonut mitään pahaa ja myöhemmin olen sitten ollut itse se kiusattu ja yksinäinen. Omatunto melko puhdas.
Kiusaan esimiestäni, yleensä siksi, että hän hankaloittaa minun työtäni ja joskus ihan huvin vuoksi. Toki tilanne on sama myös toisin päin. Työtehtävämme menevät pahasti ristiin eikä tämä esimies-alais-suhde ole millään lailla tarkoituksenmukainen, vaan minä sijoitun organisaatiossamme väärään lokeroon. Olemme yleensä myös ihan sovussa ja oikeastaan taidamme olla ystäviä keskenämme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole kiusannut. Ollut kiusattu ja hyväksikäytetty monessa mielessä. Olen suhteessa miehen kanssa, joka on ollut kiusaaja. Jälkikäteen ollut pahoillaan ja aikuisiällä sopinut asioista näiden kiusattujen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan kiusannut ketään. Paitsi tietenkin veljeäni, mutta en laske sisarusten välistä nahistelua kiusaamiseksi.
Olisi syytä laskea. Tutkitusti sisaruksen kiusaamaksi joutuminen on tarumatisoivampaa kuin koulukiusaaminen.
Nahistelu, kiusoittelu, kilvoittelu, joka on vastavuoroista eikä pyri vahingoittamiseen, ei ole kiusaamista. Kiusaamistakin sisarussuhteissa esiintyy ja se voi olla todella, todella hajottavaa, mutta kaikki sisarusten välinen kahnaus tai härnäys ei ole kiusaamista.
Entä sitten? Ei kaikki koulussa tapahtuva nahistelu ja kiusoittelu ole kiusaamista. Silti tässäkin ketjussa se lasketaan kiusaamiseksi.
Olen ajatellut, etten koskaan ole ollut kiusaaja enkä kiusattu, mutta voin olla väärässä, koska lapsena ei, varsinkaan porukassa, osanut ajatella, miltä toisesta tuntuu. Olin esimerkiksi 7-vuotiaana mukana lapsilaumassa, joka huuteli ohikulkevalle Keijo-pojalle, joka tuli parturista tukka hyvin lyhyeksi leikattuna: "Kettu mulipää, Kettu mulipää!" Ei kuulosta kovin hirveältä, ellei sitten mainittu Keijo ollut jatkuvasti porukan mollauksen kohteena.
Myös nuorin veljemme on voinut kokea kiusaamisena sen kun olemme mielestämme hyväntahtoisesti naureskelleet hänen kiinnostuksensa kohteille. Se oli aika jatkuvaa. Jotenkin vaan tuntui, että hänen kustannuksellaan saa pilailla. Pitää kai kysyä, miten hän sen koki, ja pyytää anteeksi.
Mielestäni kiusaamista on se, että joku otetaan silmätikuksi ja häntä kohdellaan huonosti toistuvasti. Ei se, että yksi anonyymi haukkuu toista anonyymiä tyhmäksi vauvapalstalla, ole kiusaamista. Ilkeää on kyllä, jos joku kertoo vaikeasta ongelmastaan, ja siihen reagoidaan tyyliin "olet surkea äiti", "jäikö lääkkeet ottamatta", "näinkö teillä Porvoossa" tms. Noin kirjoittavat on ehkä tosielämässä kiusaajia. Oletteko?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan kiusannut ketään. Paitsi tietenkin veljeäni, mutta en laske sisarusten välistä nahistelua kiusaamiseksi.
Olisi syytä laskea. Tutkitusti sisaruksen kiusaamaksi joutuminen on tarumatisoivampaa kuin koulukiusaaminen.
Jaa no ehkä joissakin perheissä onkin. Varmaan riippuu minkä tyyppistä kiusaamista ja millaiset välit muuten on. Meillä se oli aina leikkimielistä ja hyväntahtoista ja jos joskus vahingossa mentiin liian pitkälle että toiselle oikeasti tuli paha mieli niin aina pyydettiin ja annettiin anteeksi. Meillä on aina ollut kaikista tappeluista huolimatta hyvät välit. Ollaan aina myös pidetty toistemme puolia, autettu ja kannustettu toisiamme, kerrottu asioita joita ei olla uskallettu kenellekään muulle kertoa ja sitten taas tapeltu. Veli on aina ollut mulle tärkein ihminen maailmassa ja tiedän että se rakkaus on ihan molemminpuolista. Joten ei, en pidä tällaista sisarusten välistä kiusaamista kiusaamisena. Se on sisarrakkautta.
Peruskoulussa kiusasin ja mua kiusattiin. Sillon oli hirveesti kiusaamista, tosi huono meininki. Lukiossa sai olla rauhassa, mutta armeijassa taas simputettiin ja itsekin vuorostani simputin.
En ole kyllä kaivannut niitä aikoja.
Meinasin vastata, että ei, en tietenkään ole kiusannut toista mutta luettuani kommentteja mieleen palasi miten isoveljen kanssa kiusattiin pikkuveljeä ja pikkuveljen kanssa isoveljeä. Kyllä veljetkin kiusasivat minua, että osansa saivat kaikki tasapuolisesti.
Lapsena, alle kouluikäisenä, kiusasin yhtä samassa pihapiirissä asuvaa vuotta vanhempaa tyttöä. Hän pelkäsi likimain kaikkea, ei uskaltanut mitään, itki likimain kaikesta eikä oikein osannutkaan mitään. Talvella tehtiin naapuruston lapsien kanssa lumesta pihakalliolle "kiipeilyseinä", ihan helpot rappuset mutta ei tuo tyttö uskaltanut ja alkoi sitten itkemään kun minä kiipesin ylös enkä jäänyt hänen kanssaan alas. Kesällä ei uskaltanut maistaa suolaheinää, ei hypätä keinusta (alla pehmeää hiekkaa), ei ottaa muurahaishappoa heinälle, ei oikeastaa mitään, mitä me muut lapset teimme... ja mua nauratti ja taisin lällätelläkin. En tiedä olisiko kiusaaminen pahentunut vai loppunut aikanaan iän myötä mutta onneksi se loppui lyhyeen kun me muutimme toisaalle.
Nyt aikuisena ei tulis mieleenkään nauraa ja lällätellä jos joku ei jotain uskalla tai osaa. Yläasteella/lukiossa/korkeakoulussa pyrin niiden kaveriksi, jotka muutoin olivat välituntisin yksin. . Tuo naapurilapsi, jolle aikanaan olin ilkeä, on teini-iästä asti ollut kaverini. Tavattiin vuosien jälkeen yhden kaverin kautta ja muisteltiin niitä kivoja leikkejä mitä meillä lapsena oli.
Alue: Aihe vapaa
En ole kiusannut, tai no yksi juttu oli. Olin 16 ja yksi poika antoi kirjeen jossa luki, että alatko mun kaa? Jos alat, niin soita. Oli perjantai, mietin viikonlopun mutta en soittanut. Kerroin parhaalle kavereilleni asiasta ja meitä vähän hymyilytti, poikaa nolotti. Se oli ihanaa aikaa. Mutta sitä ennen, koko ala-asteen olin ollut kiusattu. Olin pieni, laiha ja ujo. Oman luokkani tytöt ja pojat kiusasivat, muutamaa lukuunottamatta. Muistavatkohan vielä?