Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Vastaa rehellisesti, oletko koskaan kiusannut ketään?

Vierailija
24.01.2019 |

Ja muista, että kiusaaminen voi myös tapahtua täällä netissä, eli jos olet haukkunut jotain vaikka anonyyminä, on se myös kiusaamista. Tai jos olet kouluaikoina jättänyt yhden lapsen/nuoren porukan ulkopuolelle, olet silloin kiusannut häntä. Tai jos olet levittänyt perättömiä juoruja tai juoruja, joiden todenperää et tiedä.

Kadutko jälkikäteen kiusaamista ja oletko pyytänyt anteeksi tai pyytäisitkö, jos näkisit kiusatun nykypäivänä?

Kommentit (40)

Vierailija
1/40 |
24.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voin rehellisesti sanoa että en ole koskaan kiusannut ketään. Never.

Paitsi pikkuveljeä n. 10 vuotiaana.

Minua on kyllä kiusattu, ehkä siinä syy.

Vierailija
2/40 |
24.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oon antanut takaisin. En laske sitä kiusaamiseksi. Jos olen eri mieltä ja toisen mielipide on tyhmä, haukun hänet tyhmäksi. Tai jos joku aiheuttaa mulle vahinkoa, eikä korvaa sitä, sit voin kiusata kanssa jne.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/40 |
24.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen kiusannut. Olen saanut siitä tuomionkin.

Vierailija
4/40 |
24.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen. Kyllä kadun. Minua on myös kiusattu.

Vierailija
5/40 |
24.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ala asteella 7 ikäisenä oli sellaista. Näin jälkikäteen se oli vaikeeta aikaa kun vanhemmat riitelivät ikävuodet 1-9.

Vierailija
6/40 |
24.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen joskus lapsena, kavereiden kanssa "härnättiin" joskus muutamaa tyyppiä. Ei sitä silloin edes tajunnut mitä tekee, mutta jälkeenpäin kadutti. Muakin kyllä kiusattiin sitten myöhemmin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/40 |
24.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan rehellisesti suurin osa ihmisistä vastaa, että ei ole koskaan kiusannut. Yhtä moni vastaa, että itseä on kiusattu.

Tää on vähän epätasapainossa oleva yhtälö. Vai voisiko olla niin, että lapsi/nuori kokee voimakkaasti tuon kiusatuksi joutumisen, mutta sujuvasti unohtaa osallistuneensa silmienpyörittelyyn, hihittelyyn, välttelyyn... kun se "yks urpå" on tullut lähettyville...?

Vierailija
8/40 |
24.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ole. Miksi haluaisin tehdä jollekin pahaa? Kaippa se johtuu siitä, että minua on rakastettu ja arvostettu. Arvostan myös itse itseäni. Elämä on mennyt hyvin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/40 |
24.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tyhmänä 8-vuotiaana yhden kerran. Olen katunut siitä lähtien. Olin lapsi, mutta se ei ole mikään puolustus.

Vierailija
10/40 |
24.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen. Seiskaluokalla yhtä tyttöä kiusattiin, ja mä osallistuin/hyväksyin sen, koska en itse halunnut olla kiusattu. Nykyään on hirveän huono omatunto siitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/40 |
24.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen kiusannut ala-asteella vähän aikaa yhtä tyttöä.

Olen myös sanonut tällä palstalla joillekin asioita suoraan, en kuitenkaan hauku.

Minua on myös kiusattu sekä koulussa että työpaikalla.

On tosi tekopyhää väittää, ettei ole koskaan kiusannut ketään. Melkein kaikki on kiusanneet joskus, ainakin härnänneet, sanoneet pahasti toiselle, vähätelleet toisen tunteita jne. Jos tosi laajasti määritellään kiusaaminen, niin sitten ihan kaikki ihmiset on joskus elämänsä aikana syyllistyneet siihen, samoin kuin valehteluun, jota myös jokainen tekee.

Vierailija
12/40 |
24.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä, kiusasin 9-luokalla luokan ujoa poikaa. Syy oli se, että itseäni kiusattiin ala-asteen ajan, ja yleensähän kiusatut alkavat itse kiusaamaan myöhemmin. Jotenkin ajattelin olevani nyt ”korkeammalla tasolla” ja oikeutettu kiusaamaan, kun olen joskus joutunut kokemaan samaa. Jälkeenpäin tietysti kadutti ja olen tämän pojan nähnyt baarissa nyt aikuisena ja tarjonnut muutaman juoman. Tiedän, ettei ne juomat korvaa tekemiäni asioita ja mahdollisia traumoja, mutta ainakin olen pyytänyt, ja jopa saanut anteeksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/40 |
24.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen kiusannut ala-asteella vähän aikaa yhtä tyttöä.

Olen myös sanonut tällä palstalla joillekin asioita suoraan, en kuitenkaan hauku.

Minua on myös kiusattu sekä koulussa että työpaikalla.

On tosi tekopyhää väittää, ettei ole koskaan kiusannut ketään. Melkein kaikki on kiusanneet joskus, ainakin härnänneet, sanoneet pahasti toiselle, vähätelleet toisen tunteita jne. Jos tosi laajasti määritellään kiusaaminen, niin sitten ihan kaikki ihmiset on joskus elämänsä aikana syyllistyneet siihen, samoin kuin valehteluun, jota myös jokainen tekee.

Kaikki EIVÄT kiusaa tai valehtele. Älä yritä normalisoida omaa huonouttasi.

Vierailija
14/40 |
24.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ole.

Tiesin kyllä tarkkaan ne hetket, jolloin oletettiin, että olisin koulussa vaikkapa sulkenut jonkun vähemmän suositun pois. Mutta en tehnyt sitä, vaikka tunsin katseet selässäni ja otin riskin tulla itse sosiaalisesti syrjityksi, jopa kiusatuksi.

En halunnut kohdella ketään niin.

Olin itse aika suosittu tästä huolimatta. Tänäkin päivänä haluan moikata kunnolla vastaantullessa myös niitä sorsitutka.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/40 |
24.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ala-asteella minua kiusattiin aika rankasti. Muutimme sitten vanhempieni työn perässä toiselle puolelle Suomea ja vaihdoin siis koulua. Uudessa koulussa päätin ottaa uudenlaisen roolin, koska pelkäsin kiusatuksi tulemista. En ulospäin näkyvästi kiusannut, mutta keräsin ympärilleni kaveriporukan ja pomotimme yhdessä muutamaa muuta. Siis viidennellä luokalla. Emme siis ketään haukkuneet ja itkettäneet, vaan teimme sen tyttömäiseen tapaan kiusaten, jättämällä porukan ulkopuolelle ja lupaamalla ensin jotain, ja sitten pettämällä lupauksen täysin etukäteen harkitusti. Anteeksi kaikille!

Yläasteella olin jo täysin hevosharrastuksen lumoissa, joten kaikki nuo ihmissuhdedraamat jäivät täysin toissijaiseksi.

Vierailija
16/40 |
24.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen kiusannut, mutta minua ei ole koskaan kiusattu. Ala-asteella, ehkä kuudennella luokalla, menin pöljänä mukaan hetkellisesti erään tytön kiusaamiseen, mutta tajusin typeryteni nopeasti ja lopetin sen myös muiden osalta. Olen aika vahva jo lapsena ja sain tilanteen käännettyä mahdollisimman hyväksi ja kiusaajien pyytämään anteeksi. Pari vuotta sen jälkeen meistä tuli hyvät ystävät.

Sen jälkeen en ole kiusannut. Tai täällä av:lla olen muutaman kerran kirjoittanut jollekin vääntäjälle aika ikävästi. N44

Vierailija
17/40 |
24.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kiusannut ala-asteella vähän aikaa yhtä tyttöä.

Olen myös sanonut tällä palstalla joillekin asioita suoraan, en kuitenkaan hauku.

Minua on myös kiusattu sekä koulussa että työpaikalla.

On tosi tekopyhää väittää, ettei ole koskaan kiusannut ketään. Melkein kaikki on kiusanneet joskus, ainakin härnänneet, sanoneet pahasti toiselle, vähätelleet toisen tunteita jne. Jos tosi laajasti määritellään kiusaaminen, niin sitten ihan kaikki ihmiset on joskus elämänsä aikana syyllistyneet siihen, samoin kuin valehteluun, jota myös jokainen tekee.

Kaikki EIVÄT kiusaa tai valehtele. Älä yritä normalisoida omaa huonouttasi.

Sorry, ei mene tekopyhä väitteesi läpi. Juuri tuolla huudetulla kommentillasi kiusaat ja ärsytät tahallasi. Taidat olla se pahin kiusaaja ihan itse.

Vierailija
18/40 |
24.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ihan rehellisesti suurin osa ihmisistä vastaa, että ei ole koskaan kiusannut. Yhtä moni vastaa, että itseä on kiusattu.

Tää on vähän epätasapainossa oleva yhtälö. Vai voisiko olla niin, että lapsi/nuori kokee voimakkaasti tuon kiusatuksi joutumisen, mutta sujuvasti unohtaa osallistuneensa silmienpyörittelyyn, hihittelyyn, välttelyyn... kun se "yks urpå" on tullut lähettyville...?

En ole osallistunut tällaiseenkaan, olin mielummin yksin kotona lukemassa kirjoja, kun osallistuin siihen mitä tyttöporukat tekivät koulun ulkopuolella. Se pakollinen kouluaika oli jo ihan tarpeeksi raskasta.

Olen samanlainen ihminen myös näin vanhempana.

Mielestäni kommenttisi kertoo jotain sinusta.

Vierailija
19/40 |
24.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Oon antanut takaisin. En laske sitä kiusaamiseksi. Jos olen eri mieltä ja toisen mielipide on tyhmä, haukun hänet tyhmäksi. Tai jos joku aiheuttaa mulle vahinkoa, eikä korvaa sitä, sit voin kiusata kanssa jne.

Jos et kerran laske tuota kiusaamiseksi, miksi edes otat asian esille? Sitten vielä viimeisessä lauseessa kutsut toimintaasi suoraan kiusaamiseksi. Ei vakuuta.

En siis vastusta sitä, että kiusaajille tms. paskiaisille antaa samalla mitalla takaisin, mutta "Jos olen eri mieltä ja toisen mielipide on tyhmä, haukun hänet tyhmäksi" kuulostaa aika hatarasti perustellulta.

Vierailija
20/40 |
24.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen kiusannut ala-asteella vähän aikaa yhtä tyttöä.

Olen myös sanonut tällä palstalla joillekin asioita suoraan, en kuitenkaan hauku.

Minua on myös kiusattu sekä koulussa että työpaikalla.

On tosi tekopyhää väittää, ettei ole koskaan kiusannut ketään. Melkein kaikki on kiusanneet joskus, ainakin härnänneet, sanoneet pahasti toiselle, vähätelleet toisen tunteita jne. Jos tosi laajasti määritellään kiusaaminen, niin sitten ihan kaikki ihmiset on joskus elämänsä aikana syyllistyneet siihen, samoin kuin valehteluun, jota myös jokainen tekee.

Itse näen asian niin, että enemmistö ei kiusaa. Sen sijaan enemmistö mahdollistaa kiusaamisen, antaa sen vaan tapahtua.