Vastaa rehellisesti, oletko koskaan kiusannut ketään?
Ja muista, että kiusaaminen voi myös tapahtua täällä netissä, eli jos olet haukkunut jotain vaikka anonyyminä, on se myös kiusaamista. Tai jos olet kouluaikoina jättänyt yhden lapsen/nuoren porukan ulkopuolelle, olet silloin kiusannut häntä. Tai jos olet levittänyt perättömiä juoruja tai juoruja, joiden todenperää et tiedä.
Kadutko jälkikäteen kiusaamista ja oletko pyytänyt anteeksi tai pyytäisitkö, jos näkisit kiusatun nykypäivänä?
Kommentit (40)
Oon antanut takaisin. En laske sitä kiusaamiseksi. Jos olen eri mieltä ja toisen mielipide on tyhmä, haukun hänet tyhmäksi. Tai jos joku aiheuttaa mulle vahinkoa, eikä korvaa sitä, sit voin kiusata kanssa jne.
Olen kiusannut. Olen saanut siitä tuomionkin.
Olen. Kyllä kadun. Minua on myös kiusattu.
Ala asteella 7 ikäisenä oli sellaista. Näin jälkikäteen se oli vaikeeta aikaa kun vanhemmat riitelivät ikävuodet 1-9.
Olen joskus lapsena, kavereiden kanssa "härnättiin" joskus muutamaa tyyppiä. Ei sitä silloin edes tajunnut mitä tekee, mutta jälkeenpäin kadutti. Muakin kyllä kiusattiin sitten myöhemmin.
Ihan rehellisesti suurin osa ihmisistä vastaa, että ei ole koskaan kiusannut. Yhtä moni vastaa, että itseä on kiusattu.
Tää on vähän epätasapainossa oleva yhtälö. Vai voisiko olla niin, että lapsi/nuori kokee voimakkaasti tuon kiusatuksi joutumisen, mutta sujuvasti unohtaa osallistuneensa silmienpyörittelyyn, hihittelyyn, välttelyyn... kun se "yks urpå" on tullut lähettyville...?
En ole. Miksi haluaisin tehdä jollekin pahaa? Kaippa se johtuu siitä, että minua on rakastettu ja arvostettu. Arvostan myös itse itseäni. Elämä on mennyt hyvin.
Tyhmänä 8-vuotiaana yhden kerran. Olen katunut siitä lähtien. Olin lapsi, mutta se ei ole mikään puolustus.
Olen. Seiskaluokalla yhtä tyttöä kiusattiin, ja mä osallistuin/hyväksyin sen, koska en itse halunnut olla kiusattu. Nykyään on hirveän huono omatunto siitä.
Olen kiusannut ala-asteella vähän aikaa yhtä tyttöä.
Olen myös sanonut tällä palstalla joillekin asioita suoraan, en kuitenkaan hauku.
Minua on myös kiusattu sekä koulussa että työpaikalla.
On tosi tekopyhää väittää, ettei ole koskaan kiusannut ketään. Melkein kaikki on kiusanneet joskus, ainakin härnänneet, sanoneet pahasti toiselle, vähätelleet toisen tunteita jne. Jos tosi laajasti määritellään kiusaaminen, niin sitten ihan kaikki ihmiset on joskus elämänsä aikana syyllistyneet siihen, samoin kuin valehteluun, jota myös jokainen tekee.
Kyllä, kiusasin 9-luokalla luokan ujoa poikaa. Syy oli se, että itseäni kiusattiin ala-asteen ajan, ja yleensähän kiusatut alkavat itse kiusaamaan myöhemmin. Jotenkin ajattelin olevani nyt ”korkeammalla tasolla” ja oikeutettu kiusaamaan, kun olen joskus joutunut kokemaan samaa. Jälkeenpäin tietysti kadutti ja olen tämän pojan nähnyt baarissa nyt aikuisena ja tarjonnut muutaman juoman. Tiedän, ettei ne juomat korvaa tekemiäni asioita ja mahdollisia traumoja, mutta ainakin olen pyytänyt, ja jopa saanut anteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Olen kiusannut ala-asteella vähän aikaa yhtä tyttöä.
Olen myös sanonut tällä palstalla joillekin asioita suoraan, en kuitenkaan hauku.
Minua on myös kiusattu sekä koulussa että työpaikalla.
On tosi tekopyhää väittää, ettei ole koskaan kiusannut ketään. Melkein kaikki on kiusanneet joskus, ainakin härnänneet, sanoneet pahasti toiselle, vähätelleet toisen tunteita jne. Jos tosi laajasti määritellään kiusaaminen, niin sitten ihan kaikki ihmiset on joskus elämänsä aikana syyllistyneet siihen, samoin kuin valehteluun, jota myös jokainen tekee.
Kaikki EIVÄT kiusaa tai valehtele. Älä yritä normalisoida omaa huonouttasi.
En ole.
Tiesin kyllä tarkkaan ne hetket, jolloin oletettiin, että olisin koulussa vaikkapa sulkenut jonkun vähemmän suositun pois. Mutta en tehnyt sitä, vaikka tunsin katseet selässäni ja otin riskin tulla itse sosiaalisesti syrjityksi, jopa kiusatuksi.
En halunnut kohdella ketään niin.
Olin itse aika suosittu tästä huolimatta. Tänäkin päivänä haluan moikata kunnolla vastaantullessa myös niitä sorsitutka.
Ala-asteella minua kiusattiin aika rankasti. Muutimme sitten vanhempieni työn perässä toiselle puolelle Suomea ja vaihdoin siis koulua. Uudessa koulussa päätin ottaa uudenlaisen roolin, koska pelkäsin kiusatuksi tulemista. En ulospäin näkyvästi kiusannut, mutta keräsin ympärilleni kaveriporukan ja pomotimme yhdessä muutamaa muuta. Siis viidennellä luokalla. Emme siis ketään haukkuneet ja itkettäneet, vaan teimme sen tyttömäiseen tapaan kiusaten, jättämällä porukan ulkopuolelle ja lupaamalla ensin jotain, ja sitten pettämällä lupauksen täysin etukäteen harkitusti. Anteeksi kaikille!
Yläasteella olin jo täysin hevosharrastuksen lumoissa, joten kaikki nuo ihmissuhdedraamat jäivät täysin toissijaiseksi.
Olen kiusannut, mutta minua ei ole koskaan kiusattu. Ala-asteella, ehkä kuudennella luokalla, menin pöljänä mukaan hetkellisesti erään tytön kiusaamiseen, mutta tajusin typeryteni nopeasti ja lopetin sen myös muiden osalta. Olen aika vahva jo lapsena ja sain tilanteen käännettyä mahdollisimman hyväksi ja kiusaajien pyytämään anteeksi. Pari vuotta sen jälkeen meistä tuli hyvät ystävät.
Sen jälkeen en ole kiusannut. Tai täällä av:lla olen muutaman kerran kirjoittanut jollekin vääntäjälle aika ikävästi. N44
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kiusannut ala-asteella vähän aikaa yhtä tyttöä.
Olen myös sanonut tällä palstalla joillekin asioita suoraan, en kuitenkaan hauku.
Minua on myös kiusattu sekä koulussa että työpaikalla.
On tosi tekopyhää väittää, ettei ole koskaan kiusannut ketään. Melkein kaikki on kiusanneet joskus, ainakin härnänneet, sanoneet pahasti toiselle, vähätelleet toisen tunteita jne. Jos tosi laajasti määritellään kiusaaminen, niin sitten ihan kaikki ihmiset on joskus elämänsä aikana syyllistyneet siihen, samoin kuin valehteluun, jota myös jokainen tekee.
Kaikki EIVÄT kiusaa tai valehtele. Älä yritä normalisoida omaa huonouttasi.
Sorry, ei mene tekopyhä väitteesi läpi. Juuri tuolla huudetulla kommentillasi kiusaat ja ärsytät tahallasi. Taidat olla se pahin kiusaaja ihan itse.
Vierailija kirjoitti:
Ihan rehellisesti suurin osa ihmisistä vastaa, että ei ole koskaan kiusannut. Yhtä moni vastaa, että itseä on kiusattu.
Tää on vähän epätasapainossa oleva yhtälö. Vai voisiko olla niin, että lapsi/nuori kokee voimakkaasti tuon kiusatuksi joutumisen, mutta sujuvasti unohtaa osallistuneensa silmienpyörittelyyn, hihittelyyn, välttelyyn... kun se "yks urpå" on tullut lähettyville...?
En ole osallistunut tällaiseenkaan, olin mielummin yksin kotona lukemassa kirjoja, kun osallistuin siihen mitä tyttöporukat tekivät koulun ulkopuolella. Se pakollinen kouluaika oli jo ihan tarpeeksi raskasta.
Olen samanlainen ihminen myös näin vanhempana.
Mielestäni kommenttisi kertoo jotain sinusta.
Vierailija kirjoitti:
Oon antanut takaisin. En laske sitä kiusaamiseksi. Jos olen eri mieltä ja toisen mielipide on tyhmä, haukun hänet tyhmäksi. Tai jos joku aiheuttaa mulle vahinkoa, eikä korvaa sitä, sit voin kiusata kanssa jne.
Jos et kerran laske tuota kiusaamiseksi, miksi edes otat asian esille? Sitten vielä viimeisessä lauseessa kutsut toimintaasi suoraan kiusaamiseksi. Ei vakuuta.
En siis vastusta sitä, että kiusaajille tms. paskiaisille antaa samalla mitalla takaisin, mutta "Jos olen eri mieltä ja toisen mielipide on tyhmä, haukun hänet tyhmäksi" kuulostaa aika hatarasti perustellulta.
Vierailija kirjoitti:
Olen kiusannut ala-asteella vähän aikaa yhtä tyttöä.
Olen myös sanonut tällä palstalla joillekin asioita suoraan, en kuitenkaan hauku.
Minua on myös kiusattu sekä koulussa että työpaikalla.
On tosi tekopyhää väittää, ettei ole koskaan kiusannut ketään. Melkein kaikki on kiusanneet joskus, ainakin härnänneet, sanoneet pahasti toiselle, vähätelleet toisen tunteita jne. Jos tosi laajasti määritellään kiusaaminen, niin sitten ihan kaikki ihmiset on joskus elämänsä aikana syyllistyneet siihen, samoin kuin valehteluun, jota myös jokainen tekee.
Itse näen asian niin, että enemmistö ei kiusaa. Sen sijaan enemmistö mahdollistaa kiusaamisen, antaa sen vaan tapahtua.
Voin rehellisesti sanoa että en ole koskaan kiusannut ketään. Never.
Paitsi pikkuveljeä n. 10 vuotiaana.
Minua on kyllä kiusattu, ehkä siinä syy.